Mielenterveystarkastus nuorille, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Mielenterveystarkastus eli mielihetki-tapaaminen on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Mielihetki toteutetaan koko ikäluokalle.
Oppiympäristössä, kohderyhmänä 7. luokkalaiset. Toiminta suunniteltiin moniammatillisessa yhteistyössä koulun henkilöstöresurssit huomioiden toteutettavaksi. Kainuun koulut ovat eri kokoisia ja oppilasmäärät vaihtelevat. Mielihetki voidaan toteuttaa työparein ja eri ammattiryhmien toteutettavana.
Kainuussa nuorten mielenterveystyön perusterveydenhoitoa on pitkälti toteutettu koulujen psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eli miekkareilla. Miekkareiden on kuitenkin tarvinnut tehdä erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa, koska erikoissairaanhoito on ollut kuormittunutta. Alueella ei ole ollut selkeää mallia tai määritteitä tuen ja hoidon porrastukselle, mikä on aiheuttanut haasteita nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisessä.
Nuorten pahoinvointi ja oireilu ovat kuormittaneet koulujen mielenterveystyöntekijöitä, ja terveydenhoitajien toteuttamat 7. luokan terveystarkastukset eivät ole toteutuneet riittävien resurssien puutteen vuoksi. Ilman riittävää tukea ja huomiota nuorten lievä ja keskivaikea oireilu on saattanut kehittyä vakavammiksi mielenterveyshaasteiksi.
Maakunnallinen nuorisovaltuusto on tuonut esille toiveen mielenterveystarkastusten järjestämisestä kouluissa, vastaavalla tavalla kuin perinteiset terveystarkastukset. Nuoret ovat myös toivoneet enemmän tietoa mielenterveydestä sekä opiskeluhuollon henkilöiden näkyvämpää roolia koulujen arjessa.
Tähän tarpeeseen on vastattu hankesuunnitelmassa. Ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoite on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivantasoinen tuki nuorelle. Mielihetki tuo myös opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille sekä normalisoi mielen hyvinvoinnista keskustelemista.
Yhteiskehittäminen käynnistettiin vierailemalla kaikissa Kainuun yläkouluissa, joissa kerrottiin hankkeen tavoitteista ja kutsuttiin mukaan suunnitteluprosessiin. Tavoitteena oli luoda avoin ja osallistava kehittämisprosessi, jossa kaikki osapuolet saivat mahdollisuuden vaikuttaa suunnitelman muotoutumiseen.
Yhteiskehittämisen työryhmä koostui eri alojen ammattilaisista, kuten terveydenhoitajista, miekkareista (psykiatriset sairaanhoitajat), nuorisotyöntekijästä, hyvinvointiaktivaattorista, erityisnuorisotyöntekijästä ja kuraattorista. Työryhmä kokoontui säännöllisesti kerran kuukaudessa keväällä 2024.
Tapaamiset toteutettiin kasvokkain, mikä mahdollisti syvällisen keskustelun ja yhteisen ideoinnin. Yhteiskehittämisen tueksi luotiin myös Teams-tiimi, jossa jaettiin ajankohtaista tietoa projektin eri vaiheista. Tämä digitaalinen alusta mahdollisti osallistujille tiedon saannin ja vuorovaikutuksen tapaamisten välillä.
Suunnitteluprosessi eteni sujuvasti yhteiskehittämisen avulla, ja eri osapuolten näkökulmat ja asiantuntemus mahdollistivat kokonaisvaltaisen ja kattavan kehittämissuunnitelman luomisen.
Tavoite oli lisätä nuorten tietoa mielen hyvinvoinnista, tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa ja tehdä opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille. Samalla normalisoidaan mielen hyvinvoinnista keskustelemista.
Toimintamallin toimivuutta mitattiin ja arvioitiin kyselyiden perusteella, jotka toteutettiin oppilaille heti mielihetken jälkeen. Kyselyissä kartoitettiin, onko nuori tullut kuulluksi mielihetkessä ja onko hän saanut tietoa ja ymmärrystä mielen hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä.
