| Innokylä

Toimintaympäristö

Ikääntyneet ovat kasvava sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä, jonka osuus myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kasvussa. Etenkin lähivuosien pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat lisänneet ikääntyneiden yksinäisyyttä ja sitä kautta mielenterveys- ja päihdeongelmia. Yhtenä esimerkkinä tästä on pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 2021, jonka mukaan "alkoholin liikakäyttö on pääkaupunkiseudulla yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä peräti 46 prosenttia käyttää alkoholia liikaa."

Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat huomattavan ylikuormittuneita, eikä niissä ole resursseja ikäerityiseen työhön. Ikääntyneet lasketaan useimmiten samaan massaan kuin muut aikuiset, vaikka heidän elämäntilanteensa ja tarpeensa ovat täysin erilaisia. Esimerkiksi vertaistuen kohdalla tutkimukset viittaavat siihen, että ryhmämuotoiset hoidot onnistuvat paremmin, jos ikääntyneet ovat omassa ryhmässään (Substance Abuse Among Older Adults 1998, Oslin ym. 2005).

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin kaupungin Senioripalvelujen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen lähtötilanteessa Helsingin kaupungilla ei ollut ikääntyneille mitään matalan kynnyksen kohdennettuja mielenterveys- tai päihdepalveluita lukuun ottamatta palvelukeskuksien Pilke-porukoita, joihin etsitään, kutsutaan ja saatetaan syrjään jääneitä, päihteitä käyttäviä tai käyttäneitä ikäihmisiä. Lähdimme siis kehittämään täysin uusia, ikäerityisiä, varhaisen puuttumisen palveluja tukemaan terveydenhuollon kaikenikäisille suunnattuja päihde- ja mielenterveyspalveluja.

Ryhmien toimintaympäristönä ovat Helsingin kaupungin Seniorikeskukset ja niiden sisällä toimivat palvelukeskukset, jotka tarjoavat helsinkiläisille eläkeläisille vertaistukea, harrastustoimintaa, liikuntaa, tapahtumia sekä palveluohjausta ja -neuvontaa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Tarpeena matalan kynnyksen mielenterveyttä tukeva palvelu tilanteessa, jossa raskaammat palvelut eivät ole vielä tarpeen. Palvelussa tulisi huomioida ikäerityisyys sekä psyykkinen ja fyysinen saavutettavuus.

Ammattilainen: Tarpeena palvelu, johon ikääntyneen asiakkaan voi ohjata, mikäli apua ei pysty tarjoamaan omasta asemastaan käsin.

Organisaatio: Tavoitteena tarjota matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta ikääntyneen elämäntilanne ei eskaloidu ja johda raskaampien palvelujen käyttöön. Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut voivat osaltaan purkaa palvelujonoja terveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluista.

Yhteiskunta: Korona-aikana syntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä niihin liittyvä palveluvelka tuntuvat vielä vuosia. Asiaan täytyy vastata välittömästi, jotta tilanne ei pahene entisestään.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektiasiantuntija - ryhmänohjaajien käsikirjojen sekä ryhmäläisten tehtäväkirjojen kirjoittaminen, ryhmätoiminnan käynnistäminen, organisoiminen, markkinointi, vaikuttavuuden mittaaminen, toiminnan vakiinnuttaminen

Palvelukeskuksien ohjaajat - ryhmien ohjaus käytännössä, palautteen anto pilotoinnissa, yhteistyö yllä olevissa

Asiakkaat - palautteen anto pilotoinnissa (asiakkaita haastateltu myös alkukartoituksessa)

Sidosryhmät kaupungin palveluissa ja 3. sektorilla - asiakkaiden ohjaus ryhmiin

Tavoiteltu muutos

Tavoittelemme ryhmään osallistuneiden elämänlaadun muutosta parempaan. Ikääntyneiden asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja sekä palvelutarpeen laskua raskaiden palvelujen suhteen.

Muutoksen mittaaminen

Ryhmien vaikuttavuutta on seurattu asiakaspalautteen kautta. Asiakkaat täyttivät jokaisen ryhmäkerran jälkeen pikapalautteen sekä ryhmän loputtua kokonaispalautteen. He myös täyttivät itsearviointimittarin ennen ryhmäkokonaisuuden alkamista sekä sen päätyttyä. Köörissä mittari oli Alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille ja muissa ryhmissä ikääntyneiden masennusseula GDS-15.

