| Innokylä

Toimintaympäristö

Etelä-Savon hyvinvointialueen muodostivat 1.1.2023 alkaen Pieksämäen kaupungin perusturva, Rantasalmen sosiaali- ja terveyspalvelut, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja Itä-Savon sairaanhoitopiiri.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mitä ongelmaa olimme ratkaisemassa:

Järjestelmä on nyt liian asumispalvelupainotteinen. Halu oli saada koko hyvinvointalueelle myös "vaihtoehtotarjotin" muista palveluista ja yhtenäistää hyvinvointialueen mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen prosessia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas ei saa tilannettaan/ tarvettaan vastaavaa palvelua -> halutaan tukea asiakkaan osallisuutta ja kuulla hänen mielipide palvelujen rakentumisessa. Kirjavat käytännöt eri puolilla hyvinvointialuetta -> halutaan rakentaa yhdenmukaiset käytännöt koko hyvinvointialueelle

Mahdollisuus: Hyvinvointialueen muodostumisen yhteydessä tehtävä prosessien yhtenäistäminen asiakkaan sairaudenoireisiin, asumiseen ja niihin liittyvissä tukipalveluissa. Huomioiden: alueellinen järjestäminen, palvelujen kattavuus, tuleva hankinta: kilpailutus/ palveluseteli (sisältö).

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koottiin huomioiden kiinnostus, toteuttamisnäkökulma (valitsemalla asiakastyötä tekeviä) ja alueellinen edustettavuus. Koottiin toimijoita koko hyvinvointialueen alueelta; sosiaalipalveluista, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista ja kokemusasiantuntija. Kokonaisuudessaan sekä terveydenhuollon, että sosiaalihuollon toimijoita. Innostuksen ja yhteisen tavoitteen osalta toimijajoukolla oli säännöllisesti yhteisiä kehittämispäiviä ja valmennuksesta tiedotettiin eri työyksiköissä. Kehittäjäjoukko kokoontui säännöllisesti, alussa tiheämmin.

Tavoiteltu muutos

Asiakasprosessissa palveluun hakeutuminen/ohjautuminen/ poistuminen, ”vaihtoehtotarjottimen” rakentaminen palveluista ennen ja jälkeen asumispalveluita. Tavoiteltiin myös asiakkaan oman äänen kuuluvaksi saattamista, asiakkaan osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien esille tuomisen kautta asumispalveluprosessissa. Lisäksi tavoiteltiin, että asumispalvelujen käytön ja tarpeen arviointia tehostetaan asiakastyössä.

Muutoksen mittaaminen

Valmennuksen aikana päätettiin mittareiksi asiakasmäärän muutokset ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaiden ja omien jalkautuvien palvelujen asiakkaiden lukumäärissä. Tavoitteena, että asumispalveluissa olevien asiakkaiden lukumäärä vähenee ja omien jalkautuvien palveluissa asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Tärkeämmäksi mittariksi olisi haluttu uusien asiakkaiden lukumäärän seuranta, mutta järjestelmistä tämän tiedon kerääminen tuli haasteeksi. Seuranta-ajaksi sovittiin huhtikuu 2023 - vuoden loppu 2024.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat tukea arkeen sairauden tai asumisen suhteen, eivät selviydy täysin itsenäisesti kotona, ohjautuisivat ”totutun toimintamallin” mukaisesti nykyisellään asumispalveluihin.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Sujuvat palvelut -valmennus toimi välineenä kehittämistyössä. Sujuvien palvelujen -valmennuksen avulla arvioitiin nykytilaa, määritettiin tavoitetila ja tehtiin PDSA- kehittämisvaiheilla.

Kalanruotokuviolla pureuduttiin syihin ja miksi -kysymysten avulla juurisyihin.

Valmennuksen aikana käytiin tutustumismatkalla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Olimme asettaneet kehittämistyön yhdeksi tavoitteeksi myös asumispalveluiden ideaaliprosessiin sovellettavan oman arviointiyksikön. Kävimme valmennustiimillä tutustumassa Pohteen omaan arviointiyksikköön ja saimme mukaamme sieltä toimintamalleja ja arvioinnin työkaluja.

Ideointi

Valmennuksen aikana järjestettiin kaksi asiakasraatia, joissa keskityttiin keskustelemaan aiheista: Kokemuksia asumispalveluista, kuulluksi tulemisesta ja asioista, jotka tukevat omaa pärjäämistä. Valmennukseen osallistui asiakaskehittäjä (kokemusasiantuntija).