Mielihetken toteuttaja täytti arvioinnin jokaisen oppilaan jälkeen. Arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa tukimateriaalien vaikutusta vuorovaikutuksen syntymiseen, mielihetken kestoa sekä sitä, kuinka moni oppilas ohjautui mielihetkestä saamaan jatkotukea.
Mielihetken työtapa kehitettiin yhteiskehittämisryhmässä, jossa pohdittiin, kuinka mielihetki toteutetaan ja millainen työtapa siihen soveltuu. Ryhmä keskittyi määrittelemään, miten mielihetki toteutetaan käytännössä, jotta se vastaa nuorten tarpeita ja on realistisesti järjestettävissä kouluissa.
Pilottikoulujen valinnan jälkeen yhteistyö koulukohtaisesti alkoi, ja suunniteltiin tarkemmin, miten pilotti toteutetaan. Koulukohtaisessa suunnittelussa selvitettiin, kuka tai ketkä toteuttavat mielihetken, ottaako opiskeluhuoltoryhmä vastuulleen mielihetken toteutuksen ja seurannan, sekä kuinka mielihetkelle varataan aikaa perusopetuksessa. Mielihetken toteutusaika suunniteltiin siten, että kahdelle oppilaalle varataan aikaa yhden oppitunnin aikana.
Pilotin toteutumista varmistettiin aktiivisella osallistumisella opiskeluhuollon palavereihin sekä muihin henkilöstön kokouksiin, joissa tiedotettiin projektin etenemisestä, kannustettiin kouluja sopimaan mielihetkien toteutuksesta ja tarjottiin tukea pilotin suunnitteluun koulujen resurssit huomioiden. Tavoitteena oli motivoida henkilöstöä osallistumaan pilotointiin ja sitouttamaan heidät hankkeen onnistumiseen.
Kohderyhmänä olivat 7 luokkalaiset nuoret.
Asiakasymmärrystä on kartoitettu mm. nuorisovaltuustojen kanssa pidettävillä työpajoilla, yläkoulujen vaikuta-päivissä pidettävillä työpajoilla, joissa kartoitettiin nuorten mielipiteitä toimintamallin suunnittelussa.
Aikaisemmin eri Kainuun kouluilla on toteutettu johdonmukaista ikäluokan läpikäymistä esimerkiksi koulunuorisotyöntekijän, miekkarin tai kuraattorin toimesta, joissa on kartoitettu mielen hyvinvointia.
Työpajoissa nousi esille ajatus mielen kartoittamishetkestä, jossa nuori saisi tarvittaessa nopeasti uuden ajan keskustellakseen ammattilaisen kanssa. Tämän ajatuksen pohjalta keskusteltiin myös Terapianavigaattorin ja omahoito-ohjelmien hyödyntämisestä. Tiedon antaminen mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista nähtiin tärkeänä osana mielihetkeä, ja sen liittäminen osaksi prosessia nostettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
Yksi tärkeä kysymys oli, kuinka nuorten voimavarat ja vahvuudet saataisiin riittävästi huomioitua mielihetkessä. Tämä on olennainen osa nuorten kokonaisvaltaista tukea ja hyvinvointia.
Hoidon porrasteisuus auttaisi nuoren siirtymistä mielihetkestä jatko-ohjautumiseen, mikä parantaisi mielihetken vaikuttavuutta. Samalla nousi esille huoli siitä, lisääkö tarkastus asiakkaita ja työmäärää työntekijöille, mikä voi aiheuttaa kuormitusta nykyisiin resursseihin.
Toteuttamistapaa mietittäessä pohdittiin, että vastakkain istuminen ja suora keskustelu voivat olla monelle nuorelle kiusallinen tilanne. Tämän vuoksi pyrittiin löytämään nuorille mielekkäämpi ja vähemmän jännittävä tapa toteuttaa mielihetki. Tavoitteena oli luoda sellainen ympäristö ja lähestymistapa, joka mahdollistaisi nuorten avoimuuden ja osallistumisen ilman pelkoa tai epämukavuutta.
