Mielenterveyttä tukevat vertaistukiryhmät ikääntyneille - ohjaajakäsikirjat
Kööri: ikääntyneille, jotka haluavat vähentää päihteidenkäyttöään tai lopettaa
Peesi: ikääntyneille, joiden läheisellä on päihdeongelma
Vire: ikääntyneille, joilla on masennusta tai alakuloa
Toivo: ikääntyneille, jotka ovat menettäneet läheisensä
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kööri: ikääntyneille, jotka haluavat vähentää päihteidenkäyttöään tai lopettaa
Peesi: ikääntyneille, joiden läheisellä on päihdeongelma
Vire: ikääntyneille, joilla on masennusta tai alakuloa
Toivo: ikääntyneille, jotka ovat menettäneet läheisensä
Toimintamalli lyhyesti
Ikääntyneille tarvitaan lisää mielenterveyttä tukevia palveluja, mutta päihde- ja mielenterveysteemat voivat olla työntekijälle pelottavia ja oman ammattitaidon riittävyys voi mietityttää. Tähän on kehitetty ratkaisuksi strukturoidut vertaistukiryhmät, joihin on kirjoitettu kattavat ohjaajakäsikirjat, joiden avulla kuka tahansa asiasta kiinnostunut terveys- tai sosiaalialan ammattilainen voi ohjata ryhmiä missä päin Suomea tahansa. Käsikirjojen liitteenä tulee ryhmäläisille annettava tehtäväkirja. Ryhmien ja tehtäväkirjojen taustalla ovat tutkitusti toimivat menetelmät. Köörissä, Peesissä ja Vireessä kognitiiviset menetelmät ja Toivossa merkityksellisyyssuuntautunut menetelmä. Ryhmän ohjauksessa hyödynnetään mm. motivoivaa haastattelua.
Kaikissa ohjaajakäsikirjoissa on tietoa ryhmänohjaamisesta, ikäerityisyydestä sekä selkeät teemat jokaiselle ryhmäkerralle. Käsikirjassa ohjeistetaan myös ennen ryhmää tapahtuvat ryhmäläisten henkilökohtaiset tapaamiset sekä kaksi kuukautta ryhmän jälkeen tuleva Miten menee? -ryhmätapaaminen.
Ohjaajan käsikirja sekä ryhmäläisille annettava tehtäväkirja ovat saavutettavia pdf-tiedostoja.
Tulostetun tehtäväkirjan sijaan esimerkiksi näkövammaiselle ryhmäläiselle voi jakaa
pdf-tiedoston, jolloin hän pystyy kuuntelemaan tekstit ruutulukijalla. Tehtäväkirjaa voi täyttää
myös sähköisesti.
Innokylässä liitteenä ovat kuitenkin vain tulostettavat versiot, sillä saavutettavat versiot eivät mahtuneet kokonsa vuoksi liitteisiin. Ne saa kuitenkin pyytämällä: maarit.ajalin@hel.fi.
Ikääntyneet ovat kasvava sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä, jonka osuus myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kasvussa. Etenkin lähivuosien pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat lisänneet ikääntyneiden yksinäisyyttä ja sitä kautta mielenterveys- ja päihdeongelmia. Yhtenä esimerkkinä tästä on pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 2021, jonka mukaan "alkoholin liikakäyttö on pääkaupunkiseudulla yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä peräti 46 prosenttia käyttää alkoholia liikaa."
Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat huomattavan ylikuormittuneita, eikä niissä ole resursseja ikäerityiseen työhön. Ikääntyneet lasketaan useimmiten samaan massaan kuin muut aikuiset, vaikka heidän elämäntilanteensa ja tarpeensa ovat täysin erilaisia. Esimerkiksi vertaistuen kohdalla tutkimukset viittaavat siihen, että ryhmämuotoiset hoidot onnistuvat paremmin, jos ikääntyneet ovat omassa ryhmässään (Substance Abuse Among Older Adults 1998, Oslin ym. 2005).
Kohderyhmänä ovat ikääntyneet, joilla on haasteita päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa mutta, jotka eivät tarvitse vielä raskaampia palveluja, kuten terveysaseman päihde- ja mielenterveyshoitajan tai päihdepoliklinikan apua tai heillä on kyseisiin palveluihin kontakti mutta he kaipaavat myös ikäerityistä tukea.
Asiakkaita haastateltiin hankkeen alkuselvityksessä ja heiltä on kerätty palautetta pilottiryhmien aikana. Asiakkaat täyttivät jokaisen ryhmäkerran jälkeen pikapalautteen kyseisestä tapaamisesta sekä ryhmän loputtua kokonaispalautteen koko ryhmäajasta. He myös täyttivät itsearviointimittarin ennen ryhmäkokonaisuuden alkamista sekä sen päätyttyä. Köörissä mittari oli Alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille ja muissa ryhmissä ikääntyneiden masennusseula GDS-15. Ryhmistä tehdään myös parhaillaan opinnäytetöitä, joihin asiakkaita haastatellaan.
Ryhmät ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaat voivat vaikuttaa ryhmien sisältöihin - suoraan muun muassa tapaamisten alku- ja loppukierroksiin sekä tiettyjen ryhmäkertojen teemoihin. Mutta vaikka ryhmäkerroilla on ennalta määritellyt teemat, keskustelu on kuitenkin aina vuorovaikutteista ja avointa. Ryhmäläiset määrittelevät itse näkökulmat ja teeman ympärillä käytävän keskustelun. Näin juuri heidän omat kokemuksensa tulevat kuulluksi ja nähdyiksi joka kerralla.
Ikääntyneiden mielenterveyttä tukevia vertaistukiryhmiä juurrutetaan osaksi Helsingin kaupungin seniorikeskusten toimintaa. Ryhmiä ohjaavat seniorikeskusten ohjaajat käsikirjojen pohjalta. Seniorikeskukset tarjoavat kotona asuville ikääntyneille mm. ryhmä- ja harrastustoimintaa, liikuntaa, tapahtumia sekä palveluohjausta ja neuvontaa.
Ryhmätoiminta on jo osa seniorikeskusten toimintaa, joten uudet vertaistukiryhmät ovat sulautuneet hyvin toimintaan, eikä uusia resursseja tarvittu. Alkuvaiheessa ryhmiä koordinoidaan ja markkinoidaan hankkeesta mutta tämäkin toiminta siirretään pikku hiljaa seniorikeskuksille.
Ryhmien perustaminen vaatii ainoastaan ohjaajaresurssit (2 ohjaajaa per ryhmä) sekä markkinoinnista huolehtivan henkilön, jolla on hallussa verkostot ja viestintäkanavat, joiden välityksellä tieto ryhmistä saadaan asiakkaille.
Ikääntyneille on nyt tarjolla apua päihteiden liikakäyttöön, läheisen päihteidenkäytön tuomiin huoliin, alakuloon tai masentuneeseen mieleen sekä läheisen menetyksen aiheuttamaan suruun. Näihin ei aiemmin ole ollut tarjolla ikäerityisiä palveluja. Ryhmät alkavat seniorikeskuksissa aina helmi- ja syyskuussa ja meillä on valmius lisätä alkavien ryhmien lukumäärää kysynnän kasvaessa.
Ryhmäläiset ovat olleet ryhmiin erittäin tyytyväisiä, heidän mielialansa on noussut tai päihteiden käyttönsä vähentynyt ja he ovat kokeneet ryhmien tuoneen positiivista muutosta elämäänsä.
Kansikuva