Valmennuksen aikana järjestettiin alueen asiakassijoittelua tekeville sosiaalityöntekijöille kolme yhteistä työpajaa. Lisäksi järjestettiin työpaja jalkautuvaa työtä tekeville työryhmille.

Nelikenttä

Nelikenttä.pptx (2.62 MB)

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat tukea arkeen sairauden tai asumisen suhteen, eivät selviydy täysin itsenäisesti kotona, ohjautuisivat ”totutun toimintamallin” mukaisesti nykyisellään asumispalveluihin.

Järjestelmä oli liian asumispalvelupainotteinen. Halu oli saada koko hyvinvointialueelle myös "vaihtoehtotarjotin" muista palveluista ja yhtenäistää hyvinvointialueen mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen prosessia.

Perusidea oli, että alueellamme täysi-ikäinen mielenterveysasiakas voi elää omassa kodissa, turvallista, omannäköistä ja hyvää elämää. Tämän saattaminen kaikkien toimijoiden työnäyksi niin palvelutarpeen arvioinnissa kuin palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa oli perusidea.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Valmennuksen aikana onnistuttiin tiedonkeruun ja -käsittelyn avulla vahvistamaan yhteistä näkemystä kohti pohjantähteämme. Käytössä olevat rahalliset resurssit eivät kasvaneet, mutta käytännön toteutusta asumispalvelujen arvioinnissa ja vaihtoehtoisten palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa vahvistettiin. Konkreettinen kehitys tapahtui asumispalvelumäärärahoista osan siirtämisellä omien jalkautuvien palvelujen henkilöstön palkkaukseen ja hyvinvointialueen oman mielenterveysasiakkaiden asumisentuen arviointiyksikön perustamiseen 5/2024. Asumispalveluprosessin kehittämisen myötä asumispalvelun määrärahoista siirrot näihin tulivat mahdollisiksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sujuvat palvelut -valmennus on ollut hyväksi Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveyskuntoutujien asumisprosessin kehittämistyössä. Koordinoidulla työskentelyllä lähtötilanteen kartoittaminen, tavoitellun tilan kirkastaminen ja tavoitteiden yhtenäistäminen ovat onnistuneet. Sudenkuoppana on kaikkien toimijoiden sitoutuminen sovittuun prosessiin ja arviointiyksikön sijainti (Mikkeli). Psykiatrian osastojen sijainti samalla paikkakunnalla arviointiyksikön kanssa on eduksi osastohoidossa olevien palvelutarpeen arvioinnissa, mutta kotoa arviointiyksikölle tulevien osalta sijainnin etäisyys on haaste. Uuden toiminnan käynnistämisen osalta yhteinen kieli ja toiminnan kehittäminen useampien toimijoiden odotusten mukaisesti voivat kokemuksemme perusteella aiheuttaa haasteita, mutta niistäkin selviää.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvä tunnelma siitä, että on ollut hyvää keskustelua ja erilaisia ajatuksia, joista on välillä innostunut, aihe on asiakkaiden kannalta tärkeä ja kiinnostava, olemme asian äärellä, joka on meille yhteisesti tärkeä, muutoksenkaipuu on aitoa ja aihe on laaja, monisäikeinen ja monella eri sektorilla ja tasolla näkyvä, joka koskee organisaatiossamme ja sen ulkopuolella useampia toimijoita. Koemme olevamme juuri osuvin kehittäjätiimi tässä, koska meillä on jokaisella aito rooli kehitettävässä prosessissa (koskee kaikkien elämää), ja tältä osin meillä on mahdollisuus koko ajan myös hieman testailla käytännössä.

Jalkautuvissa palveluissa asiakasmäärät eivät nousseet, mutta valmennuksen myötä palveluissa käyntimäärät nousivat ja asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen täsmentyi. Esille tuli, että asumispalveluissa oli aiemmin lääkehoidon turvaamisen vuoksi asiakkaita.

Arviointiyksikön toiminnan myötä mielenterveysasiakkaista asumispalveluihin ohjautui asumispalveluista arviointijaksoille tulleista 33 % on palautunut asumispalveluihin ja omasta kodista arviointijaksolle tulleista 6 % on ohjautunut asumispalveluihin. Arviointiyksikön toiminnan myötä mielenterveysasiakkaista ohjautui omaan kotiin, välivuokra-asuntoihin ja/ tai oman jalkautuvan työn palveluihin suurin osa.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluprosessi, Etelä-Savon hyvinvointialue, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)

Kuva

Kuva