| Innokylä

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tarvetta malille on lähdetty kartoittamaan asiakasraadein ja keskustelemalla potilaiden/asiakkaiden kanssa. Kunnille ja sairaalan henkilökunnalle on lähetetty kysely nykytilan kartoittamiseksi. Pilotoitava malli on kehitetty eri organisaatioiden ja kokemusasiantuntijoiden välisenä yhteistyönä työpajatyöskentelyssä.

Satakunnassa kartoitettiin mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen arvioinnin, kotiutuksen ja palveluiden nykytilannetta. Kartoitustyössä kuultiin eri tahoja ja ihmisryhmiä.

Kehittämistyön pohjaksi pidettiin asiakasraateja, joissa mielenterveyskuntoutujat ja potilaat saivat kertoa näkemyksiään palveluista ja kotiuttamisprosessista. Jäsenkunnille ja sairaalan henkilökunnalle lähetettiin kyselyt nykytilasta ja kehittämistarpeista. Valikoidun jäsenkunnan sekä valitun sairaalaosaston henkilökunnan kesken kehittämistarpeita pohdittiin myös työpajoissa.

Asiakas / potilas on mallissa keskiössä. Muiden mallissa toimivien tahojen tehtävä on tukea asiakasta / potilasta tämän kuntoutumisessa ja kotiutumisessa.

Asiakaslähtöisyys on yksi mallin kivijaloista. Mallin on haluttu vastaavan asiakkaiden ja potilaiden tarpeita. Potilaat, asiakkaat ja kokemusasiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana mallin kehittämisessä alkukartoituksesta aina arviointiin asti.

Mallin tarkoituksena on arviointiin perustuva, yhdessä asianmukaisesti suunniteltu, onnistunut kotiutuminen. Tavoitteena on taata potilaalle tai asiakkaalle hyvä hoito ja palvelu SATSHP ja jäsenkuntien arvojen mukaisesti.

Mallia laadittaessa kolmannen sektorin edustajien kanssa on pohdittu järjestöjen nykyistä roolia asiakkaan prosesseissa sekä järjestöjen mahdollisia paikkoja tulevaisuudessa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hankkeessa käytetyt keinot mallin juurruttamiseksi:

Eri organisaatioiden ja tahojen mukaan ottaminen kehittämistyöhön alusta alkaen, jotta kehitetystä mallista tulee sellainen, johon kaikki voivat sitoutua. Organisaatioiden esimiehet ovat aktiivisesti sitoutuneet mallin kehittämiseen.

Mallin pilotointijakso 1.11. – 1.4.2016 Harjavallan sairaalan kuntoutusosasto 24:n, Porin Perusturvan psykososiaalisten palveluiden sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky:n sosiaalipalveluiden kanssa yhteistyössä.

Jalkautuminen SATSHP jäsenkuntiin kuntakiertueen muodossa. Kuntakiertueella kuntien ja kaupunkien ammattilaisille ja johdolle esiteltiin mallia sekä juurruttamisen tuloksista ja käytiin keskustelua mallin käyttöönotosta.

Mallista sekä juurruttamisen vaiheista on pyritty tiedottamaan säännöllisesti ja laajasti kaikkia tahoja, joita asia koskee tai voi kiinnostaa. Projektiryhmän koostuessa monen alan asiantuntijoista eri organisaatioista, tieto mallista on kulkenut kentälle myös tätä kautta. Mallia on pidetty aktiivisesti esillä eri yhteyksissä.

Malli pyritään saamaan osaksi alueella tehtävää sote- ja maakuntauudistustyötä levittämällä tietoa uudistustyötä valmistelevien tahoille ja henkilöille.

INNOKYLÄ Kotiutuksen ohjauksen malli - Tapoja juurruttaa toimintamalli.png (660.46 KB)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämistyön aikana Satakunnan alueella on pysähdytty mielenterveyskuntoutujien palveluiden äärelle ja päästy perehtymään palveluprosessien kipupisteisiin ja kehittämistä vaativiin nivelkohtiin.

