Kehittämisprosessin avulla käyttöön otettu ja sittemmin vakinaistettu toimintamalli alkoholin riskikäytön puheeksiottoon, mini-interventioon (lyhytneuvontaan) sekä rakenteiseen kirjaamiseen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palveluissa .
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Alkoholia liikaa käyttävien osuus Päijät-Hämeessä on korkea, noin joka kolmas juo alkoholia riskitasolla. Vuonna 2016 alkoholia liikaa käyttäviä oli 33,1 %, vuonna 2018 yhteensä 30,9 % ja vuonna 2020 yhteensä 32,1 %. Kansallisen juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 % väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski.
Ennen toimintamallin käyttöönottoa alkoholin riskikäyttöä ei ollut kartoitettu systemaattisesti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveys- ja sairaanhoitopalveluissa, eikä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä saatu rakenteista tietoa tehdystä ehkäisevästä työstä tai siihen liittyvästä alkoholin riskikäyttöilmiöstä. Mini-intervention käyttöä vaikuttavana menetelmänä ja näyttöä sen systemaattisesta ja laajasta hyödyntämisestä kansanterveyttä edistävänä toimena ei niin ikään ollut seurattu.
Toimintamallin käyttöön oton tavoitteena on vähentää alkoholin riskikäyttöä Päijät-Hämeessä, ja siten ehkäistä tarvetta päihdepalvelujen, jonkin muun erikoissairaanhoidon palvelun tai sosiaalihuollon erityispalvelujen käyttöön. Alkoholin riskikäytön puheeksiotto tukee asiakkaan / potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja.
Mittarit: Audit_C (IHA10) ja Mini-interventio (IHA21)
Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa tiedolla johtamisen.
Välitön kohderyhmä: Ammattilaiset
Ensivaiheessa koulutettiiin avosairaanhoidon vastaanottojen sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoiden ja vuodeosastojen ammattilaiset tunnistamaan aikuisväestön alkoholin riskikäyttö ja tekemään mini-interventio riskipisteet ylittäneille. Yhteistyössä ammattilaisten kanssa määriteltiin käytettävä toimintamalli ja kirjaamisen rakenne sekä laadittiin ohjeistus kirjaamisen tueksi henkilöstölle.
Toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin seuraavassa vaiheessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon aikuisväestön palveluihin.
Välillinen kohderyhmä: Asiakkaat / potilaat
Asiakkaita / potilaita tiedotettiin toimintamallin käyttöönotosta ja heitä motivoitiin vastaamaan kysymyksiin. Tehty seula ja interventio tallentuvat asiakkaiden / potilaiden kertomuksiin, ja ovat luettavissa KANTA-palvelusta. Viestinnän tueksi otettiin käyttöön toiminnasta kertovia julisteita, jotka asetettiin vastaanottotilojen auloihin ja käytäville.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintamallin ydin on alkoholin riskikäytön varhaisessa tunnistamisessa, jonka välineenä käytetään kolmen kysymyksen Audit-C -lomaketta. Kysymyksillä kartoitetaan juomisen useutta, yksittäisen juomakerran annosmääriä sekä ns. runsaan juomisen (yli 6 annosta kerralla) yleisyyttä. Riskipisteiden ylittyessä toteutuu ammattilaisen tekemä mini-interventio. Lyhimmillään se tarkoittaa puheeksiottoa Infolehtisen avulla.
Ammattilainen kirjaa riskipisteet ja tehdyn intervention sovitulla, rakenteisella tavalla potilastietojärjestelmään (Lifecare, kirjaamisohje PHHYKY). Tieto siirtyy raportin muodossa Esimiehen työpöydälle, mistä esimiehet ja kehittäjät hyödyntävät sitä toimintansa kehittämisessä yhteistyössä asiakas-/potilastyötä tekevien ammattilaisten kanssa.
Organisaation ylin johto: Periaatepäätös toimintamallin käyttöönotosta
Moniammatillinen kehittämisen johtoryhmä (toiminnan vakiinnuttua työryhmän nimenä Audit-C johtoryhmä): Toiminnan ohjaus, kehittäminen ja arviointi yhdessä henkilöstön kanssa
Projektin hallinta ja kehittämistyön johtaminen: Ehkäisevän työn seutukoordinaattori ja asiantuntijasairaanhoitaja (työaika á 30 %)
Lähiesimiehet: Seuranta, arviointi ja edelleenkehittäminen, koulutus ja tuki henkilöstölle
Henkilöstö: Sitoutuminen sovitun toimintamallin käyttöön
ICT-partnerit: Rakenteisen kirjaamisen mahdollistaminen tietojärjestelmätasolla, käyttöönoton tuki
Toimintamalli (ml. rakenteellinen kirjaaminen) otettiin käyttöön syys-marraskuussa 2019 yhteensä 15 avosairaanhoidon vastaanotolla, 20 erikoissairaanhoidon poliklinikalla ja 16 vuodeosastolla sekä Akuutti24:ssa. Toiminnan laajentaminen seuraaviin yksiköihin jatkui vuonna 2020 (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, vammaispalvelujen tuettu asuminen, ikääntyneiden palvelut). Vuoden 2020 lopussa mukana oli 83 kustannuspaikkaperustaista yksikköä. Laajennus jatkuu edelleen vuonna 2021 (suun terveydenhuolto, sosiaalihuollon palvelut, neuvolapalvelut).
