Mielenterveys- ja riippuvuushoidon keskitetty hoidontarpeen arviointi (RRP, P4, I1)
Toimintamallin avulla tuotetaan mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin kiireetöntä hoidontarpeen arviointia sekä ohjausta- ja neuvontaa. Toiminta on käynnistynyt huhtikuussa 2025 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja se on suunnattu aikuisväestölle.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin avulla tuotetaan mielenterveys- ja riippuvuusongelmiin kiireetöntä hoidontarpeen arviointia sekä ohjausta- ja neuvontaa. Toiminta on käynnistynyt huhtikuussa 2025 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja se on suunnattu aikuisväestölle.
Kuva
Kuva
Kuvateksti
Keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin toimintamallin perusidea.💡Toimintamallin perusidea:
Tuottaa yhdenmukainen toimintamalli hoidontarpeen arviointiin mielenterveys- ja riippuvuushoidon kiireettömiin vastaanottopalveluihin. Hoidontarpeen arvioinnissa hyödynnetään Terapianavigaattorista saatavia tuloksia sekä arvioidaan yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste, palvelun kiireellisyys sekä luonne. Hoidontarpeen arviointi tekee ajanvarauksen kiireettömiin vastaanottopalveluihin, joko etä- tai lähivastaanotolle. Lisäksi keskitetty hoidontarpeen arviointi neuvoo sekä ohjaa asiakkaita ja ammattilaisia.
🏥Palvelun sijoittuminen toimintaympäristöön.
Keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin toimintamalli on kehitetty Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon vastaanottopalveluihin. Toimintamalli jatkaa aikaisemmin kehitetyttyje mielenterveys- ja riippuvuushoidon chat- sekä etävastaanottopalvelujen toteuttamista.
🧩Yhteiskunnallinen tilanne.
Mielenterveys- ja riippuvuusongelmien kasvu on ollut yhteiskunnallisesti merkittävää kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kasvu on heijastunut muun muassa mielenterveysperustaisiin sairaspoissaolojen määriin, jotka kasvoivat yli sataan tuhanteen vuonna 2023 (KELA). Tilastollista kasvua on tapahtunut vuonna 2023 myös huumausainekuolemien määrissä sekä itsemurhakuolleisuudessa. Tilanteen taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät, kuten koronapandemia, Suomen sekä Euroopan taloustilanteen heikkeneminen ja Euroopassa käytävä sota. Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu yhteiskunnalliset muutokset.
📝Keskeisesti toimintaa ohjaavat tekijät.
Mielenterveys- ja riippuvuushoidon keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin toimintamallin kehittämistä ohjaavat terveydenhuoltolaki (1326/2010), sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet sekä aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet, käypä hoito suositukset, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointisuunnitelma, terapiat etulinjaan toimintamalli, kansallinen mielenterveystyön strategia (STM) sekä 1.5.2025 voimaan astunut lasten ja nuorten terapiatakuu.
🤳🏻Yhteydenottaminen ja hoitotakuu.
Terveydenhuoltolain mukaisesti hoidontarpeen arvioinnin teosta vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset. 1.1.2025 alkaen muuttunut hoitotakuu 23-vuotta täyttäneiden osalta ei muuta toimintamallin hoitoonpääsyn tavoitteita. Toimintamallin tavoitteena on tuottaa palveluun pääsy kaikille asiakkaille alle 14 vuorokauden sisällä. Yhteydenotto sekä hoidontarpeen arvio toteutuvat saman vuorokauden aikana terveydenhuoltolain mukaisesti. Toimintamallin avulla yhdistettiin aiemmin hajautetusti toimineet hoidontarpeen arvioinnit. Tehty toimenpide on linjassa kansallisen strategiaan palveluiden saatavuuden osalta (luku 2.4).
🔗Toimintamallien strukturointi.
Hoidontarpeen arvioinnissa hyödynnetään digitaalista Terapianavigaattori-työvälinettä, jonka avulla kyetään yhdenmukaistamaan arviota sekä tukemaan hoitosuunnitelman laadintaa. Lisäksi hoidontarpeen arvioinnissa huomioidaan yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste, palvelun kiireellisyys sekä luonne. Vastaanottopalvelujen toimintayksiköille linjattiin velvoitekoulutukset, joiden pohjalta perustason vastaanottotyön menetelmät selkiytettiin vastaamaan terapiat etulinjaan sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa. Linjauksilla tuetaan hoidon suunnittelua varhaisessa vaiheessa, hoidon sisällön läpinäkyvyyttä sekä tarvelähtöisyyttä.
