Mielialaryhmä
Mielialaryhmä oli tarkoitettu täysi-ikäisille asiakkaille joilla mieliala tai masennusoireilua. Ryhmään ei tarvittu diagnoosia tai lähetettä ja ryhmä oli maksuton.
Ryhmätoiminnalla pyrittiin tarjoamaan mahdollisimman aikainen avun saanti asiakkaille.
Oivalla ja ymmärrä
Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut
Kymenlaaksossa ei perusterveydenhuollossa ole aiemmin ollut matalan kynnyksen ryhmätoimintaa tarjolla.
Tällä palvelulla pyrittiin tuomaan helpotusta hoitajien aikatauluhaasteisiin ja siihen, että asiakkaat saavat tarvitsemaansa hoitoa/apua ajoissa -> ne asiakkaat jotka voivat hyötyä ryhmähoidosta ohjautuvat siihen eivätkä automaattisesti yksilöajoille. Yksilöajoille alueella oli jonoa, mutta ryhmätoimintaan pääsi mukaan nopealla aikataululla.
Kehittäjinä ammattilaisia sekä miepä-palveluista että terveysasemilta, esihenkilöitä, kokemuasiantuntijoita, eri sote-alan ammattilaisia.
Asiakkaiden ohjautuminen heille sopivaan hoitomuotoon/palveluun kun tarjolla on muutakin kuin yksilöhoidot.
Asiakkaat ohjautuvat jatkossa oikea-aikaisemmin oikeatasoiseen hoitoon kun hoitovalikoima laajenee (on muutakin kuin yksilöhoidot). Asiakkailla mahdollisuus saada vertaistukea ryhmässä sekä muilta ryhmäläisiltä, että kokemusasiantuntijoilta.
Asiakkaiden hoitoon ohjautumisen seuranta hta:n jälkeen - > mihin palveluun asiakkaat ovat ohjautuneet
Asiakastyytyväisyyskyselyllä ryhmien päättymisen jälkeen -> miten asiakkaat kokivat ryhmätoiminnan, tukiko se heidän pärjäämistään, oliko heillä jatkohoidon tarvetta? Jatkoivatko asiakkaat kokemusasiantuntijan ohjaamassa ryhmässä, joka käynnistyy mielialaryhmän jälkeen vai saiko asiakas avun ryhmästä?
Tavoiteltu muutos saavutetaan yhteistyöllä eri ammattilaisten kesken ja hoitoonohjauksen kehittämisellä (asiakkaat ohjautuvat oikeatasoisiin palveluihin hoidontarpeen arvioinnin jälkeen). Osataan/voidaan tarjota muitakin hoitomuotoja kuin yksilöhoitoa.
Mielialaryhmää on pilotoitu kolmen vuoden aikana erilaisin variaatioin. Kokemusasiantuntijat tulivat mukaan ryhmätoimintaan syksyllä 2022. Kokemusasiantuntijuutta on hyödynnetty niin, että ovat olleet mukana kaikilla kerroilla ja niin, että vain osalla kerroista. Sekä ammattilaisten että kokemusasiantuntijoiden toive kuitenkin lopulta oli, että kat olisi mukana kaikilla kerroilla.
Moniammattillisuus on huomioitu myös ryhmätoiminnassa ja mukana on ollut eri ammattilaisia hyvinvointivalmentajista ravitsemusterapeutteihin ja sosiaaliohjaajiin. Jokaisella kerralla on oma teema ja vaihtuvat ammattilaiset ovat tuoneet sekä teemaan että sairastamiseen liittyviä näkökulmia esiin.
Kohderyhmää ovat kaikki täysi-ikäiset alueen asukkaat joilla mieliala/masennusoireilua. Diagnoosia ei tarvita.
Kuvittele ja kokeile
Kehittämistyön eri vaiheissa tarkasteltiin muiden alueiden ryhmähoitojen tilannetta ja tarpeen mukaan ryhmätoimintaan tehtiin muutoksia. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen ajatus nousi kansallisessa seminaarissa, jossa kokemusasiantuntijoita oli kertomassa omaa tarinaansa.
