Mielitreeni-konsepti – Toimintamalli nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen lastensuojelulaitoksissa

Mielitreeni-konsepti tarjoaa nuorille ja ammattilaisille työkaluja nuorten stressin, ahdistuksen ja impulsiivisuuden hallintaan sekä edistää nuorten itsetunnon, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. 

 

 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveys on keskeinen tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Erityisesti lastensuojelussa olevien nuorten mielenterveys on monella tavalla haavoittuvaista, ja heillä on usein erityistarpeita, jotka vaativat kohdennettua tukea.

Tässä opinnäytetyössä luodaan Mielitreeni-konsepti, jonka tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa olevien nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Konsepti tarjoaa nuorille ja ammattilaisille työkaluja nuorten stressin, ahdistuksen ja impulsiivisuuden hallintaan sekä edistää nuorten itsetunnon, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Mielitreeni-konseptin taustalla on ajatus siitä, että nuorten mielenterveys ei ole vain yksilöllinen, vaan se kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön, kuten perheen, koulun ja yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vahvistaa nuorten mielenterveystaitoja ja tukee heidän elämänhallintaansa ja itsenäistymistään.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tässä opinnäytetyössä luodaan Mielitreeni-konsepti, jonka tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa olevien nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Konsepti tarjoaa nuorille ja ammattilaisille työkaluja nuorten stressin, ahdistuksen ja impulsiivisuuden hallintaan sekä edistää nuorten itsetunnon, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Mielitreeni-konseptin taustalla on ajatus siitä, että nuorten mielenterveys ei ole vain yksilöllinen, vaan se kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön, kuten perheen, koulun ja yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vahvistaa nuorten mielenterveystaitoja ja tukee heidän elämänhallintaansa ja itsenäistymistään.

Mielenterveyden tukeminen on myös yhteiskunnallinen kysymys, sillä mielenterveysongelmat aiheuttavat suuria taloudellisia kustannuksia ja ovat merkittävä kuormitustekijä koko yhteiskuntaa ajatellen. Nuorten mielenterveyteen panostaminen voi vähentää syrjäytymisen riskiä, parantaa elämänlaatua ja edistää työkykyä. Tämän vuoksi Mielitreeni-konseptin kehittäminen on ajankohtainen ja tarpeellinen askel kohti nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi on yhteiskunnan tulevaisuuden perusta. Mielenterveys on olennainen osa hyvinvointia ja terveyttä, ja sillä on merkittävä vaikutus työllisyyteen sekä yhteiskunnan kustannus- ja kulurakenteisiin. Siksi yhteiskunnan tulee edistää mielenterveyttä kansallisella tasolla eri toimialoilla ja ikäryhmissä, erityisesti keskittyen lasten ja nuorten mielenterveyteen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on laatinut kansallisen mielenterveysstrategian vuosille 2020–2030, joka ohjaa mielenterveyttä tukevien toimintojen suunnittelua ja resurssien järkevää käyttöä. Strategian painopistealueisiin kuuluu lasten ja nuorten mielenterveys, ja erityistä huomiota on kiinnitetty opiskeluhuollon kykyyn puuttua mielenterveysasioihin varhain. Lisäksi itsemurhien ehkäisy on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi.

Lasten ja nuorten mielenterveys kehittyy ympäristön vaikutuksesta, johon liittyvät varhaiset ihmissuhteet, yhteiskunta ja perimä. Nämä tekijät muovaavat nuoren kasvua ja selviytymiskykyä. Nuoruudessa koetut mielenterveyshaasteet voivat vaikuttaa koko elämän ajan terveyteen, työkykyyn ja sosiaaliseen elämään. 

Arvioiden mukaan noin puolet aikuisten mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää ja 75 % ennen 24 vuoden ikää. Suomessa alle 25-vuotiailla on suuri riski kuolla tai joutua sairaalaan tapaturmien tai itsetuhoisuuden vuoksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat johtaa pitkäaikaiseen toimintakyvyn menetykseen, ja huonojen tapahtumien kasaantuessa riski syrjäytymiseen ja epäterveellisiin elintapoihin kasvaa. 

Terveelliset elintavat, kuten riittävä uni ja ravinto, tukevat hyvinvointia, mutta mielenterveyshaasteet voivat heikentää elintapoja. Nuorena omaksutut elintavat voivat vaikuttaa loppuelämään, mutta elintapoihin voi aina vaikuttaa. 

