| Innokylä

Toimintaympäristö

Palvelun sijoittuminen toimintaympäristöön.
Keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin toimintamalli on kehitetty Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon vastaanottopalveluihin. Toimintamalli on jatkumoa aikaisemmin kehitetyille mielenterveys- ja riippuvuushoidon chat- sekä etävastaanottopalveluille.

Yhteiskunnallinen tilanne.
Mielenterveys- ja riippuvuusongelmien kasvu on ollut yhteiskunnallisesti merkittävää kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kasvu heijastuu muun muassa mielenterveysperustaisiin sairaspoissaolojen määriin, jotka kasvoivat yli sataan tuhanteen vuonna 2023 (KELA). Tilastollista kasvua on tapahtunut vuonna 2023 myös huumausainekuolemien määrissä sekä itsemurhakuolleisuudessa. Toimintaympäristön taustalla on myös yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, kuten koronapandemia, Suomen sekä Euroopan taloustilanteen heikkeneminen kuin Euroopassa käytävä sota. Toimintamallin yhteiskunnalliset muutokset ovat otettu huomioon palvelua kehitettäessä.

Keskeisesti toimintaa ohjaavat tekijät.
Mielenterveys- ja riippuvuushoidon keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin toimintamallin kehittämistä ohjasivat terveydenhuoltolaki (1326/2010), sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet sekä aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet, käypä hoito suositukset, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelma, terapiat etulinjaan toimintamalli, kansallinen mielenterveystyön strategia (STM) sekä 1.5.2025 voimaan tuleva lasten ja nuorten terapiatakuu.

Yhteydenottaminen ja hoitotakuu.
Terveydenhuoltolain mukaisesti hoidontarpeen arvioinnin teosta vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset. 1.1.2025 alkaen muuttunut hoitotakuu 23-vuotta täyttäneiden osalta ei muuta toimintamallin tavoitteita hoitoon pääsyn osalta. Toimintamallin tavoitteena on tuottaa palveluun pääsy kaikille asiakkaille alle 14 vuorokauden sisällä. Yhteydenotto sekä hoidontarpeen arvio toteutuvat saman vuorokauden aikana terveydenhuoltolain mukaisesti. Toimintamallin avulla sovitettiin myös yhteen aikaisemmin hajautetusti erillään toimineet hoidontarpeen arvioinnit. Tehty toimenpide on linjassa kansallisen strategiaan palveluiden saatavuuden osalta (luku 2.4).

Toimintamallien strukturointi.
Hoidontarpeen arviointia strukturoitiin ottamalla osaksi arviointia digitaalinen terapianavigaattori työväline. Hoidontarpeen arvioinnissa huomioidaan yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste, palvelun kiireellisyys sekä luonne.

Vastaanottopalvelujen toimintayksiköille linjattiin velvoitekoulutukset, joiden pohjalta perustason vastaanottotyön menetelmät selkiytettiin vastaamaan terapiat etulinjaan sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa. Linjaukset tukevat hoidon porrastusta tarvelähtöiseksi ja läpinäkyväksi, Toimenpide tukee hoidon suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Palveluiden saatavuus:
Toimintaympäristön alkutilanteessa mielenterveys- ja riippuvuustyön hoidontarpeen arviointia toteutettiin hajautetusti eri toimintayksiköissä sekä eri toimialoilla. Osa toimintayksiköistä mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelualueella tuottivat hoidontarpeen arviointia asiakkailleen. Osassa kunnista toiminnasta vastasivat 31.3.2025 saakka sosiaali- ja terveyskeskukset. Yhteydenottoaika vaihteli kunnittain tunnista kokoaikaiseen virka-aikaan riippuen palvelun tuottajasta.
Toimintamallilla haluttiin vastata palveluiden saatavuuden eroavaisuuksien poistamiseen sekä helpottaa palveluiden saatavuutta lisäämällä yhteydenottoaikaa. Yhteydenottoaika kasvoi merkittävästi pienien kuntien osalta.

Palveluiden tasalaatuisuus:
Hoidontarpeen arvioinnin tasalaatuisuuta ei voitu todentaa eri toimijoiden laajuuden sekä yhdenmukaisen prosessin puuttumisen vuoksi. Toimintamallin tuottaminen haluttiin keskittää mielenterveys- ja riippuvuustyön osaajille. Lisäksi haluttiin kehittää yhdenmukainen arviointiprosessi ammattilaisten käytettäväksi.

