Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mini-intervention rakenteinen kirjaaminen tiedolla johtamisen tukena

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kehittämisprosessin avulla käyttöön otettu ja sittemmin vakinaistettu toimintamalli alkoholin riskikäytön puheeksiottoon, mini-interventioon (lyhytneuvontaan) sekä rakenteiseen kirjaamiseen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palveluissa . 

Toimintaympäristö

Alkoholia liikaa käyttävien osuus Päijät-Hämeessä on korkea, noin joka kolmas juo alkoholia riskitasolla. Vuonna 2016 alkoholia liikaa käyttäviä oli 33,1 %, vuonna 2018 yhteensä 30,9 % ja vuonna 2020 yhteensä 32,1 %.  Kansallisen juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 % väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski.

Ennen toimintamallin käyttöönottoa alkoholin riskikäyttöä ei ollut kartoitettu systemaattisesti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveys- ja sairaanhoitopalveluissa, eikä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä saatu rakenteista tietoa tehdystä ehkäisevästä työstä tai siihen liittyvästä alkoholin riskikäyttöilmiöstä. Mini-intervention käyttöä vaikuttavana menetelmänä ja näyttöä sen systemaattisesta ja laajasta hyödyntämisestä kansanterveyttä edistävänä toimena ei niin ikään ollut seurattu. 

Muutoksen mittaaminen

Toimintamallin käyttöön oton tavoitteena on vähentää alkoholin riskikäyttöä Päijät-Hämeessä, ja siten ehkäistä tarvetta päihdepalvelujen, jonkin muun erikoissairaanhoidon palvelun tai sosiaalihuollon erityispalvelujen käyttöön. Alkoholin riskikäytön puheeksiotto tukee asiakkaan / potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja.

Mittarit: Audit_C (IHA10) ja Mini-interventio (IHA21)

Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa tiedolla johtamisen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Välitön kohderyhmä: Ammattilaiset

Ensivaiheessa koulutettiiin avosairaanhoidon vastaanottojen sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoiden ja vuodeosastojen ammattilaiset tunnistamaan aikuisväestön alkoholin riskikäyttö ja tekemään mini-interventio riskipisteet ylittäneille. Yhteistyössä ammattilaisten kanssa määriteltiin käytettävä toimintamalli ja kirjaamisen rakenne sekä laadittiin ohjeistus kirjaamisen tueksi henkilöstölle.

Toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin seuraavassa vaiheessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon aikuisväestön palveluihin.

Välillinen kohderyhmä: Asiakkaat / potilaat

Asiakkaita / potilaita tiedotettiin toimintamallin käyttöönotosta ja heitä motivoitiin vastaamaan kysymyksiin. Tehty seula ja interventio tallentuvat asiakkaiden / potilaiden kertomuksiin, ja ovat luettavissa KANTA-palvelusta. Viestinnän tueksi otettiin käyttöön toiminnasta kertovia julisteita, jotka asetettiin vastaanottotilojen auloihin ja käytäville. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ydin on alkoholin riskikäytön varhaisessa tunnistamisessa, jonka välineenä käytetään kolmen kysymyksen Audit-C -lomaketta. Kysymyksillä kartoitetaan juomisen useutta, yksittäisen juomakerran annosmääriä sekä ns. runsaan juomisen (yli 6 annosta kerralla) yleisyyttä. Riskipisteiden ylittyessä toteutuu ammattilaisen tekemä mini-interventio. Lyhimmillään se tarkoittaa puheeksiottoa Infolehtisen avulla.

Ammattilainen kirjaa riskipisteet ja tehdyn intervention sovitulla, rakenteisella tavalla potilastietojärjestelmään (Lifecare, kirjaamisohje PHHYKY). Tieto siirtyy raportin muodossa Esimiehen työpöydälle, mistä esimiehet ja kehittäjät hyödyntävät sitä toimintansa kehittämisessä yhteistyössä asiakas-/potilastyötä tekevien ammattilaisten kanssa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Organisaation ylin johto: Periaatepäätös toimintamallin käyttöönotosta

Moniammatillinen kehittämisen johtoryhmä (toiminnan vakiinnuttua työryhmän nimenä Audit-C johtoryhmä): Toiminnan ohjaus, kehittäminen ja arviointi yhdessä henkilöstön kanssa

Projektin hallinta ja kehittämistyön johtaminen: Ehkäisevän työn seutukoordinaattori ja asiantuntijasairaanhoitaja (työaika á 30 %)

Lähiesimiehet: Seuranta, arviointi ja edelleenkehittäminen, koulutus ja tuki henkilöstölle

Henkilöstö: Sitoutuminen sovitun toimintamallin käyttöön

ICT-partnerit: Rakenteisen kirjaamisen mahdollistaminen tietojärjestelmätasolla, käyttöönoton tuki

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toiminnan lähtökohtana on tarve ja kiinnostus työn kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen.

Toiminnan onnistuminen edellyttää johdon sitoutumista, riittävää resurssointia, henkilöstön osallisuuden varmistamista, moniammatillista yhteistyötä sekä projektin hallinta- ja kehittämisosaamista.

Riskikäytöstä kysymisen, mini-intervention teon ja rakenteisen kirjaamisen muuttuminen systemaattiseksi toimintatavaksi vaatii aikaa, sitoutumista ja halua toiminnan paradigmaattiseen muutokseen.

Toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin.

 

Lisäkysymykset

1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Toimintamalli on juurtunut pysyväksi toiminnaksi ja osaksi alueemme vaikuttavaa ehkäisevää työtä. Toiminta on mittaroitu ja sen tuloksia seurataan säännöllisesti. Toimintaa kehitetään edelleen: Sen kattavuudelle ja mini-interventioaktiivisuudelle on asetettu kasvutavoitteet. Toiminnan ytimessä on alueemme asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 

2. Mitä olette tehneet kasvattaaksenne luottamusta yhteiseen tekemiseen?

Toimintamalli on kehitetty aidossa vuoropuhelussa asiakastyötä tekevien ammattilaisen ja johdon kanssa. Kehittämistyötä on tehty avoimesti ja eri osapuolten näkemykset huomioiden. Geneeristä toimintamallia on muokattu tarvelähtöisesti kuhunkin yksikköön sopivaksi. Toiminnan tueksi järjestetään asiakastyötä tekevien ja lähiesimiesten yhteisiä kehittämistapaamisia kaksi kertaa vuodessa. 

3. Mitä tietoja yhdistelette ja miten jalostatte tiedon yhteiseen käyttöön?

Toiminnasta kerättävä tieto  on mittaroitu. Se raportoituu potilastietojärjestelmään ja sieltä edelleen Esimiehen työpöydälle. Työpöydälle kertyvä tieto on johdon, esimiesten ja kehittäjien käytössä, ja tietoa käsitellään sekä työryhmissä että johtoryhmissä säännöllisesti. Esiin tulleisiin ongelmiin puututaan välittömästi, ja ne tulevat helposti näkyväksi paitsi käydyissä keskusteluissa, myös raportoinnissa. 

4. Miten yhteistä tietoa hyödynnetään toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa?

Dokumentaatio kertoo tehdystä ehkäisevästä työstä, mutta myös alkoholin riskikäytöstä ilmiönä. Mini-interventio tiedetään vaikuttavaksi toimintamalliksi ja sen käyttöä tuetaan ja vahvistetaan. Kertynyttä tietoa hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä ja vahvistamisessa, mutta myös päihdepalveluiden kehittämisessä. Tieto hyödyttää myös päätöksentekijöitä taloudesta ja resurssien kohdentamisesta päätettäessä.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli (ml. rakenteellinen kirjaaminen) otettiin käyttöön syys-marraskuussa 2019 yhteensä 15 avosairaanhoidon vastaanotolla, 20 erikoissairaanhoidon poliklinikalla ja 16 vuodeosastolla sekä Akuutti24:ssa. Toiminnan laajentaminen seuraaviin yksiköihin jatkui vuonna 2020 (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, vammaispalvelujen tuettu asuminen, ikääntyneiden palvelut). Vuoden 2020 lopussa mukana oli 83 kustannuspaikkaperustaista yksikköä. Laajennus jatkuu edelleen vuonna 2021 (suun terveydenhuolto, sosiaalihuollon palvelut, neuvolapalvelut).

Vuoden 2018 seurantatietoihin verrattuna seulontamäärät ja tehtyjen mini-interventioiden määrä moninkertaistuivat palveluissa vuonna 2019: Alkoholin riskikäyttöä kartoitettiin Audit-C-seulalla ajalla 9-12/2019 yhteensä 4764 kertaa. Riskipisterajan ylitti 14 % seulotuista potilaista, joista mini-interventio tehtiin 53 %:lle (vuonna 2018: 7 %). Jatkohoitoon ohjattiin kahdeksan  alkoholin ongelmakäyttäjää.

Vuonna 2020 Audit-C-seuloja tehtiin yhteensä 11 439 kertaa. Riskipisterajan ylitti 13 % koronavuoden aikana seulotuista potilaista: Joka kolmas (30 %) työikäinen mies ja joka kuudes (14 %) työikäinen nainen osoittautui seulontojen perusteella alkoholin riskikäyttäjäksi. Mini-interventio tehtiin 55 %:lle riskipisteet ylittäneistä. 

Alkoholin riskikäytön seulontojen kokonaiskattavuus ylsi 3,1 % vuonna 2021. Aktiivisimmin seulontoja tehtiin ikääntyneiden palveluissa (28,1 %), psykososiaalisten palvelujen vuodeosastoilla (24,1 %), opiskeluterveydenhuollossa (15,6 %), kehitysvammaisten asumispalveluissa (12,2 %) sekä erikoissairaanhoidon operatiivisilla poliklinikoilla (5,9 %). Mini-interventioiden kokonaisaktiivisuus laski 50,3 prosenttiin. Aktiivisimpia mini-intervention käyttäjiä olivat vammaispalvelujen asumispalvelut (100 %), opiskeluterveydenhuolto (81 %), psykososiaalisten palvelujen poliklinikat (65,1 %), erikoissairaanhoidon medisiiniset poliklinikat (58,9 %) ja suun terveydenhuolto (58,3 %).

Vuodelle 2022 johtoryhmä on asettanut tavoitteeksi, että seulojen kattavuus nousee 10 % ja  mini-interventioaktiivisuus 60 % koko hyvinvointiyhtymän tasolla.