Mielialaryhmän ideointi alkoi tulevaisuuden sotekeskus hankkeen puitteissa jo vuonna 2021. Alueelle piti saada yhteinen ryhmätoimintamalli.
Mielialaryhmä pohjautui Mielenterveystalon kognitiivisen käyttäytymisterapian hoito-ohjelmaan. Ryhmäkertojen runko muodostui matkan varrella ollen lopulta 6 tapaamista viikon välein 2h ajan.
Ryhmäkerroilla oli eri teemat ja lopulta myös eri ammattilaiset kertomassa teeman mukaisista asioista asiakkaille. Asiakkailla oli ryhmäkertojen välillä kotitehtäviä.
Asiakkailta kerättiin palautetta ryhmistä viimeisen kerran jälkeen. Ryhmää muokattiin mahdollisuuksien mukaan palautteiden pohjalta paremmin asiakkaita palvelevaksi. Osittain tähän liittyen käynnistettiin myös kokemusasiantuntijaryhmä. Asiakkaiden toive oli, että ryhmä kestäisi pidempään kuin 6 kertaa. Kat-ryhmässä asiakkaan oli mahdollisuus jatkaa vielä 4 kertaa mielialaryhmän jälkeen.
Mielialaryhmät ovat alueellamme pyörineet erilaisin variaatioin aina keväästä -21 alkaen.
Alkuhaasteiden jälkeen saimme ryhmiä käynnistettyä kaikilla paikkakunnilla ja niin, että myös terveysasemien ammattilaisia oli mukana ohjaamassa ryhmiä. Alkuun mukana oli miepä-hoitajia, mutta suunnitelmissa oli aloittaa yhteistyö ta-puolen kanssa. Tässä perusteluina mm. kustannustehokkuus, resurssin käyttö, tiedon lisääminen.
Ryhmät käynnistyivät hieman eri tahdissa.
1. Pilotti Kotkassa 2021 keväällä
2. Pilotti Kouvolassa 2022 keväällä
3. Pilotti Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa syksyllä 2022 (kat mukaan)
4. Pilotti Kouvolassa (muilla paikkakunnilla ei tarpeeksi ilmoittautuneita) -> Kat-ryhmä
5. Pilotti Kotkassa (Haminassa ja Kouvolassa ei tarpeeksi asiakkaita) -> Kat-ryhmä
Laajennuksia ja muutoksia ryhmiin tuli syksystä 2022. Ryhmät pyörivät Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa.
Syksyllä -22 mukaan tuli myös kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ja sitäkin on kokeiltu eri tavoin eli niin, että on mukana kaikilla kerroilla sekä niin, että vain muutamilla kerroilla. Tämä aihe herättänyt keskustelua ja lopulta nyt päädytty siihen, että ovat mukana kaikilla kerroilla. Tämä siitäkin syystä, että KAT mukana olo madaltaa kynnystä osallistua, häpeän tunnetta. KAT on asiakkaan kanssa "samalla tasolla” (vaikuttaa ryhmäytymiseen).
Kuva
Tavoitteena oli oikea-aikainen hoitoon ohjaus ja hoidon jatkuvuus. Tavoitteena oli luoda yhteinen ryhmätoimintamalli koko Kymenlaakson alueelle. Ryhmätoimintaa ei ennen tätä ole ollut saatavilla perustason palveluissa.
Suunnittelutyö vaatii paljon aikaa ja resurssia ja yhteistä näkemystä siitä mitä tavoitellaan. Yhteinen keskustelu säännöllisesti on tärkeää, etenkin kun ammattilaisia ryhmätoiminnassa oli eri palvelualueilta.
Mielialaryhmä oli matalan kynnyksen toimintaa, jossa ohjaajina toimivat sotekeskuksen miepä-hoitaja työparinaan vaihtuva ammattilainen sekä kokemusasiantuntija.
