Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella asuu noin 99 000 asukasta. Se on väestömäärällään kolmanneksi pienin hyvinvointialue. Ennen hyvinvointialueiden muodostumista palvelujen järjestäminen on ollut alueella hajautunutta ja kahden kunnan palvelujen tuottaminen on siirtynyt hyvinvointialueelle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä. Hyvinvointialueen tulee asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Alueellisen tiedon hankinta on jossain määrin haastavaa ja tavoitteita tukevien toimintamallien osalta voidaan todeta, että osa näistä toimii vasta vain jossain osassa aluetta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella reilu neljännes asukkaista on ruotsinkielisiä, mikä tekee alueesta vahvasti kaksikielisen. Ikärakenteeltaan väestö ei poikkea muusta maasta ja väestömuutokset ovat maltillisia. Alue on hyvinvoivaa ja sairastavuus keskimääräistä vähäisempää. Pitkäaikaistyöttömyys oli vuoden 2022 THL:n asiantuntija-arvion mukaan keskimääräistä yleisempää Itä-Uudellamaalla. Palvelutarvetta lähivuosina lisääviksi tekijöiksi alueella on tunnistettu pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien suuri määrä, tyttöjen hyvinvoinnin ongelmat, ikääntyneiden päihdeongelmat sekä ylipainon ja diabeteksen yleistyminen.
Itä-Uudenmaan alueen kolme keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä ovat: 1. Hyvä terveys, työ- ja toimintakyky 2. Mielen hyvinvointi 3. Terveelliset elintavat
Kansallinen terveysindeksi kuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta kuormittavimpien sairausryhmien ja terveysongelmien osalta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella väestön sairastavuus on hyvinvointialueiden vertailussa keskimääräistä vähäisempää. Itä-Uudenmaan terveysindeksi on kolmanneksi paras (kuva 10). Kansallisen terveysindeksin (2019–2021) mukaan syövän ja alkoholisairastavuuden esiintyvyys ovat maan keskiarvoa yleisempiä ItäUudellamaalla. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2021 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella yleisin kuolinsyy olivat syövät ja kasvaimet (521 tapausta), toiseksi yleisin verenkiertoelinten sairaudet (335 tapausta) ja kolmanneksi yleisin dementia, Alzheimerin tauti (199 tapausta).
Työikäisten elintapojen suhteen on Itä-Uudellamaalla edistettävää. Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI≥30 kg/m2) on yli Suomen keskiarvon kaikissa koulutusryhmissä. Koko maahan verrattaessa Itä-Uudellamaalla terveysliikuntasuositusten mukaan riittäväsi liikkuvat ainoastaan korkean koulutuksen omaavat ja 20-64 vuotiaista jopa 11,6 %:lla on suuria vaikeuksia juosta 100 m matka (2020). Päivittäin tupakoivien osuus (%), 20 vuotta täyttäneistä on yli koko maan keskiarvon kaikissa koulutusryhmissä vuonna 2020.
Kansallisesta terveysindeksistä oli jo havaittavissa, että Itä-Uudellamaalla alkoholisairastavuus on merkittävä ongelma. Ikääntyneiden alkoholin käyttö jää herkästi huomaamatta, mutta alkoholikuolleisuuden indikaattori 65 vuotta täyttäneillä kertoo, että Itä-Uudellamaalla alkoholi on huolestuttavan usealla kuolinsyynä. Depressiolääkkeistä saa koko maassa vuosittain korvausta pitkälti yli 300 000 henkilöä, ja käyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Itä-Uudellamaalla tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin, depressiolääkkeistä korvausta saa 11,8 % 65 vuotta täyttäneistä, kun koko maassa vastaava luku on 12,9 % vuonna 2022. Tilanne Myrskylässä (14 %) on toki yli maan keskiarvon ja Porvoossa luku on sama kuin koko maan keskiarvo (12,9 %) ja näillä alueilla trendi on myös noususuuntainen. Itä-Uudellamaalla depressiolääkkeiden käyttö on yleisempää naisilla.
Yli 20 vuotta täyttäneistä elämänlaadun kokee hyväksi reilu puolet kyselyyn vastaajista. Näin on myös tilanne koko maassa keskimäärin. Itäuusmaalaisten työikäisten (20–64-vuotiaat) kokemus elämänlaadusta (50,3 %) on heikompi suhteessa 65 vuotta täyttäneisiin (57,3 %) ja 75 vuotta täyttäneisiin (51,5 %). Työikäisten kokemus elämänlaadusta on laskussa, kun taas ikääntyneillä trendi on Itä-Uusimaalla koko maasta poiketen nouseva.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ja digitaalisen palvelutarjottimen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja alueen asukkaat (lapset ja lapsiperheet, nuoret aikuiset, työikäiset, ikääntyneet, työttömät, pitkäaikaissairaat sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat, kuten kunnat ja järjestöt.
Alueella aiemmin järjestettyjen hyvinvointiryhmien kerätty asiakaspalaute mahdollistaa ryhmätoiminnan suunnittelun toimintamallissa.
Ammattilaiset osallistuivat digitaalisen palvelutarjottimen pilotointiin, joka toteutettiin alueella maalis- toukokuussa 2024. Palautteen kautta oli mahdollista tuoda esille ammattilaisten näkemystä mm tarvittavien hyte toimijoiden löydettävyydestä alustalla sekä käyttökokemusta itse alustasta. Ammattilaisten käyttökokemuksia Tarmoasta kerättiin uudestaan keväällä 2025.
