Mielenterveystarkastus nuorille, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Tavoite on moniammatillisesti yhteiskehittäen luoda mielenhyvinvointia ja voimavaroja kartoittava kohtaaminen jokaiselle oppilaalle yläkouluun siirtymisen nivelvaiheessa. Toimintamalli pilotoidaan, arvioidaan ja juurrutetaan alueella hankkeen aikana.
Oppiympäristössä, kohderyhmänä 7. luokkalaiset. Toiminta suunnitellaan moniammatillisessa yhteistyössä koulun henkilöstöresurssit huomioiden toteutettavaksi. Kainuun koulut ovat eri kokoisia ja oppilasmäärät vaihtelevat. Mielihetki voidaan toteuttaa työparein ja eri ammattiryhmien toteutettavana.
Kainuussa nuorten mielenterveystyön perusterveydenhoitoa ovat toteuttaneet koulujen psykiatriset sairaanhoitajat, miekkarit. Miekkarit ovat tehneet pitkälti erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa, erikoissairaanhoidon kuormittuneisuuden vuoksi. Tuen ja hoidon porrasteisuuteen alueella ei ole ollut mallia ja määritteitä. Nuorten pahoinvointi ja oireilu ovat kuormittaneet mielenterveystyöntekijöitä kouluilla. Terveydenhoitajien toteuttamat 7. lk terveystarkastukset eivät ole toteutuneet resurssipulan vuoksi. Nuorten lievä ja keskivaikea oireilu kehittyy vakavammiksi mielenterveyden haasteiksi, kun oireilua ei huomata tai avun hakemiseen nuoria ei tueta riittävästi.
Nuoret ovat maakunnallisen nuorisovaltuuston aloitteessa esittäneet kouluille mielenterveystarkastusta vastaavanlaisena kuin terveystarkastuksetkin ovat. Nuoret ovat toivoneet enemmän tietoa mielenterveydestä sekä opiskeluhuollon henkilöitä tutummaksi kouluyhteisössä.
Hankesuunnitelmalla on vastattu nuorisovaltuuston aloitteeseen.
Yhteiskehittämisen työryhmässä on terveydenhoitajia, miekkareita, nuorisotyöntekijä, hyvinvointiaktivaattori, erityisnuorisotyöntekijä ja kuraattori. Tapaamiset 1 x kk, keväällä -24.
Yhteiskehittämisen tapaamiset toteutuivat kasvokkain ja yhteiskehittämisen tueksi luotiin teams tiimi, josta löytyi ajankohtaista tietoa eri vaiheista. Suunnitteluprosessi eteni yhteiskehittämisen avulla.
Tavoite on lisätä nuorten tietoa mielen hyvinvoinnista, tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa ja tehdä opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille. Samalla normalisoidaan mielen hyvinvoinnista keskustelemista.
Toimintamallia mitataan ja arvioidaan kyselyiden perusteella. Arvioinnit toteutetaan oppilaalle heti mielitunnin toteutumisen jälkeen. Siinä kartoitetaan, onko nuori tullut kuulluksi mielihetkessä ja onko nuori saanut tietoa ja ymmärrystä mielen hyvinvointiinsa vaikuttavista asioista.
Mielihetken toteuttaja täyttää arvioinnin jokaisen oppilaan jälkeen. Arvioinnissa kartoitetaan tukiko materiaalit vuorovaikutuksen syntymistä, mielihetken kestoa ja kuinka moni ohjautui mielihetkestä saamaan jatkotukea.
Työtapa mielihetkeen kehitetään yhteiskehittämisenryhmässä. Kuinka mielihetki toteutetaan, onko millainen työtapa.
Pilottikoulujen valinnan jälkeen olemme jokaisen koulun kanssa suunnittelemassa pilotointia, kuka/ketkä toteuttavat mielihetkeä, ottaako opiskeluhuoltoryhmä vastuulleen toteuttamisen ja seurannan, miten mielihetki aika otetaan perusopetuksesta, mielihetken toteutusaika on suunniteltu 2 oppilasta yhden oppitunnin aikana.
Pilotin toteutumista varmistetaan osallistumalla opiskeluhuollon palavereihin ja muihin henkilöstön valmiisiin kokouskäytänteisiin, joissa on tiedotetaan etenemisestä ja kannustetaan sopimaan toteutumisesta sekä tarjoataan tukea pilotin suunnitteluun jokaisen koulun resurssien mukaisesti. Henkilöstöä pyritään motivoimaan pilotointiin.
