Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Monialainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Pohjois-Karjalan HVA:lle luotava hyten monialainen toimintamalli ja digitaalinen palvelutarjotin, jonka avulla soten, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen hyteä edistävät palvelut ovat asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettävissä. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategian palvelulupauksena on "oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa". Strategian lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Strategisiksi toimenpiteiksi on nostettu muun muassa perustason palvelujen turvaaminen, integraation varmistaminen ja erityistason palvelujen tarpeen vähentäminen sekä digitalisaation hyödyntäminen.

Näiden toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimella, joka kokoaa hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut yhteen paikkaan helposti löydettäviksi. Palvelutarjotin tukee alueen asukkaita omatoimisessa hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä sekä ammattilaisia monialaisessa asiakas- ja palveluohjauksessa. 

Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy, minkä lisäksi Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohjois-Karjalassa asuu Suomen sairainta väestöä.  Jo nähtävät terveyshaasteet sekä ikääntymisen mukanaan tuoma sairastavuus ja toimintakyvyn muutokset ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä. Nämä on hyvä huomioida alustan käytettävyyttä, sisältöjä ja viestintää suunniteltaessa.

Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa voimakkaasti myös kansallinen ohjaus ja kehittämistyö. Kesäkuussa 2023 julkaistu THL:n palvelukonsepti ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaat tarvitsevat digitaalisen kanavan, josta he löytävät helposti alueen monialaiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä toiminnot. Tällä hetkellä oikeiden palvelujen ja toimintojen löytäminen on melko vaikeaa, koska ne on kuvattu useisiin eri paikkoihin mm. kuntien internetsivuille, lähellä.fi- palveluun ja palvelutietovarantoon. Tiedot eivät ole myöskään aina ajantasaisia, ja asukkaan on tiedettävä mitä palvelua hän etsii ja mistä kanavasta. Palvelujen kokoaminen yhteen paikkaan tuo tiedon asukkaiden helposti hyödynnettäväksi, jolloin se voi motivoida ja madaltaa kynnystä oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen näkökulmasta tarpeet ovat samansuuntaisia asukkaiden kanssa, eli tarve on hajanaisen tiedon kokoamiselle yhteen paikkaan sekä tiedon helppo hyödynnettävyys. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on integroitunut osaksi palvelualueiden jokapäiväistä työtä, ja erikseen nimettyjä hyte-palveluja on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa suhteellisen vähän.

Kuntien ja kolmannen sektorin näkökulmasta tarpeiksi nousevat paitsi palvelujen löytyminen yhdestä paikasta, myös oman palvelutuotannon näkyväksi tekeminen ja asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Asukas:

  • Löytävät hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta tukevat palvelut helposti ja vaivattomasti
  • Mahdollisuudet oman hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämiseen ja ylläpitämiseen vahvistuvat

Sote-ammattilaiset

  • Ammattilaisten käytettävissä ajantasainen tieto maakunnan eri toimijoiden hyte-palveluista
  • Hyte-palvelutarjotinta hyödynnetään palveluohjauksen välineenä, jolloin asukkaita voidaan ohjata heille sopivien palvelujen ja toimintojen pariin

Järjestöt, seurakunnan ja kunnat

  • Hyte-palvelutarjotin tarjoaa eri sektoreiden toimijoille näkyvyyttä, niin alueen asukkaiden kuin sote-ammattilaisten suuntaan
  • Tieto palveluista ja toiminnasta saavuttaa alueen asukkaat laajasti
  • Eri sektoreiden toimijat tavoittavat paremmin toimintansa kohderyhmän ja saavat lisää osallistujia toimintaansa
  • Yhteistyö alueen kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoiden välillä tiivistyy

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

  • Edistetään alueen asukkaiden ohjautumista kuntien, seurakuntien ja/tai järjestöjen ennaltaehkäiseviin palveluihin ja toimintoihin, jotka voivat vastata tietyissä tapauksissa asukkaiden tarpeisiin sote-palveluita paremmin
  • Pyritään vähentämään alueen asukkaiden tarvetta raskaampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
  • Hyte-palvelutarjotin mahdollistaa alueen asukkaiden mahdollisuuksia ylläpitää ja vahvistaa omaa hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta
  • Digiratkaisut tukevat palvelutarpeisiin vastaamista

Yhteiskunta

  • Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden vahvistaminen ja lisääntyminen
  • Terveyserojen kaventuminen
Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat jatkossa hyödyntää paremmin myös kuntien ja kolmannen sektorin palveluja ja toimintoja asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Palvelujen löytyminen yhdestä paikasta mahdollistaa sen, että ammattilaisten työaika kohdentuu palvelujen kartoittamisen sijasta itse asiakastyöhön.

