Mielenterveysosaamisen johtaminen
Mielenterveysosaamisen suunnitelmallista johtamista vuorovaikutustyön esihenkilöille ja johdolle kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä. Viisi vaihetta sisältävät käytäntöjä ja työkaluja mielenterveysosaamisen johtamiseen ja vahvistamiseen.
Toimintamallin nimi
Mielenterveysosaamisen suunnitelmallista johtamista vuorovaikutustyön esihenkilöille ja johdolle kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä. Viisi vaihetta sisältävät käytäntöjä ja työkaluja mielenterveysosaamisen johtamiseen ja vahvistamiseen.
Kuva
Kuvateksti
Mielenterveysosaamisen johtamisen toimintamallin viisi askeltaYhdessä mielessä - mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021-2023) hankkeessa kehitetyn toimintamallin tarkoituksena on, että paljon kohtaamisia sisältävää vuorovaikutustyötä tekevien työntekijöiden mielenterveysosaaminen on suunnitelmallisesti johdettua. Keski- ja lähijohdolla on välineitä mielenterveysosaamisen johtamiseen. Mielenterveysosaamista johdetaan tiedolla yhdessä työntekijöiden kanssa. Osaamisen vahvistamista tehdään erilaisin keinoin erityisesti huomioiden hiljaisen osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen. Työntekijöiden osaamisen lisääminen on tavoitteellista ja sitä seurataan.
Ensimmäisessä vaiheessa (TIETO) määritellään työpaikan tai tiimin mielenterveysosaamiseen liittyvät tietotarpeet ja kerätään asiakkaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa eri lähteistä, joita ovat tilastot ja data, tutkimukset ja selvitykset sekä kokemustieto työntekijöitä, asiakkailta ja verkostoista. Toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan hyödyntämällä tulevaisuusajattelua ja ennakoinnin menetelmiä. Tietoa kerätään, tulkitaan ja hyödynnetään yhdessä työntekijöiden kanssa.
Toisessa vaiheessa (OSAAMISTARPEET) määritellään kerätyn tiedon ja tulevaisuuksien ennakoinnin perusteella yhdessä, mitä työpaikan tai tiimin työn edellyttämä mielenterveysosaaminen ja sen eri osaamisalueet ovat nyt ja tulevaisuudessa.
Kolmannessa vaiheessa (OSAAMISEN KARTOITTAMINEN) kartoitetaan työntekijöillä olevaa mielenterveysosaamista edellisessä vaiheessa määritellyn työssä tarvittavan mielenterveysosaamisen osaamisalueiden pohjalta. Ennen kartoitusta osaamisalueille voidaan määritellä yhdessä osaamistasot. Osaamisen kartoittamista tehdään sekä yksilö- että tiimitasolla. Sitä voidaan tehdä sekä itsearviointina että yhdessä keskustellen.
Neljännessä vaiheessa (OSAAMISEN VAHVISTAMINEN) määritellään edellisessä vaiheessa todettujen osaamisvajeiden perusteella osaamisen vahvistamisen tavoitteet, sovitaan osaamisen vahvistamisen menetelmät sekä vahvistetaan osaamista suunnitelmallisesti monipuolisesti erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Osaamista jaetaan työyhteisössä ja verkostoissa erityisesti hiljaista osaamista hyödyntämällä ja jakamalla.
Viidennessä vaiheessa ( ARVIOINTI JA SEURANTA) arvioidaan osaamisen vahvistumista, osaamisen vahvistamisen toimenpiteitä sekä osaamisen vahvistumisen hyötyjä. Lisäksi on tärkeää seurata koko ajan tietoa, jonka perusteella voidaan määritellä uudelleen osaamistarpeita, kartoittaa osaamista ja vahvistaa sitä. Kun mielenterveysosaamisen johtamisen mallin toimenpiteet on vakiinnutettu, seurataan myös osaamisen vahvistumista ja sen toimenpiteitä säännöllisesti.
