Mielenterveystarkastus nuorille, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Mielenterveystarkastus eli mielihetki-tapaaminen on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Mielihetki toteutetaan koko ikäluokalle.
Toimintamallin nimi
Mielenterveystarkastus eli mielihetki-tapaaminen on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Mielihetki toteutetaan koko ikäluokalle.
Kuva
Kuvateksti
Mielihetki suunniteltiin yhteiskehittämällä koulujen eriammattilaisten kanssa. Mielihetki pilotoitiin viidellä Kainuun yläkoululla 7.lk oppilaille. Osalla pilottikouluista mielihetki pilotoitiin osana mielen hyvinvoinnin vuosikelloa, osalla itsenäisenä toimenpiteenä. Mielihetkiä toteutti eri kouluilla eri ammattilaiset esimerkiksi opiskeluhuollosta, opetushenkilöstöstä ja nuorisopalveluista.Ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoite on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivantasoinen tuki nuorelle. Mielihetki tuo myös opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille sekä normalisoi mielen hyvinvoinnista keskustelemista.
Kuva
Kuvateksti
Mielihetki toteutetaan korteilla, joiden avulla nuori arvioi mielen hyvinvoinnin teemojen toteutumista omassa arjessaan. Nuori lajittelee kortit sopiviin pinoihin sen mukaan, kuinka hyvin kukin teema toteutuu hänen päivittäisessä elämässään. Korttien takana on tukikysymyksiä, jotka toimivat keskustelun apuna ja syventävät pohdintaa mielen hyvinvoinnin teemoista.Kortit toimivat keskustelun tukena sekä ammattilaiselle että nuorelle, auttaen syventämään näkökulmaa mielen hyvinvoinnin teemoista.
Mielenterveystarkastus eli mielihetki on kehitetty yhteiskehittämällä koulujen eriammattilaisten kanssa. Toimintamallilla vastataan nuorisovaltuuston aloitteeseen, jossa nuoret toivoivat koulussa saavansa mielenterveydestä enemmän tietoa, opiskeluhuollon ihmisiä tutummaksi sekä mielenterveystarkastuksia toteutumaan samoin kuin fyysisiä terveystarkastuksia.
Mielihetki on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Mielihetki toteutetaan kaikille tietyn vuosiluokan oppilaille. Ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoite on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivantasoinen tuki nuorelle. Mielihetki tuo myös opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille sekä normalisoi mielen hyvinvoinnista keskustelemista.
Mielihetki toteutetaan korteilla, joiden avulla nuori arvioi mielen hyvinvoinnin teemojen toteutumista omassa arjessaan. Nuori lajittelee kortit sopiviin pinoihin sen mukaan, kuinka hyvin kukin teema toteutuu hänen päivittäisessä elämässään. Korttien takana on tukikysymyksiä, jotka toimivat keskustelun apuna ja syventävät pohdintaa mielen hyvinvoinnin teemoista.
Kortit toimivat keskustelun tukena sekä ammattilaiselle että nuorelle, auttaen syventämään näkökulmaa mielen hyvinvoinnin teemoista.
Mielihetken toteuttaja voi antaa nuorelle linkin mielenterveystalon omahoito-oppaisiin eri mielen hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja tarvittaessa varata ajan opiskeluhuollon henkilölle, jos nuori itse haluaa keskustella aiheesta tarkemmin tai työntekijällä herää huoli nuoren hyvinvoinnista. Jos mielihetkessä ilmenee tarve intensiivisemmälle tuelle, nuori voidaan ohjautua kuraattorille, miekkarille tai muulle asiantuntijalle. Lisäksi nuorten terapianavigaattoria voidaan käyttää hoidon tarpeen arvioinnissa.
Oppiympäristössä, kohderyhmänä 7. luokkalaiset. Toiminta suunniteltiin moniammatillisessa yhteistyössä koulun henkilöstöresurssit huomioiden toteutettavaksi. Kainuun koulut ovat eri kokoisia ja oppilasmäärät vaihtelevat. Mielihetki voidaan toteuttaa työparein ja eri ammattiryhmien toteutettavana.
Kohderyhmänä olivat 7 luokkalaiset nuoret.