Tavoitteena on lisäksi, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaat löytäisivät itsenäisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen, ja ohjautuisivat sitä kautta nykyistä paremmin omaehtoisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ja toimintoihin.

Muutoksen mittaaminen

Mittarit:

  • Hyte-palvelutarjottimen käyntimäärät.
  • Kyselyt ammattilaisille, asukkaille, kunnille ja järjestöille.
  • Hyte-palvelutarjottimen käyttöön koulutettujen sosiaali- ja terveysalan-ammattilaisten määrä.
  • Kuvattujen palveluiden ja toimintojen määrä alustalla
  • Asiakaskokemus
Toteutussuunnitelma
  • Kuntien, järjestöjen ja sote-ammattilaisten osallistaminen hyte-palvelutarjottimen kehittämiseen läpi koko kehittämisprosessin.
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuntien ja järjestöjen laajamittainen koulutus toimintamalliin sekä digitaalisen palvelutarjottimen käyttöön. Tarjottimen käyttöönoton tuki koulutuksen jälkeen.
  • Laaja-alainen viestintä (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt) hyvinvointialueen asukkaille palvelutarjottimesta ja sen mahdollisuuksista omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
  • Vastuuhenkilöiden/-tahon nimeäminen palvelutarjottimen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankekauden jälkeen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kohderyhmä ovat kaikki hyvinvointialueen asukkaat. Lisäksi ydinkohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Muodostettaessa Digitaalisen palvelutarjottimen sisältöjä on  alkuvaiheessa otettu erityisesti huomioon Hyvinvointia ja kestäviä palveluja Pohjois-Karjalassa -hankkeen seuraavat kohderyhmät:

  • Nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja hoito
  • Aikuisten ja ikääntyvien pitkäaikaissairauksien varhainen tunnistaminen, palvelut ja hoito
  • Ikääntyvien kotiin annettavat palvelut ja hoito

Hyvinvointialueen asukkaiden osallistaminen:

  • työpajatyöskentely
  • haastattelut

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osallistaminen:

  • työpajatyöskentely
  • haastattelut
  • sisältötyöskentely: hyvinvointialueen hyte-palvelujen tunnistaminen ja palveluiden kuvaaminen Digi- ja väestötietoviraston palvelutietovarantoon

Kuntien osallistaminen:

  • työpajatyöskentely
  • PTV-tuki kunnille

Järjestöjen osallistaminen

  • työpajatyöskentely
  • järjestöyhteistyöryhmän luominen
  • Lähellä.fi yhteistyö Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa

Seurakuntien osallistaminen

  • verkostotyöskentely
Ratkaisun perusidea

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisessa palvelukonseptissa on kyse

  • Hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kokoamisesta yhteen paikkaan asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettäväksi sekä hyödynnettäväksi
  • Itsenäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisesta ja siihen motivoimisesta
  • Asiakas- ja palveluohjauksesta ennaltaehkäiseviin, kuntien, seurakuntien sekä järjestöjen tarjoamiin palveluihin ja toimintoihin
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • Jatkuva kehittäminen saadun ja kerätyn palautteen perusteella, ml. kunnat, järjestöt, hyvinvointialueen asukkaat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten laajamittainen koulutus toimintamalliin sekä digitaalisen palvelutarjottimen käyttöön.
  • Laaja-alainen viestintä (hva, kunnat, seurakunnat,  järjestöt) hyvinvointialueen asukkaille palvelutarjottimesta ja sen mahdollisuuksista omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen palvelutarjottimen ylläpitämiseen ja kehittämiseen hankekauden jälkeen
Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin soveltaminen käytännössä vaatii erityisesti sote-ammattilaisten laadukkaan koulutuksen. Koulutus on tärkeä osa toimintamallin juurruttamista ja sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti tulee tiiviiksi osaksi hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjausta. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tulee tarjota tukea myös tarjottimen käyttöönoton jälkeisellekin ajalle.

Hyte-palvelukonsepti on sovellettavissa kohderyhmästä ja toimintaympäristöstä riippumatta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältämä toimintamallin ja digitaalisen palvelutarjottimen on tavoitteena olla valmis vuoden 2024 loppuun mennessä. Palvelukonseptin tuomat hyödyt ja muutokset tulevat esille vuosien saatossa konseptin käyttöönoton jälkeen.