Mielitreeni-konseptin tarve Perhekuntoutuskeskus Lauste Ry:lle voidaan perustella useista näkökulmista, jotka liittyvät erityisesti nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja pitkäaikaiseen terveyteen. Keskeiset perusteet opinnäytetyön tarpeelle:  

  1. Mielenterveyden tukeminen: 

Stressin ja ahdistuksen hallinta: Lastensuojelulaitoksessa asuvat nuoret voivat kokea korkeaa stressiä ja ahdistusta monista syistä, kuten traumaperäisistä kokemuksista, ympäristön vaihdoksista ja henkilökohtaisista haasteista. Mielitreeni tarjoaa työkaluja näiden tunteiden hallitsemiseen. 

Psyykkinen hyvinvointi: Mielitreeni voi auttaa nuoria parantamaan itsetuntoaan, kehittämään positiivista ajattelutapaa ja löytämään tapoja käsitellä vaikeita tunteita, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

  1. Käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen 

Tunteiden säätelyn hallinta: Monilla nuorilla lastensuojelulaitoksessa on vaikeuksia impulsiivisuuden ja aggression hallinnassa. Mielitreeni voi auttaa heitä kehittämään itsehillintää ja rakentavia tapoja reagoida haastaviin tilanteisiin. 

Sosiaaliset taidot: Mielitreenin kautta nuoret voivat oppia parantamaan vuorovaikutustaitojaan, empatiakykyään ja kykyään muodostaa terveitä ihmissuhteita. 

  1. Koulutuksen ja kehityksen tukeminen 

Keskittymiskyky ja oppiminen: Mielitreenin avulla nuoret voivat parantaa keskittymiskykyään ja oppimisvalmiuksiaan, mikä on erityisen tärkeää heidän koulutuksellisen ja ammatillisen kehityksensä kannalta. 

Tavoitteellisuus: Mielitreeni opettaa nuoria asettamaan ja saavuttamaan realistisia tavoitteita, mikä vahvistaa heidän itseluottamustaan ja motivaatiotaan. 

  1. Fyysinen hyvinvointi 

Stressinhallinta ja rentoutuminen: Mielitreeni sisältää mindfulnessia ja rentoutumisharjoituksia, jotka auttavat nuoria vähentämään fyysistä ja henkistä jännitystä. 

Elintavat: Mielitreeni voi ohjata nuoria terveellisten elämäntapojen omaksumiseen, kuten säännölliseen liikuntaan ja terveellisempään ruokavalioon, jotka ovat tärkeitä sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. 

  1. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen 

Yhteisön tuki: Mielitreenin harjoitukset voidaan toteuttaa ryhmissä, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja vertaisryhmän tukea. Tämä voi luoda nuorille tunteen yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta. 

Osallistaminen: Nuoret voivat osallistua mielitreenin suunnitteluun ja toteutukseen, mikä lisää heidän osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tunnettaan laitoksen arjessa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Asiantuntijaraati koostui kolmesta henkilöstä, jotka kaikki työskentelevät sosiaalialalla eri tehtävissä. Jokaisella on vuosien kokemus ja ammattitaito alalta. 

Asiantuntijaraadin rooli tuotoksen kehittämisessä oli monivaiheinen ja keskeinen. Raati osallistui tuotoksen mallinnukseen kolmessa vaiheessa. Raati perehtyi Mielitreeni-konseptin ensimmäiseen mallinnukseen. Tämän jälkeen he antoivat rakenteellista ja ohjattua palautetta strukturoidulla kyselylomakkeella

Tavoiteltu muutos

Mielitreeni-vihko tarjoaa konkreettisen ja innovatiivisen ratkaisun tunnetaitojen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Sen monipuolisuus ja selkeä rakenne tukevat sen käyttöä erilaisissa konteksteissa, kuten lastensuojelussa ja nuorisotyössä. Kokonaisuudessaan konsepti osoittaa, kuinka tärkeää on yhdistää teoreettinen tieto, ammattilaisten kokemus ja käytännön tarpeet, kun tavoitteena on kehittää käytännön työssä toimivia ratkaisuja. Projektin tulokset antavat myös suuntaviivoja sille, kuinka vastaavia kehityshankkeita voidaan toteuttaa tulevaisuudessa. 

