Mielenterveyttä tukevat vertaistukiryhmät ikääntyneille - ohjaajakäsikirjat
Kööri: ikääntyneille, jotka haluavat vähentää päihteidenkäyttöään tai lopettaa
Peesi: ikääntyneille, joiden läheisellä on päihdeongelma
Vire: ikääntyneille, joilla on masennusta tai alakuloa
Toivo: ikääntyneille, jotka ovat menettäneet läheisensä
Oivalla ja ymmärrä
Ikääntyneet ovat kasvava sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä, jonka osuus myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kasvussa. Etenkin lähivuosien pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat lisänneet ikääntyneiden yksinäisyyttä ja sitä kautta mielenterveys- ja päihdeongelmia. Yhtenä esimerkkinä tästä on pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 2021, jonka mukaan "alkoholin liikakäyttö on pääkaupunkiseudulla yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä peräti 46 prosenttia käyttää alkoholia liikaa."
Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat huomattavan ylikuormittuneita, eikä niissä ole resursseja ikäerityiseen työhön. Ikääntyneet lasketaan useimmiten samaan massaan kuin muut aikuiset, vaikka heidän elämäntilanteensa ja tarpeensa ovat täysin erilaisia. Esimerkiksi vertaistuen kohdalla tutkimukset viittaavat siihen, että ryhmämuotoiset hoidot onnistuvat paremmin, jos ikääntyneet ovat omassa ryhmässään (Substance Abuse Among Older Adults 1998, Oslin ym. 2005).
Helsingin kaupungin Senioripalvelujen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen lähtötilanteessa Helsingin kaupungilla ei ollut ikääntyneille mitään matalan kynnyksen kohdennettuja mielenterveys- tai päihdepalveluita lukuun ottamatta palvelukeskuksien Pilke-porukoita, joihin etsitään, kutsutaan ja saatetaan syrjään jääneitä, päihteitä käyttäviä tai käyttäneitä ikäihmisiä. Lähdimme siis kehittämään täysin uusia, ikäerityisiä, varhaisen puuttumisen palveluja tukemaan terveydenhuollon kaikenikäisille suunnattuja päihde- ja mielenterveyspalveluja.
Ryhmien toimintaympäristönä ovat Helsingin kaupungin Seniorikeskukset ja niiden sisällä toimivat palvelukeskukset, jotka tarjoavat helsinkiläisille eläkeläisille vertaistukea, harrastustoimintaa, liikuntaa, tapahtumia sekä palveluohjausta ja -neuvontaa.
Projektiasiantuntija - ryhmänohjaajien käsikirjojen sekä ryhmäläisten tehtäväkirjojen kirjoittaminen, ryhmätoiminnan käynnistäminen, organisoiminen, markkinointi, vaikuttavuuden mittaaminen, toiminnan vakiinnuttaminen
Palvelukeskuksien ohjaajat - ryhmien ohjaus käytännössä, palautteen anto pilotoinnissa, yhteistyö yllä olevissa
Asiakkaat - palautteen anto pilotoinnissa (asiakkaita haastateltu myös alkukartoituksessa)
Sidosryhmät kaupungin palveluissa ja 3. sektorilla - asiakkaiden ohjaus ryhmiin
Tavoittelemme ryhmään osallistuneiden elämänlaadun muutosta parempaan. Ikääntyneiden asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja sekä palvelutarpeen laskua raskaiden palvelujen suhteen.
Ryhmien vaikuttavuutta on seurattu asiakaspalautteen kautta. Asiakkaat täyttivät jokaisen ryhmäkerran jälkeen pikapalautteen sekä ryhmän loputtua kokonaispalautteen. He myös täyttivät itsearviointimittarin ennen ryhmäkokonaisuuden alkamista sekä sen päätyttyä. Köörissä mittari oli Alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille ja muissa ryhmissä ikääntyneiden masennusseula GDS-15.
Myös ohjaajat arvioivat silmämääräisesti asiakkaiden voinnin paranemista. Ryhmistä valmistuu myös AMK-opinnäytetöitä, jotka perustuvat asiakkaiden teemahaastatteluihin.
Yhteenveto ryhmien tuloksista liitteenä.
Alkuun projektisuunnittelija kirjoitti ryhmänohjaajien käsikirjat, jotka mahdollistavat strukturoidut ryhmät ja tasalaatuisuuden. Kuka tahansa asiasta kiinnostunut ammattilainen pystyy ohjaamaan ryhmän käsikirjan perusteella. Kommenttikierrosten ja kahden pilottiryhmän jälkeen käsikirjat julkaistaan syksyllä 2022. Ryhmänohjaajille on myös järjestetty lisäkoulutusta.
Pilotin tulosten mukaan itse ryhmätoiminta on vaikuttavaa, joten jatkotoimenpiteet kohdistuvat ryhmätoiminnan vakiinnuttamiseen.
Seuraava vaihe on vakiinnuttaa ryhmät osaksi Helsingin kaupungin seniorikeskusten toimintaa ja siirtää organisointivastuuta hankkeesta seniorikeskuksille. Kysynnän kasvaessa ryhmien määrää on myös tarkoitus kasvattaa. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä seniorikeskusten kanssa.
Tärkeintä nyt ja tulevaisuudessa on viestintä. Parhaistakaan palveluista ei ole hyötyä, jos emme saa niistä tietoa asiakkaille, jotka niitä tarvitsevat. Olemme viestineet työntekijöille sähköpostitse, intrassa, pitäneet sekä Teams-infoja että live-infoja, tulossa on myös verkostotapahtumia, joissa uusia palveluja mainostetaan. Asiakkaille on viestitty työntekijöiden kautta, somessa, hel.fi -sivustolla, lehtijutulla ja -mainoksella, info-tv -näytöillä, joita on mm. terveysasemilla, kirjastoissa ja seniorikeskuksissa. Silti tieto ei ole saavuttanut vielä kaikkia ja viestintää täytyy jatkaa vielä pitkään, jotta vertaistukiryhmistä tulee yleisesti tunnettuja palveluja Helsingissä.
Kohderyhmänä ovat ikääntyneet, joilla on haasteita päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa mutta, jotka eivät tarvitse vielä raskaampia palveluja, kuten terveysaseman päihde- ja mielenterveyshoitajan tai päihdepoliklinikan apua tai heillä on kyseisiin palveluihin kontakti mutta he kaipaavat myös ikäerityistä tukea.
Asiakkaita haastateltiin hankkeen alkuselvityksessä ja heiltä on kerätty palautetta pilottiryhmien aikana. Asiakkaat täyttivät jokaisen ryhmäkerran jälkeen pikapalautteen kyseisestä tapaamisesta sekä ryhmän loputtua kokonaispalautteen koko ryhmäajasta. He myös täyttivät itsearviointimittarin ennen ryhmäkokonaisuuden alkamista sekä sen päätyttyä. Köörissä mittari oli Alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille ja muissa ryhmissä ikääntyneiden masennusseula GDS-15. Ryhmistä tehdään myös parhaillaan opinnäytetöitä, joihin asiakkaita haastatellaan.
Ryhmät ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaat voivat vaikuttaa ryhmien sisältöihin - suoraan muun muassa tapaamisten alku- ja loppukierroksiin sekä tiettyjen ryhmäkertojen teemoihin. Mutta vaikka ryhmäkerroilla on ennalta määritellyt teemat, keskustelu on kuitenkin aina vuorovaikutteista ja avointa. Ryhmäläiset määrittelevät itse näkökulmat ja teeman ympärillä käytävän keskustelun. Näin juuri heidän omat kokemuksensa tulevat kuulluksi ja nähdyiksi joka kerralla.