Mielenterveysosaamisen johtaminen
Mielenterveysosaamisen suunnitelmallista johtamista vuorovaikutustyön esihenkilöille ja johdolle kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä. Viisi vaihetta sisältävät käytäntöjä ja työkaluja mielenterveysosaamisen johtamiseen ja vahvistamiseen.
Oivalla ja ymmärrä
Viime vuosien aikana yhteiskuntamme kohtaamat kriisi- ja muutostilanteet, kuten koronaviruspandemia ja maailman muuttunut turvallisuustilanne, ovat haastaneet sekä ihmisten resilienssiä että palvelujärjestelmää. Muutokset kuormittavat sekä palveluiden asiakkaita että työntekijöitä. Vuorovaikutustyön tekijät kohtaavat työssään yhtä enemmän mielenterveyden häiriöitä ja haasteita, joihin palvelujärjestelmämme ei kykene vastaamaan. Tämä heikentää myös työntekijöiden työssäjaksamista. Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden edistäminen kaikissa vuorovaikutustyön kohtaamisissa on tärkeä ja olennainen osa mielenterveysosaamista. Kaikkea osaamista tulee johtaa. Päätösten tulee perustua tietoon, ja ne tulee tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa.
Aiemmissa hankkeissa, kehittämistyössä ja asiantuntija-arvioissa Päijät-Hämeessä oli noussut esiin mielenterveyden haasteita sekä asiakas- ja palvelutarpeita, kuten tarve varhaisemmalle arjen ja mielenterveyden tuelle ja sen yhteensovittamiselle. Mielen hyvinvointi oli todettu merkittäväksi suojatekijäksi ja mielen kuormittuminen ja mielenterveyden häiriöt riskitekijäksi muille neljän tuulen ilmiöille (mielenterveys- ja päihdeongelmat, lähisuhdeväkivalta ja ongelmapelaaminen). Lisäksi oli tunnistettu tarve eri toimijoiden välisen mielenterveysosaamisen yhteensovittavalle johtamiselle. Yhdyspinnoilla tapahtuvan mielenterveyden parissa tehtävän työn kehittämisen tarve oli näkynyt alueella jo pitkään. Edistävää mielenterveystyötä ja sen osaamisen lisäämistä oli tehty alueella paikallisesti, eri tahojen toimesta, mutta kattavaa ja yhteensovittavaa johtamisrakennetta ei ollut määritetty, eikä yhteisistä käytännöistä ole sovittu. Ammattilaisten osaamisesta ei ollut koottua tietoa, ja osaaminen oli jäänyt lähinnä yksilökohtaiseksi pääomaksi. Aiemmin osaamista ei ole myöskään tarkasteltu systeemisesti.
Näiden tarpeiden pohjalta syntyi Yhdessä mielessä - mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi 2020-2023 -hanke. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää mielenterveysjohtamista inhimillisten resurssien ja osaamisen johtamisen näkökulmasta kehittämällä ja kokoamalla välineitä yhdyspinnoilla tehtävään työhön hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, osaamista ja yhteistyötä, kehittää alueellinen toimintamalli mielenterveysosaamisen johtamiseen sekä vahvistaa työntekijöiden osaamista alueen asukkaiden ja asiakkaiden mielenterveyspääoman ja resilienssin vahvistamiseksi
Yhdessä mielessä -hanke jalkautti Päijät-Hämeessa kansallista mielenterveysstrategiaa Päijät-Hämeessä. Hankkeessa tehty kehittämistyö liittyi mielenterveysstrategian painopisteisiin mielenterveys pääomana ja hyvä mielenterveysjohtaminen.
Mielenterveysosaamisen johtamisen malli on kehitetty hankkeessa tehdyn kehittämistyön pohjalta. Jatkossa hanke toimii Päijät-Hämeessä tehtävän ehkäisevän työn tukena. Hankkeen koulutukset ja tilaisuudet tavoittivat kaikkiaan yli 2000 osallistujaa.
Timintamalli kiinnittyy mielen hyvinvoinnin hyte-kärkeen, joka on yksi Päijät-Hämeen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2021–2025 neljästä hyte-kärjestä. Kärkeen liittyvät tavoitteet ovat, että kasvu-, opiskelu- ja elinympäristö tukee mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa ja yhteiskunnan muutoksissa sekä haavoittuvassa asemassa tai elämäntilanteessa olevat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi eri tuen ja avun muodoissa.
Toimintamallia on kehitetty Yhdessä mielessä - mielenterveys paikalliseksi pääomaksi -hankkeessa. Kehittämisessä on hyödynnetty Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä järjestettyä työpajaprosessia Päijät-Hämeessä toimiville vuorovaikutustyön esihenkilöille ja asiantuntijoille. Työpajat ovat rakentuneet organisaatioresilienssiin liittyvien teemojen ympärille. Lisäksi mallia on kehitetty hankkeen eri asiakasryhmien parissa työskenteleville ammattilaisille järjestettyjen kohdennettujen koulutuskokonaisuuksien kokemusten avulla. Mallin kehittämistä on koordinoinut mallinnustyöryhmä, johon on hankkeen työntekijöiden lisäksi kuulunut Päijät-Hämeen hyvinvointialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ehkäisevän työn asiantuntijoita. Mallia on pilotoitu yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen gerontologisen sosiaalityön tiimin kanssa.