Kohderyhmänä ovat 7 luokkalaiset nuoret.
Asiakasymmärrystä on kartoitettu mm. nuorisovaltuustojen kanssa pidettävillä työpajoilla, yläkoulujen vaikuta-päivissä pidettävillä työpajoilla, joissa on kartoitettu nuorten mielipiteitä toimintamallien suunnittelussa.
Aikaisemmin eri Kainuun kouluilla on toteutettu johdonmukaista ikäluokan läpikäymistä esimerkiksi koulunuorisotyöntekijän, miekkarin tai kuraattorin toimesta, joissa on kartoitettu mielen hyvinvointia.
Työpajoissa nousi ajatus mielen kartoittamishetkestä, jonka seurauksena nuori saisi pikaisesti uuden ajan keskustella ammattilaisen kanssa. Terapianavigaattorin ja omahoito-ohjelmien hyödyntämistä pohdittiin. Tiedon antaminen olisi liitettävä mielihetkeen.
Kuinka saadaan voimavarat ja vahvuudet huomioitua tarpeeksi?
Hoidon porrasteisuus auttaisi mielihetkestä jatko-ohjautumiseen. Aiheuttaako tarkastus lisää asiakkaita/työmäärää työntekijöille?
Toteuttamistapaa ideoitiin, vastakkain istuminen ja keskustelu ajateltiin olevan monelle nuorelle kiusallinen tilanne ja pyrimme löytämään mielekkäämmän tavan nuorille mielihetken toteuttamiseen.
Mielihetken tavoite on lisätä nuoren tietoa mielen hyvinvoinnista, tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa ja tehdä opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille. Samalla normalisoidaan mielen hyvinvoinnista keskustelemista.
7lk. oppilaan ja koulun ammattilaisen välinen kohtaaminen, mielihetki. Kohde ikäluokka syntyi tarpeesta; seiskaluokkalaiset elävät nivelvaiheessa ja usein heidän terveystarkastukset jäävät resurssipulan vuoksi toteutumatta.
Mielihetki on aikataulutettu alustavasti toteutumaan oppitunnin aikana (45min.) kahden nuoren kanssa. Mielihetken toteuttajat valikoituvat koulujen mukaisesti, yksilöllisesti. Toteuttamassa voi olla nuorisotyöntekijä, opiskeluhuollon henkilö, opetushenkilö tai muu koulun ammattilainen. Jossain Kainuun kouluissa on nimetty eri toteuttaja jokaiselle seiskaluokalle, joissain on sama toteuttaja kaikille luokille. Toteuttaja tai rehtori sopii opettajien kanssa tarkemmin, mille oppitunneille mielihetki sijoittuu.
Mielihetki toteutetaan mielikorttien avulla. Kortit on tehty teemoittain, (nukkuminen, kaverit, mieliala, kouluarki, syöminen, itsetunto, digitaalinen hyvinvointi, läheiset, vapaa-aika, koti, oma luokka, tunteet, päihteet ja riippuvuudet), joiden avulla nuori arvioi teemoja oman hyvinvointinsa kannalta. Nuori lajittelee kortit pinoihin: "en ole huolissani/hyvin , en osaa sanoa/olen joskus huolissani, olen huolissani/ei mene hyvin". Työntekijä pyrkii nuoren kanssa vuorovaikutukseen korttien avulla. On tärkeää huomioida nuoren vahvuudet ja voimavarat, tuoden ne keskustelussa esille. Teemoja on tärkeä käydä läpi huoli pinosta ja kartoittaa tuen tarvetta korttien takana olevien tukikysymysten avulla.
Mielihetken lopuksi on lomake, johon nuori voi työntekijän avulla rastia omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Toteuttajalla on mielenterveystalon oma-hoito oppaita, joita voi antaa eri teemoista nuorelle. Työntekijä voi varata ajan opiskeluhuollon henkilölle, mikäli mielihetkessä herää tarve lisätuesta ja nuori haluaa jutella aiheesta vielä.
Mikäli nuori ohjautuu mielihetkestä kuraattorille tai miekkarille, nuorten terapianavigaattoria voisi hyödyntää hoidontarpeen arvioinnissa.