Ryhmiin otettiin 8 asiakasta ja ryhmä kokoontui kuusi kertaa viikon välein. Kuuden kerran jälkeen asiakkaiden oli mahdollisuus jatkaa kokemusasiantuntijoiden ohjaamassa ryhmässä neljän kerran ajan. Kokemusasiantuntijoiden ryhmä käynnistyi heti mielialaryhmän päättymisen jälkeen seuraavalla viikolla (ellei ollut esim. pyhiä).
Ryhmäkertojen pohjana käytettiin Mielenterveystalon kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa hoito-ohjelmaa.
Ryhmätoiminnalla pyrittiin vaikuttamaan asiakkaiden varhaiseen avun/tuen saantiin. Ryhmien kautta haluttiin tarjota apua mahdollisimman varhain niille henkilöille, joilla oli mieliala- tai masennusoireilua ja jotka kokivat tarvitsevansa niihin tukea. Ryhmä oli maksuton eikä siihen tarvittu lähetettä.
Ryhmätoiminnalla pyrittiin parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Perusterveydenhuollossa ei Kymenlaakson alueella ole aiemmin ollut miepä-asiakkaille kohdennettua ryhmätoimintaa. Ehkäisevällä mielenterveys- ja päihdetyöllä on todettu olevan vaikutusta myös muuhun sairastavuuteen. Ryhmätoiminnan kehittämisellä oli tarkoitus saada yhteinen toimintamalli koko Kymenlaakson alueelle ja kaikille sen asukkaille yhtäläinen mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan. Tavoitteena oli, että asiakkaat saavat avun hyvissä ajoin, varhaisessa vaiheessa.
-
Ryhmätoiminnan päätyttyä asiakkaan oli mahdollisuus jatkaa kokemusasiantuntijan ohjaamassa ryhmässä neljän kerran ajan -> tämän jälkeen asiakkaan tarvitessa vielä tukea -> jatko-ohjautuminen esim. 3:lle sektorille
-
Kokemusasiantuntijoiden ohjaama ryhmätoiminta käynnistettiin Kymenlaaksossa keväällä 2023
Kuva
Juurruttamistyötä tehtiin ammattilaisten, projektivastaavan sekä kokemusasiantuntijoiden toimesta. Ryhmätoimintaa mainostettiin erilaisissa alueen sisäisissä tapahtumissa kuten viranomaiset Manskilla, Slush, Hyväntuulen messut. Asiakasohjauksen kautta pyrittiin lisäämään tietoa mahdollisuudesta osallistua ryhmätoimintaan, mutta alueen asukkaat eivät lähtökohtaisesti vaikuttaneet innostuneen ryhmään osallistumisesta. Asiakkaiden motivointiin olisi tarvinut panostaa enemmän. Viestintää toteutettiin aktiivisesti yhteistyökumppaneille, alueen omissa toimipisteissä ja alueen median välityksellä.
Mielialaryhmät eivät jatku palveluissa hankeajan päätyttyä. Tähän vaikutti ryhmien peruuntumiset osallistujapulan vuoksi, osallistumisen ja sitoutumisen haasteet sekä resurssitilanne. Asiakkaiden sitoutumista ryhmätoimintaan haastoi mm. ajankohta (arkipäivisin päivällä), motivaation puute, eri elämäntilanteet.
Myös ryhmän päällekkäisyys asiakkaan muun psykiatrisen ja päihdehoidon kanssa, olivat asioita, jotka vaikuttivat päätökseen ryhmien jatkoista. Vaikuttavuutta ei myöskään pystytty näin lyhyen pilotoinnin osalta täysin osoittamaan siltä osin, säästetäänkö tällä mallilla resurssia ja pystytäänkö ryhmätoiminnalla puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa.
Kymenlaakson hyvinvointialueella aloitettiin syksyllä 2023 Arkeen voimaa ryhmäkonsepti, jonka katsottiin riittävän matalan kynnyksen ensivaiheen ryhmäksi. Jatkossa Kymenlaakson hyvinvointialueella keskitytään oikea-aikaisempaan hoitoon ohjautumiseen ja digivälineiden käyttöönottoon.