Mielitreeni-konseptin kehittäminen tarjosi arvokkaan mahdollisuuden syventyä tunnetaitojen vahvistamiseen ja positiivisen psykologian soveltamiseen käytännön tasolla. Konsepti vastaa tarpeeseen tarjota helposti käytettäviä ja selkeitä harjoituksia, jotka tukevat lasten ja nuorten tunnetaitoja ja mielenterveyttä. Työn aikana ilmeni, että Mielitreeni-harjoitusvihko herätti paljon positiivista kiinnostusta ja sen sisältö koettiin hyödylliseksi, mutta kehityskohteita nousi esiin palautteen perusteella. 

Muutoksen mittaaminen

Vihon vaikutuksia tunnetaitojen kehittymiseen voisi arvioida systemaattisemmin käytön aikana. Käyttäjiltä kerätty palaute, esimerkiksi nuorilta, opettajilta ja ohjaajilta, antaisi arvokasta tietoa konseptin jatkokehitystä varten. Konseptin pilotoinnin yhteydessä voisi Selvittää, miten Mielitreeni-konsepti tukee ammattilaisia lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä. Lisäksi arvioida, miten hyvin konsepti integroituu arjen kohtaamisiin ja millainen vaikutus sillä on lapsiin ja nuoriin. Jatkokehittämisenä voidaan arvioida myös esimerkiksi: Kuinka helposti ammattilaiset pystyivät ottamaan konseptin käyttöön? Muuttuiko kohtaamisten laatu lasten ja nuorten kanssa? Huomasivatko lapset ja nuoret muutosta omassa hyvinvoinnissaan? Mitkä harjoitukset toimivat parhaiten ja mitkä kaipaavat kehittämistä? Tällainen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että Mielitreeni toimii käytännössä ja vastaa aidosti lasten ja nuorten tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan Mielitreeni-vihko tarjoaa arvokkaan pohjan tunnetaitojen harjoitteluun, mutta sen jatkuva kehittäminen ja laajentaminen mahdollistavat entistä laajemman ja monipuolisemman vaikuttavuuden. 

Toteutussuunnitelma

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisin menetelmin, jossa pyrittiin tutkimaan ja muuttamaan kohdetta käytännönläheisesti ja ongelmakeskeisesti. Toimintatutkimuksessa tutkijat ja tutkittavat tekivät yhteistyötä ja olivat aktiivisia toimijoita muutosprosessissa. Toimintatutkimusprosessi eteni syklistä kehää: suunnittelusta edettiin toiminnan havainnoinnin kautta reflektioon, jonka jälkeen tarvittaessa palattiin suunnitteluun ja prosessi toistettiin. Tämä sykli toistui tarvittavan monta kertaa. 

Opinnäytetyön toimintatutkimuksellisen syklin ensimmäisessä vaiheessa kerättiin teoreettista tietoa asiasta tietoperustan laatimiseen. Tämän jälkeen laadittiin ja suunniteltiin alustava konsepti. Alustavan konseptin kävi läpi asiantuntijaraati, joka koostui kolmesta henkilöstä ja tämän jälkeen alustavaa konseptia muokattiin ja laadittiin uusi konsepti. Uuden konseptin kävi uudelleen asiantuntijaraati läpi, ja tämän jälkeen muokattiin konseptia ja oli lopullisen konseptin mallinnuksen vuoro. Konseptin aineiston avulla tuotoksen onnistumista reflektoitiin ja pohdittiin jatkokehittämistarpeita.

Asiantuntijaraati toimi kolmesti tuotoksen mallinnuksen aikana:

  • Opinnäytetyön ja Mielitreeni-konseptin alustavan mallinnuksen esittely: Asiantuntijaraati tutustui opinnäytetyöhön ja sen tuotoksen alustavaan mallinnukseen ja antoi mallinnuksesta palautteen strukturoidulla lomakkeella.
  • Mielitreeni-konseptin muokatun version esittely: Asiantuntijaraati tutustui muokattuun tuotokseen ja antoi siitä vapaan palautteen.
  • Lopullisen tuotoksen esittely: Opiskelijat esittelivät lopullisen tuotoksensa asiantuntijaraadille.

Asiantuntijaraadin jäsenille suunnattu Webropol palautekysely kartoitti näkemyksiä Mielitreeni-konseptin tarpeellisuudesta, selkeydestä, kiinnostavuudesta, kattavuudesta ja käytettävyydestä. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin konseptin jatkokehityksessä. Vastaaminen tapahtui anonyymisti, eikä yksittäisiä vastauksia kohdennettu opinnäytetyöraportissa. Lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus antaa avointa palautetta konseptin sisällöstä. 

