Monialainen mielenterveys- ja päihdehoidon intensiiviyksikkö

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä koko Suomessa ja eri tutkimusten mukaan joka neljännellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat nuorten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia ja ovat myös suurin syy sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen (lähde).  Samaan aikaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutuminen on kasvanut koko maassa, joka on johtanut pitkittyneisiin hoitoonpääsyaikoihin (mm. Vorma ym. 2020).  

Eri ikäisten psyykkisten sairauksien hoito on lisääntynyt vuosittain ja samaan aikaan mielenterveys- ja päihdehoidon ja palvelujen saatavuus sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuus ovat tunnistettuja haasteita suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Erityisesti palvelujen saatavuudessa ja monipuolisissa avohoitopalveluissa on alueellisia eroja ja puutteita. (Vorma ym. 2022.) Pirkanmaalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020) arvioi Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut – raportissa Sosiaali –ja terveyspalveluiden tilaa, joka myös vahvistaa näkemystä siitä, että palvelujen hakeutumisessa on kehitettävää ja kotiin sekä lähiyhteisöihin annettavia palveluja tulisi entisestään kehittää. 

Mielenterveys- ja päihdehoidossa merkittävä tekijä toipumisessa ja kuntoutumisessa olisi nopea hoitoonpääsy (Vorma ym. 2020) ja myös monialaisen palvelujen välisen yhteistyön on todettu parantavan hoidon vaikuttavuutta (esim. Isoherranen 2012).  Palvelujen saatavuuden, yhteensovittamisen ja hoidon nivelvaiheiden turvaamiseksi on löytettävä monipuolisia ja lähellä tarjottavia mielenterveys- ja päihdepalveluja. 

Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat sairastuneen rinnalla läheisiä ja perhettä. Syntymäkohortin mukaan (2018) lapsista 22 prosenttia oli elänyt perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla oli psykiatrinen diagnoosi. Mielenterveysomaiset FinFamin keskusliitto ja jäsenyhdistykset ovat nostaneet tutkimuksissaan ja toiminnassaan esille, että noin puolet sairastuneiden läheisistä ovat vaarassa sairastua itse masennukseen (deps-seula) ja etenkin nuorten vanhempien kohdalla riski on vielä tätäkin suurempi (FinFami Pirkanmaa 2019). Oikea-aikaisella ja riitävällä tuella voidaan ennaltaehkäistä ja tukea koko perheen hyvinvointia. 

Koko perheen huomioimiseen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota ja pyritty vahvistamaan perhekeskeistä hoitotyötä. Tämä näkyy mm. psykiatrian alan Käypä hoito -suosituksissa (Duodecim, 2020), mutta erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää leimaa edelleen yksilökeskeisyys vaikka perhekeskeisen hoitotyön vaikutuksia ei voida kiistää.