Myös ohjaajat arvioivat silmämääräisesti asiakkaiden voinnin paranemista. Ryhmistä valmistuu myös AMK-opinnäytetöitä, jotka perustuvat asiakkaiden teemahaastatteluihin.

Yhteenveto ryhmien tuloksista liitteenä.

Toteutussuunnitelma

Alkuun projektisuunnittelija kirjoitti ryhmänohjaajien käsikirjat, jotka mahdollistavat strukturoidut ryhmät ja tasalaatuisuuden. Kuka tahansa asiasta kiinnostunut ammattilainen pystyy ohjaamaan ryhmän käsikirjan perusteella. Kommenttikierrosten ja kahden pilottiryhmän jälkeen käsikirjat julkaistaan syksyllä 2022. Ryhmänohjaajille on myös järjestetty lisäkoulutusta.

Pilotin tulosten mukaan itse ryhmätoiminta on vaikuttavaa, joten jatkotoimenpiteet kohdistuvat ryhmätoiminnan vakiinnuttamiseen.

Seuraava vaihe on vakiinnuttaa ryhmät osaksi Helsingin kaupungin seniorikeskusten toimintaa ja siirtää organisointivastuuta hankkeesta seniorikeskuksille. Kysynnän kasvaessa ryhmien määrää on myös tarkoitus kasvattaa. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä seniorikeskusten kanssa.

Tärkeintä nyt ja tulevaisuudessa on viestintä. Parhaistakaan palveluista ei ole hyötyä, jos emme saa niistä tietoa asiakkaille, jotka niitä tarvitsevat. Olemme viestineet työntekijöille sähköpostitse, intrassa, pitäneet sekä Teams-infoja että live-infoja, tulossa on myös verkostotapahtumia, joissa uusia palveluja mainostetaan. Asiakkaille on viestitty työntekijöiden kautta, somessa, hel.fi -sivustolla, lehtijutulla ja -mainoksella, info-tv -näytöillä, joita on mm. terveysasemilla, kirjastoissa ja seniorikeskuksissa. Silti tieto ei ole saavuttanut vielä kaikkia ja viestintää täytyy jatkaa vielä pitkään, jotta vertaistukiryhmistä tulee yleisesti tunnettuja palveluja Helsingissä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat ikääntyneet, joilla on haasteita päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa mutta, jotka eivät tarvitse vielä raskaampia palveluja, kuten terveysaseman päihde- ja mielenterveyshoitajan tai päihdepoliklinikan apua tai heillä on kyseisiin palveluihin kontakti mutta he kaipaavat myös ikäerityistä tukea.

Asiakkaita haastateltiin hankkeen alkuselvityksessä ja heiltä on kerätty palautetta pilottiryhmien aikana. Asiakkaat täyttivät jokaisen ryhmäkerran jälkeen pikapalautteen kyseisestä tapaamisesta sekä ryhmän loputtua kokonaispalautteen koko ryhmäajasta. He myös täyttivät itsearviointimittarin ennen ryhmäkokonaisuuden alkamista sekä sen päätyttyä. Köörissä mittari oli Alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille ja muissa ryhmissä ikääntyneiden masennusseula GDS-15. Ryhmistä tehdään myös parhaillaan opinnäytetöitä, joihin asiakkaita haastatellaan.

Ryhmät ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaat voivat vaikuttaa ryhmien sisältöihin - suoraan muun muassa tapaamisten alku- ja loppukierroksiin sekä tiettyjen ryhmäkertojen teemoihin. Mutta vaikka ryhmäkerroilla on ennalta määritellyt teemat, keskustelu on kuitenkin aina vuorovaikutteista ja avointa. Ryhmäläiset määrittelevät itse näkökulmat ja teeman ympärillä käytävän keskustelun. Näin juuri heidän omat kokemuksensa tulevat kuulluksi ja nähdyiksi joka kerralla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ikääntyneille tarvitaan lisää mielenterveyttä tukevia palveluja, mutta päihde- ja mielenterveysteemat voivat olla työntekijälle pelottavia ja oman ammattitaidon riittävyys voi mietityttää. Tähän on kehitetty ratkaisuksi strukturoidut vertaistukiryhmät, joihin on kirjoitettu kattavat ohjaajakäsikirjat, joiden avulla kuka tahansa asiasta kiinnostunut terveys- tai sosiaalialan ammattilainen voi ohjata ryhmiä missä päin Suomea tahansa. Käsikirjojen liitteenä tulee ryhmäläisille annettava tehtäväkirja. Ryhmien ja tehtäväkirjojen taustalla ovat tutkitusti toimivat menetelmät. Köörissä, Peesissä ja Vireessä kognitiiviset menetelmät ja Toivossa merkityksellisyyssuuntautunut menetelmä. Ryhmän ohjauksessa hyödynnetään mm. motivoivaa haastattelua.