Tämä opinnäytetyö käynnistyi keväällä 2024 aiheen ideoinnilla. Tätä ennen oli jo keskusteltu alustavasti toimeksiantajan Perhekuntoutuskeskus Lausteen Niemelä ja Luotola yksikön lähijohtajan kanssa asiasta ja saatu sille hyväksyntä. Keväällä ja kesällä 2024 työstettiin suunnitelmaa teoreettisen tietopohjan etsimisellä. Loppukesällä 2024 aloitettiin työstämään alustavaa konseptia, jonka asiantuntijaraati käsitteli syksyllä 2024. Asiantuntijaraadin palautteen pohjalta muokattiin konseptia ja lähetettiin se uudelleen asiantuntijaraadin käsiteltäväksi loppuvuodesta 2024. Tämän jälkeen laadittiin lopullinen konsepti ja mallinnettiin se valmiiksi huhtikuussa 2025.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mielitreeni-vihko muodostaa monipuolisen työkalupakin, jonka avulla lastensuojelulaitosten ammattilaiset voivat tarjota kohdennettua tukea lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Mielitreeni-konsepti, jolla tuetaan sijaishuollon asiakkaina olevien lasten ja nuorten mielenterveyttä. Konsepti on työkalu, joka tukee ammattilaisten ja lasten ja nuorten kohtaamista.

Emme halunneet rajata käyttöä tiettyyn ikäryhmään, vaan halusimme luoda työkalun, jota ammattilaiset voivat hyödyntää työssään lastensuojelun sijaishuollossa ja jota lapset ja nuoret voivat itse käyttää ammattilaisen ohjaamana ja tukemana. Mallia voi hyvin soveltaa käytettäväksi myös lastensuojelun avohuollon palveluissa. 

Ratkaisun perusidea

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Mielitreeni-vihko, joka on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön sekä lapsille ja nuorille tunnetaitojen, stressinhallinnan ja hyvinvoinnin tukemiseen. Vihko koostuu selkeistä ja käytännönläheisistä tehtävistä, jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja tunnetaitojen harjoitteluun eri tilanteissa. Harjoitukset pohjautuvat positiiviseen psykologiaan, tunnetaidoista saatuihin teorioihin sekä asiantuntijaraadin antamiin suosituksiin.

Mielitreeni-konsepti muodostaa kattavan kokonaisuuden, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia lastensuojelulaitoksissa. Konseptin avulla ohjaajat ja ammattilaiset voivat soveltaa harjoituksia yksilöllisesti ja monipuolisesti eri tilanteisiin. Jokaisella osalla on oma tärkeä tehtävänsä, ja ne täydentävät toisiaan kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseksi.

Ensimmäinen osio, Vinkkejä käyttöön, tarjoaa käytännön ohjeita harjoitusten muokkaamiseen ja soveltamiseen eri tarpeisiin. Tämä osio korostaa yksilöllisyyden huomioimista, joustavuutta sekä leikin ja mielikuvituksen hyödyntämistä. Lisäksi se tuo esiin ryhmätoiminnan merkityksen ja reflektiivisen työskentelyn hyödyt, jotka tukevat nuoren itsetuntemusta ja kehitystä.

Toinen osa, Käsitteet, määrittelee ja selventää mielenterveyden ja tunnetaitojen kannalta keskeisiä termejä. Näitä ovat esimerkiksi tunnetaito, itsetunto, stressi ja ahdistus. Tämä osio tarjoaa pohjan ymmärtää harjoitusten tavoitteita ja taustateorioita, mikä auttaa ammattilaisia ohjaamaan nuoria tehokkaammin.

Tunnetaitoharjoitukset keskittyvät tunteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja säätelyyn. Näiden taitojen oppiminen on keskeistä nuorten hyvinvoinnille, sillä se auttaa heitä ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteitaan rakentavalla tavalla. Harjoitukset kannustavat myös pohtimaan omia tarpeita ja käyttäytymismalleja erilaisissa tunnepitoisissa tilanteissa.

