Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I2)

Toimintamallin avulla kuvataan elintapaohjauksen monialaisen yhteistyön rakenne huomioiden elintapaohjauksen tarkistuslistan eri teemat. Kuvauksen tavoite on yhdenmukaistaa toimintatapoja ja luoda elintapaohjauksen käsikirja ammattilaisille.

Toimintaympäristö **

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella asuu noin 99 000 asukasta. Se on väestömäärällään kolmanneksi pienin hyvinvointialue. Ennen hyvinvointialueiden muodostumista palvelujen järjestäminen on ollut alueella hajautunutta ja kahden kunnan palvelujen tuottaminen on siirtynyt hyvinvointialueelle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä. Hyvinvointialueen tulee asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Alueellisen tiedon hankinta on jossain määrin haastavaa ja tavoitteita tukevien toimintamallien osalta voidaan todeta, että osa näistä toimii vasta vain jossain osassa aluetta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella reilu neljännes asukkaista on ruotsinkielisiä, mikä tekee alueesta vahvasti kaksikielisen. Ikärakenteeltaan väestö ei poikkea muusta maasta ja väestömuutokset ovat maltillisia. Alue on hyvinvoivaa ja sairastavuus keskimääräistä vähäisempää. Pitkäaikaistyöttömyys oli vuoden 2022 THL:n asiantuntija-arvion mukaan keskimääräistä yleisempää Itä-Uudellamaalla. Palvelutarvetta lähivuosina lisääviksi tekijöiksi alueella on tunnistettu pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien suuri määrä, tyttöjen hyvinvoinnin ongelmat, ikääntyneiden päihdeongelmat sekä ylipainon ja diabeteksen yleistyminen.

 Itä-Uudenmaan alueen kolme keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä ovat: 1. Hyvä terveys, työ- ja toimintakyky 2. Mielen hyvinvointi 3. Terveelliset elintavat

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehdään  erilaisilla yhdyspinnoilla. Ehkä tärkein yhdyspinta on yhteistyö alueen kuntien kanssa, sillä kaikilla on yhteisenä tavoitteena Itä-Uudenmaan asukkaiden hyvinvointi ja tämän edistämiseksi tarvitaan vahvaa alueellista ja organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä. Yhdyspintayhteistyötä tehdään monialaisissa yhteistyöryhmissä, joissa laaditaan muun muassa erilaisia lakisääteisiä suunnitelmia ja ohjelmia, ja lisäksi pyritään kuvaamaan toiminnat, jotka tapahtuvat yhdyspinnoilla, kuten esimerkiksi liikuntalähetekäytäntö. 

Alueella toimivien järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä on syytä vahvistaa, jotta voidaan tehdä vaikuttavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on arviolta 170 sote-järjestöä ja yhdistystä, mutta näiden organisoitumisessa tarvitaan tukea ja rakenteita, jotta kolmannen sektorin toiminta saadaan asukasnäkökulmasta katsottuna sujuvasti integroitumaan hyvinvointialueen toimintaan, täydentämään palveluita ja toisaalta vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta.