Viime vuosien aikana yhteiskuntamme kohtaamat kriisi- ja muutostilanteet, kuten koronaviruspandemia ja maailman muuttunut turvallisuustilanne, ovat haastaneet sekä ihmisten resilienssiä että palvelujärjestelmää. Muutokset kuormittavat sekä palveluiden asiakkaita että työntekijöitä. Vuorovaikutustyön tekijät kohtaavat työssään yhtä enemmän mielenterveyden häiriöitä ja haasteita, joihin palvelujärjestelmämme ei kykene vastaamaan. Tämä heikentää myös työntekijöiden työssäjaksamista. Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden edistäminen kaikissa vuorovaikutustyön kohtaamisissa on tärkeä ja olennainen osa mielenterveysosaamista. Kaikkea osaamista tulee johtaa. Päätösten tulee perustua tietoon, ja ne tulee tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa.
Toimintamallin kohderyhmää ovat hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien keski- ja lähijohto sekä välillisesti organisaatioiden työntekijät.
Yhdessä mielessä -mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi -hankkeessa on kartoitettu työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä osaamisia ja osaamistarpeita tekemällä yhteistyötä työyhteisöjen kanssa sekä tarjoamalla koulutus- ja työpajamahdollisuuksia.
Lähiesihenkilöt toteuttavat mallia yhdessä työyhteisöjen, verkostojen ja asiakkaiden kanssa. He tarvitsevat ylemmän johdon tuen. Lähiesihenkilöiden tulee huolehtia, että mallin askeleita toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden ja tarvittaessa verkostojen kanssa, ja toteutukselle varataan riittävästi aikaa. Henkilöstö osallistuu aidosti työskentelyyn ja päätöksentekoon kaikissa mallin toteuttamisen vaiheissa.
Tärkeä tekijä mielenterveysosaamisen johtamisen onnistumiselle on, että osaamisen vahvistamisen tapoja huomioidaan laajasti. Osaamisen jakaminen työyhteisön sisällä ja verkostoissa työn tekemisen lomassanmutta tietoisesti on tärkeää.
Mallin toteuttamiselle ja toimenpiteiden suunnittelemiselle tarvitaan aikaa, ja sitä on kätevintä tehdä esimerkiksi tiimipalavereiden yhteydessä, kun koko työyhteisö on paikalla.
Mielenterveysosaamisen johtamisen toimintamallin tarkoitus on johdonmukaistaa työpaikan käytäntöjä, ei tuottaa lisätyötä kenellekään. Mallin toteuttamiseen tarvittava aika maksaa itsensä takaisin työntekijöiden lisääntyneenä osaamisena ja työhyvinvointina sekä asiakkaiden hyvinvointina.
Mielenterveysosaamisen johtamisen toimenpiteet on tarkoitus vakiinnuttaa työpaikan arkeen, jolloin ne tulevat osaksi arkista työn tekemistä.
Malli ja siihen liittyvä käsikirja ovat Innokylässä kaikkien saatavissa, vapaasti otettavissa käyttöön sekä sovellettavissa omaan työhön.
Mallissa mielenterveysosaamisen on määritelty kansallisen mielenterveysstrategian pohjalta. Mielenterveysosaaminen vuorovaikutustyössä on konkretisoitunut. Mielenterveyden edistäminen nähdään laajasti sekä mielen hyvinvoinnin tukemisena että mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisynä ja niihin puuttumisena. Mielenterveysosaamisen tärkeäksi osaksi nähdään mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden tukeminen jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Mielenterveysosaamisen johtaminen tekee osaamista näkyväksi ja olemassa olevan osaamisen arvostus lisääntyy. Päätökset tehdään tietoon perustuen yhdessä työntekijöiden kanssa. Osaamisen vahvistumista tehdään tietoisesti työn arjessa.
Mallin pilotoinnissa gerontologisen sosiaalityön tiimissä mallin kehittäjät saivat palautetta siitä, että malli tulee kytkeä käytännön työhön sen kaikissa vaiheissa. Malli tarjosi työyhteisölle mahdollisuuden syventyä aiheeseen keskustellen sekä lisäsi jo olemassa olevan osaamisen arvostusta.
Kansikuva