Itsetuntoharjoitukset tukevat lasten ja nuorten myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta. Harjoitusten tavoitteena on auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia, käsittelemään epäonnistumisia sekä luomaan realistinen ja positiivinen suhde itseen. Itsetunnon vahvistaminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa merkittävästi nuorten kykyyn kohdata haasteita ja rakentaa terveitä ihmissuhteita.

Rauhoittumisharjoitukset tarjoavat konkreettisia keinoja itsesäätelyn ja rentoutumisen tueksi. Harjoitukset voivat olla esimerkiksi hengitysharjoituksia, kehotietoisuusharjoituksia tai yksinkertaisia rentoutumistekniikoita. Ne auttavat lasta tai nuorta rauhoittumaan stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa.

Viimeinen osio, Stressin- ja ahdistuksenhallintaharjoitukset, keskittyy kuormittavien tunteiden käsittelyyn ja hallintaan. Harjoitusten avulla nuoret oppivat tunnistamaan stressin ja ahdistuksen vaikutuksia sekä löytämään keinoja niiden lieventämiseksi. Näiden harjoitusten säännöllinen käyttö voi tukea nuorten hyvinvointia ja auttaa heitä kehittämään pitkällä aikavälillä tehokkaita itsehallintataitoja.

Mielitreeni-vihko muodostaa monipuolisen työkalupakin, jonka avulla lastensuojelulaitosten ammattilaiset voivat tarjota kohdennettua tukea lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Kokonaisuus tarjoaa paitsi konkreettisia harjoituksia myös teoreettista taustaa ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat soveltamaan harjoituksia yksilöllisesti ja joustavasti eri tarpeisiin.

Mielitreeni-vihko on suunniteltu joustavaksi, jotta se soveltuu sekä yksilö- että ryhmäkäyttöön. Jokainen tehtävä sisältää lyhyen kuvauksen sen tarkoituksesta, suositellusta kohderyhmästä ja käytännön ohjeista. Erityistä huomiota kiinnitettiin harjoitusten käytettävyyteen ja ymmärrettävyyteen eri ikäryhmille. Lisäksi ulkoasussa painotettiin neutraalisuutta, selkeyttä ja visuaalista houkuttelevuutta, mikä tekee vihosta helposti lähestyttävän ja miellyttävän käyttää. Ulkoasun viimeisteli Turun ammattikorkeakoulun medianomiopiskelija Casper Grundström.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä kehittää harjoituksia myös vanhemmille ja opettajille, jotta tunnetaitojen harjoittelua voidaan tukea myös arjessa. Näin konseptista voisi tulla laajemmin vaikuttava työkalu. Mielitreeni-konsepti voisi kehittyä osaksi laajempaa tunnetaitojen oppimisohjelmaa, jota voisi hyödyntää kouluissa ja nuorisotyössä. Konseptin digiversio, kuten mobiilisovellus, olisi yksi tapa tuoda harjoitukset entistä lähemmäksi käyttäjiä ja lisätä niiden saavutettavuutta.

Vihon vaikutuksia tunnetaitojen kehittymiseen voisi arvioida systemaattisemmin käytön aikana. Käyttäjiltä kerätty palaute, esimerkiksi nuorilta, opettajilta ja ohjaajilta, antaisi arvokasta tietoa konseptin jatkokehitystä varten. Konseptin pilotoinnin yhteydessä voisi Selvittää, miten Mielitreeni-konsepti tukee ammattilaisia lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä. Lisäksi arvioida, miten hyvin konsepti integroituu arjen kohtaamisiin ja millainen vaikutus sillä on lapsiin ja nuoriin. Jatkokehittämisenä voidaan arvioida myös esimerkiksi: Kuinka helposti ammattilaiset pystyivät ottamaan konseptin käyttöön? Muuttuiko kohtaamisten laatu lasten ja nuorten kanssa? Huomasivatko lapset ja nuoret muutosta omassa hyvinvoinnissaan? Mitkä harjoitukset toimivat parhaiten ja mitkä kaipaavat kehittämistä? Tällainen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että Mielitreeni toimii käytännössä ja vastaa aidosti lasten ja nuorten tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan Mielitreeni-vihko tarjoaa arvokkaan pohjan tunnetaitojen harjoitteluun, mutta sen jatkuva kehittäminen ja laajentaminen mahdollistavat entistä laajemman ja monipuolisemman vaikuttavuuden.