Asiakasymmärrystä on kartoitettu mm. nuorisovaltuustojen kanssa pidettävillä työpajoilla, yläkoulujen vaikuta-päivissä pidettävillä työpajoilla, joissa kartoitettiin nuorten mielipiteitä toimintamallin suunnittelussa.
Toimintamallia tarjotaan kaikille Kainuun yläkouluille. Mielihetken juurtuminen koulujen arkeen edellyttää rehtorin ja/tai apulaisrehtorin päätöstä toimintamallin käyttöönotosta kyseisessä koulussa. Malli tulisi kirjata osaksi koulun opiskeluhuollon suunnitelmaa, ja vastuu sen suunnittelusta ja toteutuksesta olisi selkeästi määriteltävä, esimerkiksi opiskeluhuollon vastuulle.
Koulukohtaisesti tulisi suunnitella, kuka tai ketkä toteuttavat mielihetken, ja tarkentaa sen toteuttamiseen liittyvät aikarajat. Mielihetken toteutusaika ja aikataulutus olisi sovittava koulujen sisällä, jotta se voidaan integroida osaksi koulun arkea ja resurssit voidaan jakaa tehokkaasti.
Pilottia toteutti 17 eri alojen ammattilaista ja siihen osallistui 231 nuorta. Pilotin arviointi osoittaa, että mielihetki lunastaa paikkansa nuorten ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja työkaluna varhaiseen tunnistamiseen. 56,7% nuorista kokee, että mielihetki on tarpeellinen, 89,6% kertoo saaneensa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Mielihetki havahdutti pohtimaan omaa tilannetta: 57,6% kokee, että käsitys omista voimavaroista parani ja 45,9% huomasi jotain, mitä omassa toiminnassa olisi hyvä muuttaa. Omaan mielen hyvinvointiin liittyvää huolta kokee 15,2% pilottiin osallistuneista nuorista ja heistä 85,7% kokee, että sai mielihetken avulla tietoa ja tukea huoleensa. Pilottia oli toteuttamassa monialaisesti eri ammattilaisia ja he saivat erinomaisen palautteen nuorten vastauksista, joissa 87,9% nuorista kertoi tulleensa kuulluksi mielihetkessä.
Riskit, joita ennakoitiin suunnitteluvaiheessa, eivät toteutuneet. Ennen pilotin alkua oltiin huolissaan siitä, jos nuoret eivät ole halukkaita osallistumaan tähän vapaaehtoiseen mielen hyvinvoinnin kartoitukseen. Epäiltiin myös, että mielihetken myötä jo ennestään kuormittuneet opiskeluhuollon kalenterit täyttyvät uusista asiakkuuksista. Pilotin tuoma käytännön kokemus kuitenkin kertoo, että nuoret suorastaan kilpailivat vuorosta päästä tähän kahdenkeskiseen keskusteluun luokista ja jatko-ohjautuminen opiskeluhuoltoon koski pilottiin osallistuneista nuorista vain 7,2%:ia. Huolenaiheista esiin nousivat haasteet luokassa, haasteet kaverisuhteissa, sekä väsymys, koulustressi ja uniongelmat.
Mielihetki koettiin ammattilaisten keskuudessa hyvänä keinona tavoittaa myös vetäytyvät nuoret, joiden haasteita on usein vaikea tunnistaa. Mielihetki kartoituksen tarjoaminen tasavertaisesti jokaiselle ikäluokan nuorelle madalsi kynnystä osallistua siihen ja on omalta osaltaan luomassa uudenlaista kulttuuria mielenterveydestä puhumiseen. Mielihetki antaa luvan puhua ja hakea tukea matalalla kynnyksellä. Usealta koululta kuraattorien kokemus oli, että mielihetken avulla tavoitettiin nuoria, joiden paha olo olisi muutoin jäänyt huomaamatta mahdollisesti pitkäksikin aikaa ja näille nuorille pystyttiin tarjoamaan tukea nopeasti. Mielihetkessä esiin tulleisiin negatiivisiin ryhmäilmiöihin pystyttiin myös tarjoamaan suunnitelmallisesti tukea esimerkiksi yhteistyössä koulunuorisotyön kanssa.
Kansikuva