Vuoden 2018 seurantatietoihin verrattuna seulontamäärät ja tehtyjen mini-interventioiden määrä moninkertaistuivat palveluissa vuonna 2019: Alkoholin riskikäyttöä kartoitettiin Audit-C-seulalla ajalla 9-12/2019 yhteensä 4764 kertaa. Riskipisterajan ylitti 14 % seulotuista potilaista, joista mini-interventio tehtiin 53 %:lle (vuonna 2018: 7 %). Jatkohoitoon ohjattiin kahdeksan alkoholin ongelmakäyttäjää.
Vuonna 2020 Audit-C-seuloja tehtiin yhteensä 11 439 kertaa. Riskipisterajan ylitti 13 % koronavuoden aikana seulotuista potilaista: Joka kolmas (30 %) työikäinen mies ja joka kuudes (14 %) työikäinen nainen osoittautui seulontojen perusteella alkoholin riskikäyttäjäksi. Mini-interventio tehtiin 55 %:lle riskipisteet ylittäneistä.
Vuonna 2021 alkoholin riskikäytön seulontojen kokonaiskattavuus ylsi 3,1 %:iin. Aktiivisimmin seulontoja tehtiin ikääntyneiden palveluissa (28,1 %), psykososiaalisten palvelujen vuodeosastoilla (24,1 %), opiskeluterveydenhuollossa (15,6 %), kehitysvammaisten asumispalveluissa (12,2 %) sekä erikoissairaanhoidon operatiivisilla poliklinikoilla (5,9 %). Mini-interventioiden kokonaisaktiivisuus laski 50,3 prosenttiin. Aktiivisimpia mini-intervention käyttäjiä olivat vammaispalvelujen asumispalvelut (100 %), opiskeluterveydenhuolto (81 %), psykososiaalisten palvelujen poliklinikat (65,1 %), erikoissairaanhoidon medisiiniset poliklinikat (58,9 %) ja suun terveydenhuolto (58,3 %).
Vuonna 2022 alkoholin riskikäyttöä seulottiin 149 suorituspaikalla. Riskikäytöstä kysyttiin terveys- ja sairaanhoitopalveluissa asioineilta yhteensä 9 897 kertaa, joista riskikäyttäjiksi tunnistettiin 14,7 %. Mini-interventio tehtiin 43 % riskipisteet ylittäneistä. Seulontojen kattavuus oli 5,9 %.
Vuonna 2023 riskikäyttöä kartoitettiin 141 suorituspaikalla. Riskikäytöstä kysyttiin yhteensä 8 598 kertaa. Riskipisteet ylittyivät 12,9 %, joista erityisesti työikäisten miesten alkoholin riskikäyttö herätti huomiota (21,2 - 25,0 % seulotuista). Mini-interventio tehtiin 44,2 % alkoholin riskikäytön rajat ylittäneistä. Seulontojen kattavuus oli 4,7 %. Kehitimme varhaista tunnistamista ja puheeksiottoa sosiaalihuollon palveluissa.
Vuonna 2024 toimintamme laajeni ja mukaan tulivat aktiivisesti myös sosiaalihuollon ammattilaiset. Suorituspaikkojen määrä kasvoi 215:een. Kattavuus nousi 7,1 % asiakasvirrasta. Alkoholin riskikäyttöä kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa yhteensä 13 803 kertaa, joista riskikäyttö tuli esiin 11,8 %:lla. Heistä lyhytneuvontaa tilanteeseensa sai 67,4 %. Mini-interventioaktiivisuudelle asetetut tavoitteet (60 %) saavuttiin ensimmäistä kertaa sen ollessa 67,4 %. Myös seulontojen kattavuus parani edellisvuosista ja lähestyi vähitellen tavoitetasoa (10 %).
Vuonna 2025 tavoitteemme pysyvät ennallaan. Laajennamme toimintaa edelleen sosiaalihuollon palveluissa ja kehitämme kirjaamisen laatua kokonaisuutena.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.