Mielitreenivihko on vapaasti käytettävissä ja sen voi ladata PDF muodossa täältä Innokylästä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vihko on saatavilla PDF-muodossa, mikä mahdollistaa sen helpon jakamisen ja yksittäisten sivujen tulostamisen. Tämä tukee vihon käytettävyyttä monenlaisissa työympäristöissä ja tilanteissa, joissa ammattilaiset työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Mistä vihon saa ladattua käyttöön Innokylästä.

Mielitreeni-vihko tarjoaa innovatiivisen ja helposti omaksuttavan ratkaisun tunnetaitojen ja hyvinvoinnin tukemiseen, ja se on suunniteltu tukemaan sekä lasten että nuorten kokonaisvaltaista kasvua.

Mielitreeni-vihko on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön sekä lapsille ja nuorille tunnetaitojen, stressinhallinnan ja hyvinvoinnin tukemiseen. Vihko koostuu selkeistä ja käytännönläheisistä tehtävistä, jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja tunnetaitojen harjoitteluun eri tilanteissa. Harjoitukset pohjautuvat positiiviseen psykologiaan, tunnetaidoista saatuihin teorioihin sekä asiantuntijaraadin antamiin suosituksiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mielitreeni-konseptin kehitystyö ja sen lopputuotoksena syntynyt tehtävävihko osoittavat, kuinka suunnitelmallinen ja yhteistyöhön pohjautuva lähestymistapa voi tuottaa käytännön työkaluja, jotka vastaavat alan ammattilaisten tarpeisiin. Asiantuntijaraadin monivaiheinen osallisuus kehitysprosessissa varmisti, että konsepti ei ainoastaan vastaa nuorten mielenterveyden tukemisen yleisiin haasteisiin, vaan myös huomioi käytännön työssä esiintyviä erityistarpeita. Raadin antama palaute antoi suunnittelulle selkeät suuntaviivat, jotka auttoivat muokkaamaan tuotoksesta selkeän, toimivan ja helposti omaksuttavan kokonaisuuden.

Mielitreeni-vihon vahvuutena on sen selkeys, käytännönläheisyys ja joustavuus. Nämä ominaisuudet tukevat sen monipuolista käyttöä niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa. Tehtävät tarjoavat konkreettisia työkaluja tunnetaitojen ja stressinhallinnan harjoitteluun, ja niiden taustalla oleva positiivinen psykologia sekä tunnetaidot muodostavat vahvan teoreettisen pohjan. On selvää, että Mielitreeni-vihko voi toimia tehokkaana välineenä erityisesti sellaisten lasten ja nuorten kohdalla, joilla on haasteita tunteiden käsittelyssä ja hyvinvoinnin tukemisessa.

Opiskelijoiden työskentely asiantuntijaraadin kanssa korostaa yhteistyön merkitystä kehitysprosessissa. Raadin antama rakenne- ja sisältöpalaute mahdollisti sen, että konseptista muodostui paitsi teoreettisesti perusteltu myös käytännön työkäytössä helposti hyödynnettävä. Erityisesti ulkoasun visuaalisen houkuttelevuuden huomioiminen ja materiaalin saatavuus PDF-muodossa ovat keskeisiä vahvuuksia, jotka tukevat vihon laajempaa käyttöä. Vaikka Mielitreeni-konsepti sai yleisesti positiivista palautetta, kehitystyössä nousi esiin myös muutamia kehitysehdotuksia. Tehtävävihon alkuun lisättävä suositus ikäryhmästä sekä ulkoasun viimeistely ovat esimerkkejä yksityiskohdista, jotka voivat parantaa tuotteen käytettävyyttä entisestään. Nämä huomiot osoittavat, kuinka tärkeää on huomioida käyttäjälähtöisyys kaikissa suunnittelun vaiheissa.

Mielitreeni-vihko tarjoaa konkreettisen ja innovatiivisen ratkaisun tunnetaitojen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Sen monipuolisuus ja selkeä rakenne tukevat sen käyttöä erilaisissa konteksteissa, kuten lastensuojelussa ja nuorisotyössä. Kokonaisuudessaan konsepti osoittaa, kuinka tärkeää on yhdistää teoreettinen tieto, ammattilaisten kokemus ja käytännön tarpeet, kun tavoitteena on kehittää käytännön työssä toimivia ratkaisuja. Projektin tulokset antavat myös suuntaviivoja sille, kuinka vastaavia kehityshankkeita voidaan toteuttaa tulevaisuudessa.