Mielihetken tavoite on lisätä nuoren tietoa mielen hyvinvoinnista, tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa ja tehdä opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille. Samalla pyritään normalisoimaan mielen hyvinvoinnista keskustelemista, mikä on tärkeä osa nuorten hyvinvointia ja itsetuntemusta.
Tämä idea valittiin edistettäväksi, koska se vastaa tarpeeseen, joka on noussut esiin kouluyhteisöissä ja nuorten keskuudessa. Seiskaluokkalaiset elävät merkittävässä nivelvaiheessa elämässään, jossa mielen hyvinvointi voi kohdata erityisiä haasteita, mutta heidän terveystarkastuksensa jäävät usein toteutumatta resurssipulan vuoksi. Mielihetki antaa mahdollisuuden puhua nuorten kanssa mielen hyvinvoinnista varhaisessa vaiheessa ja auttaa tunnistamaan mahdollisia huolia tai ongelmia ennen niiden kehittymistä vakavammiksi.
Kohdeikäluokka on tarkoin valittu: seiskaluokkalaiset tarvitsevat erityistä tukea nivelvaiheessa, sillä monilla on haasteita esimerkiksi koulunkäynnissä, kaverisuhteissa ja itsenäistymisessä. Usein seitsemäsluokkalaisten terveystarkastukset jäävät resurssipulan vuoksi toteutumatta. Mielihetken avulla voidaan puuttua nuorten tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa, mikä tukee heidän hyvinvointiaan koko koulupolun ajan.
Mielihetki on aikataulutettu toteutumaan oppitunnin aikana (45 min.) kahden nuoren kanssa. Toteuttajat valikoituvat koulujen mukaisesti yksilöllisesti ja voivat olla esimerkiksi nuorisotyöntekijä, opiskeluhuollon henkilö, opetushenkilö tai muu koulun ammattilainen. Jossain Kainuun kouluissa on nimetty eri toteuttaja jokaiselle seiskaluokalle, joissain on sama toteuttaja kaikille luokille. Näin varmistetaan, että nuoret saavat tukea juuri oikealta ammattilaiselta ja että mielihetki voidaan integroida osaksi koulun arkea. Toteutustapa on joustava ja mukautuva koulun resursseihin ja käytäntöihin. Toteuttaja tai rehtori sopii opettajien kanssa tarkemmin, mille oppitunneille mielihetki sijoittuu.
Mielihetken toteutuksessa hyödynnetään mielikortteja, jotka käsittelevät nuorten elämään keskeisesti vaikuttavia teemoja, kuten nukkuminen, kaverit, mieliala, kouluarki, syöminen, itsetunto, digitaalinen hyvinvointi, läheiset, vapaa-aika, koti, oma luokka, tunteet, päihteet ja riippuvuudet, joiden avulla nuori arvioi teemoja oman hyvinvointinsa kannalta. Nuori lajittelee kortit pinoihin: "en ole huolissani/hyvin , en osaa sanoa/olen joskus huolissani, olen huolissani/ei mene hyvin". Työntekijä pyrkii nuoren kanssa vuorovaikutukseen korttien avulla. Keskustelun tukena on korttien takana olevat tukikysymykset. Työntekijä pystyy keskittymään erityisesti huolipinoon ja kartoittamaan tuen tarpeen. On tärkeää huomioida myös nuoren vahvuudet ja voimavarat, sillä nämä tukevat nuoren omatoimisuutta ja itsetunnon kehittymistä.