Hoidon porrastus:
Osana hoidontarpeen arviointia sekä hoidon suunnittelua linjattiin velvoitekoulutuksiin osallistuminen. Tällä toimenpiteellä yhdenmukaistettiin palvelutuotanto sekä menetelmien saatavuus. Tällä mahdollistettiin hoidon porrastuksen toteutuminen sekä lainsäädäntöön vastaaminen mm. määrämuotoisten psykososiaalisten menetelmien osalta.

Digitaalisten palveluratkaisut:
Hoidontarpeen arvioinnin yhteydenottokanavana toimivat puhelin sekä jo olemassa ollut mielenterveys- ja riippuvuustyön chat-palvelu. Digitaalisten palvelujen käyttöä halutaan kasvattaa chat yhteydenottojen sekä etävastaanottojen osalta. Digitaalisen terapianavigaattorin käyttöä halutaan tehostaa osana palvelutuotantoa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:
Keskitetty hoidontarpeen arviointi mahdollistaa asiakkaille yhdenvertaisen palveluun pääsyn, tasalaatuisen hoidontarpeen arvioinnin sekä yhteneväiset yhteydenottoajat kotikunnasta riippumatta. Toimintamallin monikanavaisuus madaltaa kynnystä yhteydenottamiseen sekä helpottaa yhteydenottamista esimerkiksi silloin, kun äidinkieli ei ole suomi.

Ammattilaiset:
Toimintamallin avulla muodostetaan terveydenhuollon ammattilaisille yhteiset toiminta- ja työmenetelmät, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Ammattilaisille kuvataan hoidon porrastuksen periaatteet sekä toteutuminen organisaatiossa. Tämä tukee hoidontarpeen arvioinnissa tehtävää hoidon suunnittelua.

Organisaatio:
Toimintamallin avulla organisaatio takaa hoidontarpeen arvioinnin laadun, kun arvioinnista vastaavat kokeneet terveydenhuollon ammattilaiset. Organisaatio kykenee tehostamaan resurssiensa yhdenmukaista ja kustannustehokasta käyttöä, kun palveluihin tullaan keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin sekä ajanvarauksen kautta. Myös tietojohtaminen paranee organisaation näkökulmasta, kun asiakasvirtaa kyetään mittaamaan sekä arvioimaan kuntakohtaisia tarpeita. Myös menetelmien käyttö sekä vaikuttavuuden mittaaminen tehostuvat, kun hoito suunnitellaan jo varhaisessa vaiheessa.

Yhteiskunta:
Toimintamalli vastaa mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden tarpeen kasvuun yhteiskunnallisella tasolla. Kasvaneiden tarpeiden pohjalta tarvitaan yksinkertaisia ja helppoja kanavia ottaa yhteyttä. Toimintamalli on mallinnettavissa eri hyvinvointialueiden käyttöön.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hanketyöntekijät, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ylempi johto, esihenkilöt, asiantuntijat ja ammattilaiset. Lisäksi kehittämistyöryhmässä on ollut mukana lähiterveyspalveluiden ylempi- sekä keskijohto ja lähiesihenkilöt ja viestintäyksikkö.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallilla tavoitellaan asiakasyhteydenottojen kasvua, digitaalisten palvelukanavien käyttöasteen kasvua, lähetemäärien laskua erityistasolle sekä painopisteen siirtymistä perusterveydenhuoltoon.

Toteutussuunnitelma

Toimintamallin ja resurssoinnin suunnittelu:

Aikataulutus, toimintakentän tuntemus
Rekrytointi ja resurssointi suunnitelma
Hoidon porrastuksen suunnittelu ja yleisperiaatteiden kuvantaminen.
Lainsäädännön, käypähoito suositusten, terapiat etulinjaan toimintamallin ja paikalliset käytänteiden huomiointi.
Monikanavaisuuden/yhteydenottotapojen suunnittelu ja valmistelu (takaisinsoitto)
Toteuttamisvastuu ja –tavat, ammattilais- ja asiakasnäkökulma sekä rajapinta.
Palveluverkon läpikäynti, ajanvarauskirjojen ja -ohjeistusten laadinta koko perustason vastaanottotoiminnalle
Perehdytyksen suunnittelu ammattilaisille
Käynnistysvaiheen tuen järjestäminen sekä implementaatioon osallistuminen

Tietojohtaminen:

Tavoitteiden asetanta ja raportointipohjien luonti
Tavoitteiden seuranta

Osallistaminen:

Ylempi- ja lähijohto, asiantuntijat sekä terapiat etulinjaan verkosto.
Ajanvarauskirjojen yhdenmukaistaminen ammattilaisten kanssa.
Yksikkötapaamiset toimintamallin käynnistyttyä

Koulutukset:

Sosiaali- ja terveyskeskukset
Erityis- ja perustason kehittämispäivä, yksikkövierailut ja esittelyt.
Kirjaaminen, toimenpidekoodit ja hoidon syy/diagnoosit

Viestintä:

Sisäinen ja ulkoinen (some, lehdet, www-sivut, Konsti-bot)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmä muodostuu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 18-vuotta täyttäneistä asukkaista sekä erityistä suojelua saavat, joilla on tarve mielenterveys- tai riippuvuuspalveluille. Henkilöt, jotka ovat oikeutettuja rinnastettavissa oleviin palveluihin opiskelija- tai työterveyshuoltosopimuksessaan eivät kuulu kohderyhmään.

Toimintamalli tullaan viemään kokemusasiantuntijaraadin arvioitavaksi sekä jatkokehitystoimenpiteiden saantia varten syksyllä 2025.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tuottaa yhdenmukainen toimintamalli hoidontarpeen arviointiin mielenterveys- ja riippuvuushoidon kiireettömiin vastaanottopalveluihin. Toimintamallin kohderyhmä muodostuu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 18-vuotta täyttäneistä asukkaista sekä erityistä suojelua saavat, joilla on tarve mielenterveys- tai riippuvuuspalveluille. Henkilöt, jotka ovat oikeutettuja rinnastettavissa oleviin palveluihin opiskelija- tai työterveyshuoltosopimuksessaan eivät kuulu kohderyhmään.

Hoidontarpeen arvioinnissa hyödynnetään Terapianavigaattorista saatavia tuloksia sekä arvioidaan yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste, palvelun kiireellisyys sekä luonne. Hoidontarpeen arviointi tekee ajanvarauksen kiireettömiin vastaanottopalveluihin, joko etä- tai lähivastaanotolle. Lisäksi keskitetty hoidontarpeen arviointi neuvoo sekä ohjaa asiakkaita ja ammattilaisia.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Projektin vaiheet:
Keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin suunnittelu, tavoitteiden asetanta, aikataulutus, resurssointi sekä perehdytys 01-03/2025. Toimeenpano, implementaation tuki sekä jatkokehittäminen alk. 04/2025.

Henkilöstö:
-Asiakastyön asiantuntija chat- ja etävastaanottopalveluiden suunnitteluun v. 2024.
-Projektityöntekijän kokoaikainen työaika työpanossiirrolla 01/2025 alkaen. Kustannukset ovat katettu hankerahoituksella.
-Hoidontarpeen arvioinnin terveydenhuollon ammattilaiset (5) hankerahoituksen työpanossiirrolla.

Toimintatavan vakiinnuttaminen on tehty:
-Viestimällä asiakkaille sekä ammattilaisille uudesta toimintamallista.
-Perehdytyttämällä uudet työntekijät tehtävään sekä tarjoamalla käyttöönoton tukea.
-Kouluttamalla mielenterveys- ja riippuvuustyön sekä rajapintatyötä tekeviä ammattilaisia toimintamallista.
-Yhdenmukaistamalla perustason toimintamenetelmät, koulutukset, ajanvarauskirjat sekä ajanvarauksen periaatteet.
-Koulutuslinjauksella on määritelty käytettävät määrämittaisiin psykososiaalisiin menetelmiin, jolloin keskitetystä hoidontarpeen arvioinnissa tehdystä suunnitelmasta tulee osa jatkumoa perustason vastaanottopalveluissa.
-Porrastamalla perustason vastaanottopalvelujen hoitosisällöt (lievimmän hoidon periaate)
-Järjestämällä säännölliset palaverit vastaanottotyötä ja hoidontarpeen arviointia tekevien ammattilaisten välille (tapaaminen yksikkö - hta viiden viikon välein)
-Jatkuvan arvioinnin toteuttaminen sekä toimivien toimintamallien edistäminen (esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnin kehittämispäivä, osallistumalla yksiköiden kehittämispäiviin)

Mielenterveys- ja riippuvuushoidon keskitetty hoidontarpeen arviointi (RRP, P4, I1)