🧑🤝🧑Kohderyhmä:
Toimintamallin kohderyhmä muodostuu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 18-vuotta täyttäneistä asukkaista sekä erityistä suojelua saavat, joilla on tarve mielenterveys- tai riippuvuuspalveluille. Henkilöt, jotka ovat oikeutettuja rinnastettavissa oleviin palveluihin opiskelija- tai työterveyshuoltosopimuksessaan eivät kuulu kohderyhmään.
🤝Asiakasymmärrys:
Toimintamalli tullaan viemään kokemusasiantuntijaraadin arvioitavaksi sekä jatkokehitystoimenpiteiden saantia varten syksyllä 2025. Terapianavigaattorin käytöstä sekä chat-palvelun käyttöönotosta on kerätty aikaisemmin asiakaspalautetta.
📈Projektin vaiheet:
Keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin suunnittelu, tavoitteiden asetanta, aikataulutus, resurssointi sekä perehdytys 01-03/2025. Toimeenpano, implementaation tuki sekä jatkokehittäminen alk. 04/2025.
👩🏻⚕️Henkilöstö:
-Asiakastyön asiantuntija chat- ja etävastaanottopalveluiden suunnitteluun v. 2024.
-Projektityöntekijän kokoaikainen työaika työpanossiirrolla 01/2025 alkaen. Kustannukset ovat katettu hankerahoituksella.
-Hoidontarpeen arvioinnin terveydenhuollon ammattilaiset (5) hankerahoituksen työpanossiirrolla.
✅Toimintatavan vakiinnuttaminen on tehty:
-Viestimällä asiakkaille sekä ammattilaisille uudesta toimintamallista.
-Perehdytyttämällä uudet työntekijät tehtävään sekä tarjoamalla käyttöönoton tukea.
-Kouluttamalla mielenterveys- ja riippuvuustyön sekä rajapintatyötä tekeviä ammattilaisia toimintamallista.
-Yhdenmukaistamalla perustason toimintamenetelmät, koulutukset, ajanvarauskirjat sekä ajanvarauksen periaatteet.
-Koulutuslinjaukset käytettävistä määrämuotoisista psykososiaalisista menetelmistä, jolloin keskitetyn hoidontarpeen arvioinnin hoitosuunnitelman laadinnasta tulee osa jatkumoa perustason vastaanottopalveluissa (läpinäkyvyys).
-Porrastamalla perustason vastaanottopalvelujen hoitosisällöt (lievimmän hoidon periaate)
-Järjestämällä säännölliset palaverit vastaanottotyötä ja hoidontarpeen arviointia tekevien ammattilaisten välille (tapaaminen yksikkö - HTA viiden viikon välein)
-Jatkuvan arvioinnin toteuttaminen sekä toimivien toimintamallien edistäminen (esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnin kehittämispäivä, osallistumalla yksiköiden kehittämispäiviin)
📈 Hoitoonpääsyn nopeutuminen:
-Tiimien ja yhteydenottojen käsittelyjen poistumisen myötä asiakas saa tietoonsa hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä vastaanottoaikansa. Viive yhteydenotosta vastaanotolle on pienentynyt ja turha odottaminen on poistettu!
-Hoitoonpääsytietojen siirtymistä THL:n kuutioraportointiin kehitetään paremmaksi. Siirtyneiden tietojen osalta hoitoonpääsy on hyvällä tasolla ja hoitotakuun mukaista. Erillisseurantaa toteutetaan mm. 18-23-vuotaiden hoitoonpääsyn osalta.
-Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrää sekä hoitoonpääsyä seurataan toiminnan käynnistymisen rinnalla.
👨🏻⚕️Resurssien tehokas käyttö:
-Vastaanottoajat ovat tehostetummin käytössä jo tehdyn hoidontarpeen arvioinnin sekä ohjauksen myötä. Ensimmäinen aika on jo varsinaista hoitoa ja vähentää kartoituksen tekemistä!
-Vastaanottoaikojen yhdenmukaistaminen näyttäytyy resurssien tehokkaampana käyttönä. Selkeä kalenteripohja havainnollistaa vapaat ajat paremmin.
Kansikuva