Mielihetken lopuksi nuori täyttää lomakkeen, johon hän voi rastittaa omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä kirjoittaa mitkä asiat arjessa tukevat hänen mielen hyvinvointiaan ja mitä hänen tulisi kehittää oman hyvinvointinsa tueksi. Mielihetken toteuttaja voi antaa nuorelle mielenterveystalon omahoito-oppaita eri teemoista ja varata ajan opiskeluhuollon henkilölle, mikäli herää huoli nuoresta tai nuori haluaa keskustella lisää mielen hyvinvoinnista. Mikäli mielihetkessä nousee esiin tarve intensiivisemmälle tuelle ja nuori ohjautuu kuraattorille tai miekkarille, voisi nuorten terapianavigaattoria hyödyntää hoidon tarpeen arvioinnissa.
Mielihetken kehittäminen ja mielen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää, koska se tarjoaa nuorille mahdollisuuden keskustella mielen hyvinvoinnista matalalla kynnyksellä ja saada tukea oikea-aikaisesti. Samalla se luo pohjaa sille, että nuoret oppivat huolehtimaan mielen hyvinvoinnistaan ja ymmärtävät sen tärkeyden. Tällä tavoin pyritään luomaan pysyviä muutoksia nuorten hyvinvointiin ja tarjoamaan heille välineitä selviytyä elämän haasteista.
Pilottia toteutti 17 eri alojen ammattilaista ja siihen osallistui 231 nuorta. Pilotin arviointi osoittaa, että mielihetki lunastaa paikkansa nuorten ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja työkaluna varhaiseen tunnistamiseen. 56,7% nuorista kokee, että mielihetki on tarpeellinen, 89,6% kertoo saaneensa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Mielihetki havahdutti pohtimaan omaa tilannetta: 57,6% kokee, että käsitys omista voimavaroista parani ja 45,9% huomasi jotain, mitä omassa toiminnassa olisi hyvä muuttaa. Omaan mielen hyvinvointiin liittyvää huolta kokee 15,2% pilottiin osallistuneista nuorista ja heistä 85,7% kokee, että sai mielihetken avulla tietoa ja tukea huoleensa. Pilottia oli toteuttamassa monialaisesti eri ammattilaisia ja he saivat erinomaisen palautteen nuorten vastauksista, joissa 87,9% nuorista kertoi tulleensa kuulluksi mielihetkessä.
Mielenterveystarkastus eli mielihetki on kehitetty yhteiskehittämällä koulujen eriammattilaisten kanssa. Toimintamallilla vastataan nuorisovaltuuston aloitteeseen, jossa nuoret toivoivat koulussa saavansa mielenterveydestä enemmän tietoa, opiskeluhuollon ihmisiä tutummaksi sekä mielenterveystarkastuksia toteutumaan samoin kuin fyysisiä terveystarkastuksia.
Mielihetki on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Mielihetki toteutetaan kaikille tietyn vuosiluokan oppilaille. Ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoite on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivantasoinen tuki nuorelle. Mielihetki tuo myös opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille sekä normalisoi mielen hyvinvoinnista keskustelemista.
Mielihetki toteutetaan korteilla, joiden avulla nuori arvioi mielen hyvinvoinnin teemojen toteutumista omassa arjessaan. Nuori lajittelee kortit sopiviin pinoihin sen mukaan, kuinka hyvin kukin teema toteutuu hänen päivittäisessä elämässään. Korttien takana on tukikysymyksiä, jotka toimivat keskustelun apuna ja syventävät pohdintaa mielen hyvinvoinnin teemoista.
Kortit toimivat keskustelun tukena sekä ammattilaiselle että nuorelle, auttaen syventämään näkökulmaa mielen hyvinvoinnin teemoista.
Mielihetken toteuttaja voi antaa nuorelle linkin mielenterveystalon omahoito-oppaisiin eri mielen hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja tarvittaessa varata ajan opiskeluhuollon henkilölle, jos nuori itse haluaa keskustella aiheesta tarkemmin tai työntekijällä herää huoli nuoren hyvinvoinnista. Jos mielihetkessä ilmenee tarve intensiivisemmälle tuelle, nuori voidaan ohjautua kuraattorille, miekkarille tai muulle asiantuntijalle. Lisäksi nuorten terapianavigaattoria voidaan käyttää hoidon tarpeen arvioinnissa.