Suunnitelmallisesti johdettu mielenterveysosaaminen pystyy vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja lisää työntekijöiden työhyvinvointia. Tavoitteena on, että toimintamallin avulla vuorovaikutustyötä tekevien työntekijöiden esihenkilöt saisivat keinoja suunnitelmalliseen mielenterveysosaamisen johtamiseen. Kun mielenterveysosaamista johdetaan suunnitelmallisesti, työntekijöiden ymmärrys mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista ja liittyvistä tekijöistä lisääntyy, kyvyt tukea asiakkaiden mielen hyvinvointia kaikissa kohtaamisissa, tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveyden heikentymistä sekä ohjata asiakkaita tarvittaessa mieltä hyvinvointia tukevien palveluiden ja mielenterveyspalveluiden piiriin vahvistuvat. Työntekijöiden vahvistunut osaaminen tukee sekä asiakkaiden mielenterveyttä, että työntekijöiden omaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
Mielenterveysosaamisen suunnitelmallinen vahvistaminen suuntaa huomion mielenterveyden edistämiseen ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen, vuorovaikutustyöntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen, työntekijöiden osallistamiseen päätöksentekoon sekä erilaisen yhdessä tekemisen kautta tapahtuvaan oppimisen hyödyntämiseen.
Toimintamallin kohderyhmää ovat hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien keski- ja lähijohto sekä välillisesti organisaatioiden työntekijät.
Yhdessä mielessä -mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi -hankkeessa on kartoitettu työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä osaamisia ja osaamistarpeita tekemällä yhteistyötä työyhteisöjen kanssa sekä tarjoamalla koulutus- ja työpajamahdollisuuksia.
Kuvittele ja kokeile
Mallia on pilotoitu 01/2023-04/2023 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen gerontologisessa sosiaalityössä. Pilotissa oli mukana esihenkilö, tulosaluejohtaja ja työntekijät.
Pilotissa oli yhteensä viisi tapaamista, joista kaksi oli työpajoja, joissa myös työntekijät olivat mukana.
Lisäksi pilotoinnin aikana toteutettiin mallin pilotoinnin ja viimeistelyn tueksi työpajat yhteistyössä Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijoiden kanssa erikseen kutsutuille johtajille, esihenkilöille, asiantuntijoille ja työntekijöille .
Yhdessä mielessä -hankkeen tavoitteet pilotoinnille:
1.Saadaan tietoa toimintamallin toimivuudesta käytännössä sen viimeistelyä ja mallintamista varten.
Pilottiorganisaation tavoitteet pilotoinnille:
1.Työhyvinvoinnin, voimavarojen ja työssä jaksamisen lisääminen työssä.
2.Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen mielenterveydestä, mielenterveyden haasteista ja niiden kohtaamisesta.
3.Hiljaisen tiedon jakamisen edistäminen työyhteisössä.
Mallin askeleiden toteuttamiselle tulee varata riittävästi aikaa.
Työntekijöiltä löytyy vastauksia, kun heiltä kysyy. He ovat parhaita asiantuntijoita oman työnsä suhteen. On hyvä hyödyntää erilaisia ryhmätyö- ja fasilitointimenetelmiä, mutta muistaa pitää tehtävänanto rajattuna, selkeänä ja riittävän yksinkertaisena.
Esihenkilö on osa työyhteisöä.
Tietoon perustuva päätöksenteko ei ole aina helppoa, jos tietoa ei ole monipuolisesti saatavilla, se on vanhentunutta tai sen hankkiminen vie liikaa aikaa. Työntekijöiden ja verkostojen kokemustieto on merkittävässä asemassa mielenterveysosaamisen vahvistamisen toimenpiteiden suunnittelussa. Sitä tulee koota yhteen ja dokumentoida.
Toimintamallin askeleisiin liittyvä tekeminen ja sen pohjalta saatu tieto tulee ylipäätään dokumentoida, muuten niitä ei voi hyödyntää. Tämä helpottaa myös tulevien toimenpiteiden konkreettisessa suunnittelussa.
Toimintamallia testaamalla työyhteisö pääsi syventymään mielenterveyteen ja sen tukemiseen liittyviin asioihin paremmin kuin normaalin työarjen lomassa. Työyhteisössä jo oleva osaaminen tuli näkyväksi ja sen arvostuksen oli mahdollista lisääntyä.
Päätöksenteko on olennainen osa johtamista. Mallin askeleiden pohjalta pitää tehdä yhteisesti konkreettisia päätöksiä tavoitteista ja tulevista toimenpiteistä. Niiden toteutumista tulee arvioida ja seurata.