Hankkeen aikana mielenterveyskuntoutujien palveluiden ja kotiutumisprosessin tilannetta on kartoitettu monipuolisesti, kotiutumistilanteiden ”kompastuskiviä” on nostettu keskusteluun ja laajassa monialaisessa yhteistyössä on luotu malli, jonka avulla haastavissa nivelkohdissa tapahtuvia asiakkaiden väliinputoamisia tai epätarkoituksenmukaisia toimia ja palveluja on mahdollista ehkäistä ja välttää asiakaslähtöisyyden sekä organisaatiorajat ylittävän yhteistyön keinoin.

Malli ei sisällä maailmaa mullistavia tekoja tai uudenlaisia teorioita kuntoutumisesta. Malli koostuu lopulta suhteellisen arkisista, kaikkien ulottuvilla olevista osasista. Malli on juuri tämän vuoksi mahdollista ottaa käyttöön laajasti eri toimipisteissä ja organisaatioissa, sekä sovellettuna se sopii myös muiden asiakas- ja potilasryhmien kotiutumisprosessien tueksi. Mallissa on eniten kyse asiakkaan kunnioittamisesta ja tämän roolista oman elämänsä aktiivisena toimijana, halusta tehdä yhteistyötä sektori-, organisaatio- ja ammatillisia rajoja ylittävällä otteella sekä sitoutumisesta mielenterveyskuntoutujien kotiutumisen onnistumista edistävään toimintaan.

Tehty työ on tuottanut uutta, arvokasta tietoa mielenterveyskuntoutujien kotiutumisesta ja heidän palveluistaan. Hankkeessa tapahtuvan kehittämistyön loppuessa palveluiden parantaminen ja yhteistyön edistäminen eivät suinkaan pääty, vaan jatkuvat hankkeessa saavutetun tiedon, laaditun mallin ja mielenterveyskuntoutujien kotiutumisprosessista tehtyjen tärkeiden havaintojen avulla kohti yhteistä tavoitetta, parhaan mahdollisen hoidon ja palvelun tarjoamista mielenterveyskuntoutujille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mallin sisällön arvioimista on tehty kokoaikaisesti kehittämistyön rinnalla. Mallista saatujen kommenttien sekä projektiryhmän tekemien havaintojen perusteella on käyty koko kehittämistyön ajan keskusteluja mallin sisällöstä ja mahdollisista parannustarpeista. Osana mallin juurruttamista tehdyllä kuntakiertueella saadut mallia koskevat kommentit on myös otettu mallin sisällön kehittämisessä huomioon ja niitä on pohdittu monialaisesti.

Kesällä – syksyllä 2016 tehtiin jäsenkuntien edustajille suunnattu, kehittämisosion työtä koskeva kysely. Kyselyssä tuli esille, että mielenterveyskuntoutujien kotiutuksen ohjauksen malli oli kuntien edustajille vaihtelevasti tuttu. Puolet vastaajista arvioi mielenterveyskuntoutujien kotiuttamisessa tai asumis- ja tukipalvelupäätösten tekemisessä tapahtuneen muutoksia hankkeen aikana. Yhteistyön sairaalan kanssa raportointiin parantuneen, hoitopalaverien koettiin muuttuneen asiakaslähtöisemmiksi, yhdestä kunnasta raportoitiin psykiatrisen kotiutushoitajan tehtävän perustamisesta. Kuitenkin perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon välisessä yhteistyössä nähtiin edelleen olevan kehitettävää.

Malli on osoittautunut siitä hyväksi, että siitä voi organisaatio tai yksikkö poimia omaan toimintaan tarpeellisia ja sopivia osia käyttöön.

Mielenterveyskuntoutujien kotiutuksen ohjauksen malli / PPPR2 Satakunta