Elintapaohjauksen monialaisella asiakas ja palveluohjauksen toimintamallilla pyritään vastaamaan tarpeeseen saada alueella tehtävä hyte-työ kuvattua, kehittää uusia hyte toimintamalleja ja  yhtenäistää jo hyväksi todetut toimintamallit alueellisesti. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kansallinen terveysindeksi kuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta kuormittavimpien sairausryhmien ja terveysongelmien osalta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella väestön sairastavuus on hyvinvointialueiden vertailussa keskimääräistä vähäisempää. Itä-Uudenmaan terveysindeksi on kolmanneksi paras (kuva 10). Kansallisen terveysindeksin (2019–2021) mukaan syövän ja alkoholisairastavuuden esiintyvyys ovat maan keskiarvoa yleisempiä ItäUudellamaalla. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2021 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella yleisin kuolinsyy olivat syövät ja kasvaimet (521 tapausta), toiseksi yleisin verenkiertoelinten sairaudet (335 tapausta) ja kolmanneksi yleisin dementia, Alzheimerin tauti (199 tapausta). Työikäisten elintapojen suhteen on Itä-Uudellamaalla edistettävää. Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI≥30 kg/m2) on yli Suomen keskiarvon kaikissa koulutusryhmissä. Koko maahan verrattaessa Itä-Uudellamaalla terveysliikuntasuositusten mukaan riittäväsi liikkuvat ainoastaan korkean koulutuksen omaavat ja 20-64 vuotiaista jopa 11,6 %:lla on suuria vaikeuksia juosta 100 m matka (2020). Päivittäin tupakoivien osuus (%), 20 vuotta täyttäneistä on yli koko maan keskiarvon kaikissa koulutusryhmissä vuonna 2020.Kansallisesta terveysindeksistä oli jo havaittavissa, että Itä-Uudellamaalla alkoholisairastavuus on merkittävä ongelma. Ikääntyneiden alkoholin käyttö jää herkästi huomaamatta, mutta alkoholikuolleisuuden indikaattori 65 vuotta täyttäneillä kertoo, että Itä-Uudellamaalla alkoholi on huolestuttavan usealla kuolinsyynä. Depressiolääkkeistä saa koko maassa vuosittain korvausta pitkälti yli 300 000 henkilöä, ja käyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Itä-Uudellamaalla tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin, depressiolääkkeistä korvausta saa 11,8 % 65 vuotta täyttäneistä, kun koko maassa vastaava luku on 12,9 % vuonna 2022. Tilanne Myrskylässä (14 %) on toki yli maan keskiarvon ja Porvoossa luku on sama kuin koko maan keskiarvo (12,9 %) ja näillä alueilla trendi on myös noususuuntainen. Itä-Uudellamaalla depressiolääkkeiden käyttö on yleisempää naisilla.Yli 20 vuotta täyttäneistä elämänlaadun kokee hyväksi reilu puolet kyselyyn vastaajista. Näin on myös tilanne koko maassa keskimäärin. Itäuusmaalaisten työikäisten (20–64-vuotiaat) kokemus elämänlaadusta (50,3 %) on heikompi suhteessa 65 vuotta täyttäneisiin (57,3 %) ja 75 vuotta täyttäneisiin (51,5 %). Työikäisten kokemus elämänlaadusta on laskussa, kun taas ikääntyneillä trendi on Itä-Uusimaalla koko maasta poiketen nouseva.

Tavoiteltu muutos

Elintapaohjauksen monialaisen asiakas ja palveluohjauksen toimintamallin  kehittämisen kautta tavoitellaan  työikäisten sekä ikääntyneiden terveystaitojen paranemista, ja heitä tuetaan tekemään pysyviä elintapamuutoksia. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan yksilölle sekä ryhmälle myös sähköisiä itse- ja omahoitopalveluita hyödyntäen, moniammatillisessa ja monialaisessa yhteistyössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut elintapaohjauksen tarkistuslistan, joka on työkalu elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun ja valmisteluun ja joka avaa elintapaohjauksen ja palveluketjun määrittelyä. Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Elintapaohjaukseen kuuluu monia sisältöjä, kuten liikunta, ravitsemus, uniterveys, savuttomuus/nikotiinittomuus, päihteiden käytön ja riippuvuuksien ehkäisy ja vähentäminen sekä kulttuurin hyödyntäminen (kulttuurihyvinvointi).

Muutoksen mittaaminen

HYTE kerroin

Indikaattorit: liikunnan, alkoholin käytön, nikotiiniriippuvuuden puheeksiotto (mini-interventio), dm2 riskissä olevan elintapaneuvonnan toteutuminen

Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin avulla kuvataan elintapaohjauksen monialaisen yhteistyön rakenne huomioiden elintapaohjauksen tarkistuslistan eri teemat (liikunta, ravitsemus, uniterveys, savuttomuus/nikotiinittomuus, päihteiden käytön ja riippuvuuksien ehkäisy ja vähentäminen sekä kulttuurin hyödyntäminen (kulttuurihyvinvointi). Kuvauksen tavoite on yhdenmukaistaa toimintatapoja ja luoda elintapaohjauksen käsikirja ammattilaisille.