Mielenterveys- ja riippuvuushoidon keskitetty hoidontarpeen arviointi (RRP, P4, I1)
Toimintamallin avulla tuotetaan mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin kiireetöntä hoidontarpeen arviointia sekä ohjausta- ja neuvontaa. Toiminta on käynnistynyt huhtikuussa 2025 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja se on suunnattu aikuisväestölle.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin avulla tuotetaan mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin kiireetöntä hoidontarpeen arviointia sekä ohjausta- ja neuvontaa. Toiminta on käynnistynyt huhtikuussa 2025 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja se on suunnattu aikuisväestölle.
Tuottaa yhdenmukainen toimintamalli hoidontarpeen arviointiin mielenterveys- ja riippuvuushoidon kiireettömiin vastaanottopalveluihin. Toimintamallin kohderyhmä muodostuu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 18-vuotta täyttäneistä asukkaista sekä erityistä suojelua saavat, joilla on tarve mielenterveys- tai riippuvuuspalveluille. Henkilöt, jotka ovat oikeutettuja rinnastettavissa oleviin palveluihin opiskelija- tai työterveyshuoltosopimuksessaan eivät kuulu kohderyhmään.
Hoidontarpeen arvioinnissa hyödynnetään Terapianavigaattorista saatavia tuloksia sekä arvioidaan yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste, palvelun kiireellisyys sekä luonne. Hoidontarpeen arviointi tekee ajanvarauksen kiireettömiin vastaanottopalveluihin, joko etä- tai lähivastaanotolle. Lisäksi keskitetty hoidontarpeen arviointi neuvoo sekä ohjaa asiakkaita ja ammattilaisia.
Palvelun sijoittuminen toimintaympäristöön.
Keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin toimintamalli on kehitetty Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon vastaanottopalveluihin. Toimintamalli on jatkumoa aikaisemmin kehitetyille mielenterveys- ja riippuvuushoidon chat- sekä etävastaanottopalveluille.
Yhteiskunnallinen tilanne.
Mielenterveys- ja riippuvuusongelmien kasvu on ollut yhteiskunnallisesti merkittävää kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kasvu heijastuu muun muassa mielenterveysperustaisiin sairaspoissaolojen määriin, jotka kasvoivat yli sataan tuhanteen vuonna 2023 (KELA). Tilastollista kasvua on tapahtunut vuonna 2023 myös huumausainekuolemien määrissä sekä itsemurhakuolleisuudessa. Toimintaympäristön taustalla on myös yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, kuten koronapandemia, Suomen sekä Euroopan taloustilanteen heikkeneminen kuin Euroopassa käytävä sota. Toimintamallin yhteiskunnalliset muutokset ovat otettu huomioon palvelua kehitettäessä.
Keskeisesti toimintaa ohjaavat tekijät.
Mielenterveys- ja riippuvuushoidon keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin toimintamallin kehittämistä ohjasivat terveydenhuoltolaki (1326/2010), sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet sekä aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet, käypä hoito suositukset, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelma, terapiat etulinjaan toimintamalli, kansallinen mielenterveystyön strategia (STM) sekä 1.5.2025 voimaan tuleva lasten ja nuorten terapiatakuu.
Yhteydenottaminen ja hoitotakuu.
Terveydenhuoltolain mukaisesti hoidontarpeen arvioinnin teosta vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset. 1.1.2025 alkaen muuttunut hoitotakuu 23-vuotta täyttäneiden osalta ei muuta toimintamallin tavoitteita hoitoon pääsyn osalta. Toimintamallin tavoitteena on tuottaa palveluun pääsy kaikille asiakkaille alle 14 vuorokauden sisällä. Yhteydenotto sekä hoidontarpeen arvio toteutuvat saman vuorokauden aikana terveydenhuoltolain mukaisesti. Toimintamallin avulla sovitettiin myös yhteen aikaisemmin hajautetusti erillään toimineet hoidontarpeen arvioinnit. Tehty toimenpide on linjassa kansallisen strategiaan palveluiden saatavuuden osalta (luku 2.4).
Toimintamallien strukturointi.
Hoidontarpeen arviointia strukturoitiin ottamalla osaksi arviointia digitaalinen terapianavigaattori työväline. Hoidontarpeen arvioinnissa huomioidaan yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste, palvelun kiireellisyys sekä luonne.
Vastaanottopalvelujen toimintayksiköille linjattiin velvoitekoulutukset, joiden pohjalta perustason vastaanottotyön menetelmät selkiytettiin vastaamaan terapiat etulinjaan sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa. Linjaukset tukevat hoidon porrastusta tarvelähtöiseksi ja läpinäkyväksi, Toimenpide tukee hoidon suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa.
Toimintamallin kohderyhmä muodostuu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 18-vuotta täyttäneistä asukkaista sekä erityistä suojelua saavat, joilla on tarve mielenterveys- tai riippuvuuspalveluille. Henkilöt, jotka ovat oikeutettuja rinnastettavissa oleviin palveluihin opiskelija- tai työterveyshuoltosopimuksessaan eivät kuulu kohderyhmään.
Toimintamalli tullaan viemään kokemusasiantuntijaraadin arvioitavaksi sekä jatkokehitystoimenpiteiden saantia varten syksyllä 2025.
Projektin vaiheet:
Keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin suunnittelu, tavoitteiden asetanta, aikataulutus, resurssointi sekä perehdytys 01-03/2025. Toimeenpano, implementaation tuki sekä jatkokehittäminen alk. 04/2025.
Henkilöstö:
-Asiakastyön asiantuntija chat- ja etävastaanottopalveluiden suunnitteluun v. 2024.
-Projektityöntekijän kokoaikainen työaika työpanossiirrolla 01/2025 alkaen. Kustannukset ovat katettu hankerahoituksella.
-Hoidontarpeen arvioinnin terveydenhuollon ammattilaiset (5) hankerahoituksen työpanossiirrolla.
Toimintatavan vakiinnuttaminen on tehty:
-Viestimällä asiakkaille sekä ammattilaisille uudesta toimintamallista.
-Perehdytyttämällä uudet työntekijät tehtävään sekä tarjoamalla käyttöönoton tukea.
-Kouluttamalla mielenterveys- ja riippuvuustyön sekä rajapintatyötä tekeviä ammattilaisia toimintamallista.
-Yhdenmukaistamalla perustason toimintamenetelmät, koulutukset, ajanvarauskirjat sekä ajanvarauksen periaatteet.
-Koulutuslinjauksella on määritelty käytettävät määrämittaisiin psykososiaalisiin menetelmiin, jolloin keskitetystä hoidontarpeen arvioinnissa tehdystä suunnitelmasta tulee osa jatkumoa perustason vastaanottopalveluissa.
-Porrastamalla perustason vastaanottopalvelujen hoitosisällöt (lievimmän hoidon periaate)
-Järjestämällä säännölliset palaverit vastaanottotyötä ja hoidontarpeen arviointia tekevien ammattilaisten välille (tapaaminen yksikkö - hta viiden viikon välein)
-Jatkuvan arvioinnin toteuttaminen sekä toimivien toimintamallien edistäminen (esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnin kehittämispäivä, osallistumalla yksiköiden kehittämispäiviin)