Kuva
Toimintamallia tarjotaan kaikille Kainuun yläkouluille. Mielihetken juurtuminen koulujen arkeen edellyttää rehtorin ja/tai apulaisrehtorin päätöstä toimintamallin käyttöönotosta kyseisessä koulussa. Malli tulisi kirjata osaksi koulun opiskeluhuollon suunnitelmaa, ja vastuu sen suunnittelusta ja toteutuksesta olisi selkeästi määriteltävä, esimerkiksi opiskeluhuollon vastuulle.
Koulukohtaisesti tulisi suunnitella, kuka tai ketkä toteuttavat mielihetken, ja tarkentaa sen toteuttamiseen liittyvät aikarajat. Mielihetken toteutusaika ja aikataulutus olisi sovittava koulujen sisällä, jotta se voidaan integroida osaksi koulun arkea ja resurssit voidaan jakaa tehokkaasti.
Pilottia toteutti 17 eri alojen ammattilaista ja siihen osallistui 231 nuorta. Pilotin arviointi osoittaa, että mielihetki lunastaa paikkansa nuorten ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja työkaluna varhaiseen tunnistamiseen. 56,7% nuorista kokee, että mielihetki on tarpeellinen, 89,6% kertoo saaneensa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Mielihetki havahdutti pohtimaan omaa tilannetta: 57,6% kokee, että käsitys omista voimavaroista parani ja 45,9% huomasi jotain, mitä omassa toiminnassa olisi hyvä muuttaa. Omaan mielen hyvinvointiin liittyvää huolta kokee 15,2% pilottiin osallistuneista nuorista ja heistä 85,7% kokee, että sai mielihetken avulla tietoa ja tukea huoleensa. Pilottia oli toteuttamassa monialaisesti eri ammattilaisia ja he saivat erinomaisen palautteen nuorten vastauksista, joissa 87,9% nuorista kertoi tulleensa kuulluksi mielihetkessä.
Riskit, joita ennakoitiin suunnitteluvaiheessa, eivät toteutuneet. Ennen pilotin alkua oltiin huolissaan siitä, jos nuoret eivät ole halukkaita osallistumaan tähän vapaaehtoiseen mielen hyvinvoinnin kartoitukseen. Epäiltiin myös, että mielihetken myötä jo ennestään kuormittuneet opiskeluhuollon kalenterit täyttyvät uusista asiakkuuksista. Pilotin tuoma käytännön kokemus kuitenkin kertoo, että nuoret suorastaan kilpailivat vuorosta päästä tähän kahdenkeskiseen keskusteluun luokista ja jatko-ohjautuminen opiskeluhuoltoon koski pilottiin osallistuneista nuorista vain 7,2%:ia. Huolenaiheista esiin nousivat haasteet luokassa, haasteet kaverisuhteissa, sekä väsymys, koulustressi ja uniongelmat.
Mielihetki koettiin ammattilaisten keskuudessa hyvänä keinona tavoittaa myös vetäytyvät nuoret, joiden haasteita on usein vaikea tunnistaa. Mielihetki kartoituksen tarjoaminen tasavertaisesti jokaiselle ikäluokan nuorelle madalsi kynnystä osallistua siihen ja on omalta osaltaan luomassa uudenlaista kulttuuria mielenterveydestä puhumiseen. Mielihetki antaa luvan puhua ja hakea tukea matalalla kynnyksellä. Usealta koululta kuraattorien kokemus oli, että mielihetken avulla tavoitettiin nuoria, joiden paha olo olisi muutoin jäänyt huomaamatta mahdollisesti pitkäksikin aikaa ja näille nuorille pystyttiin tarjoamaan tukea nopeasti. Mielihetkessä esiin tulleisiin negatiivisiin ryhmäilmiöihin pystyttiin myös tarjoamaan suunnitelmallisesti tukea esimerkiksi yhteistyössä koulunuorisotyön kanssa.