Kaikissa ohjaajakäsikirjoissa on tietoa ryhmänohjaamisesta, ikäerityisyydestä sekä selkeät teemat jokaiselle ryhmäkerralle. Käsikirjassa ohjeistetaan myös ennen ryhmää tapahtuvat ryhmäläisten henkilökohtaiset tapaamiset sekä kaksi kuukautta ryhmän jälkeen tuleva Miten menee? -ryhmätapaaminen.

Ohjaajan käsikirja sekä ryhmäläisille annettava tehtäväkirja ovat saavutettavia pdf-tiedostoja.
Tulostetun tehtäväkirjan sijaan esimerkiksi näkövammaiselle ryhmäläiselle voi jakaa
pdf-tiedoston, jolloin hän pystyy kuuntelemaan tekstit ruutulukijalla. Tehtäväkirjaa voi täyttää
myös sähköisesti.

Innokylässä liitteenä ovat kuitenkin vain tulostettavat versiot, sillä saavutettavat versiot eivät mahtuneet kokonsa vuoksi liitteisiin. Ne saa kuitenkin pyytämällä: maarit.ajalin@hel.fi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ikääntyneiden mielenterveyttä tukevia vertaistukiryhmiä juurrutetaan osaksi Helsingin kaupungin seniorikeskusten toimintaa. Ryhmiä ohjaavat seniorikeskusten ohjaajat käsikirjojen pohjalta. Seniorikeskukset tarjoavat kotona asuville ikääntyneille mm. ryhmä- ja harrastustoimintaa, liikuntaa, tapahtumia sekä palveluohjausta ja neuvontaa.

Ryhmätoiminta on jo osa seniorikeskusten toimintaa, joten uudet vertaistukiryhmät ovat sulautuneet hyvin toimintaan, eikä uusia resursseja tarvittu. Alkuvaiheessa ryhmiä koordinoidaan ja markkinoidaan hankkeesta mutta tämäkin toiminta siirretään pikku hiljaa seniorikeskuksille.

Ryhmien perustaminen vaatii ainoastaan ohjaajaresurssit (2 ohjaajaa per ryhmä) sekä markkinoinnista huolehtivan henkilön, jolla on hallussa verkostot ja viestintäkanavat, joiden välityksellä tieto ryhmistä saadaan asiakkaille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ikääntyneiden mielenterveyttä tukevia ryhmiä voidaan soveltaa eri toimintaympäristöissä sekä kunnissa ja myös eri ikäisille. Ryhmien perustaminen vaatii ainoastaan kaksi ohjaajaa per ryhmä sekä verkostot ja viestintäkanavat, joiden välityksellä tieto ryhmistä saadaan asiakkaille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ikääntyneille on nyt tarjolla apua päihteiden liikakäyttöön, läheisen päihteidenkäytön tuomiin huoliin, alakuloon tai masentuneeseen mieleen sekä läheisen menetyksen aiheuttamaan suruun. Näihin ei aiemmin ole ollut tarjolla ikäerityisiä palveluja. Ryhmät alkavat seniorikeskuksissa aina helmi- ja syyskuussa ja meillä on valmius lisätä alkavien ryhmien lukumäärää kysynnän kasvaessa.

Ryhmäläiset ovat olleet ryhmiin erittäin tyytyväisiä, heidän mielialansa on noussut tai päihteiden käyttönsä vähentynyt ja he ovat kokeneet ryhmien tuoneen positiivista muutosta elämäänsä.

Mielenterveyttä tukevat vertaistukiryhmät ikääntyneille - ohjaajakäsikirjat