| Innokylä

Toimintaympäristö

Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä painottuvat tänä päivänä avohoidon palvelut aiemman laitoskeskeisyyden sijaan. Avopalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat mielenterveys- ja päihdehoidossa ensisijaisia tukimuotoja niin kansainvälisten kuin kansallistenkin suositusten mukaisesti (mm. WHO & STM). Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi tärkeässä roolissa ovat kolmannen sektorin palvelut.

Eri ikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa ja mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa sekä ehkäisevän päihdetyön järjestämisen laissa. Lapsiperheiden palveluja järjestetään sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain perusteella. Lisäksi toimintaa ohjaavat kansalliset suositukset, kuten Mielenterveysstrategia 2020-2030 ja Päihde- ja riippuvuusstrategia 2021-2030 ja vuonna 2021 valmistunut Lapsistrategia.

Kansainvälisissä erityisesti mielenterveyspalveluja on kehitetty entistä yhteistoiminnallisiksi ja Suomessakin mielenterveys- ja päihdepalveluja ohjataan vahvasti järjestämään yhdessä. Valmisteilla olevassa mielenterveys- ja päihdelainsäädäntömuutoksessa entistäkin tiiviimmin yhdessä. Käynnissä olevassa sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa (2020-2023) painopistettä pyritään entisestään kääntämään korjaavista palveluista perustasolle ja vahvistamaan monialaista palvelujen yhteensovittamista. Ylöjärven kaupunki on mukana Pirkanmaan liiton hallinnoimassa toteutuksessa yhdessä Taysin perusterveydenhuollon yksikön, sosiaalialan osaamiskeskuksen (Pikassos) sekä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa tarpeen mukaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ylöjärven hyvinvointisuunnitelmat ja strategiat ovat ohjanneet palvelujen kehittämistyötä ja jatkavat sitä edelleenkin. Esimerkkeinä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019–2022, Hyvinvointistrategia ja Ylöjärven mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2021-2024 painopisteet.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä koko Suomessa ja eri tutkimusten mukaan joka neljännellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat nuorten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia ja ovat myös suurin syy sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen (lähde). Samaan aikaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutuminen on kasvanut koko maassa, joka on johtanut pitkittyneisiin hoitoonpääsyaikoihin (mm. Vorma ym. 2020).

Eri ikäisten psyykkisten sairauksien hoito on lisääntynyt vuosittain ja samaan aikaan mielenterveys- ja päihdehoidon ja palvelujen saatavuus sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuus ovat tunnistettuja haasteita suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Erityisesti palvelujen saatavuudessa ja monipuolisissa avohoitopalveluissa on alueellisia eroja ja puutteita. (Vorma ym. 2022.) Pirkanmaalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020) arvioi Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut – raportissa Sosiaali –ja terveyspalveluiden tilaa, joka myös vahvistaa näkemystä siitä, että palvelujen hakeutumisessa on kehitettävää ja kotiin sekä lähiyhteisöihin annettavia palveluja tulisi entisestään kehittää.

Mielenterveys- ja päihdehoidossa merkittävä tekijä toipumisessa ja kuntoutumisessa olisi nopea hoitoonpääsy (Vorma ym. 2020) ja myös monialaisen palvelujen välisen yhteistyön on todettu parantavan hoidon vaikuttavuutta (esim. Isoherranen 2012). Palvelujen saatavuuden, yhteensovittamisen ja hoidon nivelvaiheiden turvaamiseksi on löytettävä monipuolisia ja lähellä tarjottavia mielenterveys- ja päihdepalveluja.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat sairastuneen rinnalla läheisiä ja perhettä. Syntymäkohortin mukaan (2018) lapsista 22 prosenttia oli elänyt perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla oli psykiatrinen diagnoosi. Mielenterveysomaiset FinFamin keskusliitto ja jäsenyhdistykset ovat nostaneet tutkimuksissaan ja toiminnassaan esille, että noin puolet sairastuneiden läheisistä ovat vaarassa sairastua itse masennukseen (deps-seula) ja etenkin nuorten vanhempien kohdalla riski on vielä tätäkin suurempi (FinFami Pirkanmaa 2019). Oikea-aikaisella ja riitävällä tuella voidaan ennaltaehkäistä ja tukea koko perheen hyvinvointia.

Koko perheen huomioimiseen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota ja pyritty vahvistamaan perhekeskeistä hoitotyötä. Tämä näkyy mm. psykiatrian alan Käypä hoito -suosituksissa (Duodecim, 2020), mutta erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää leimaa edelleen yksilökeskeisyys vaikka perhekeskeisen hoitotyön vaikutuksia ei voida kiistää.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ylöjärven kaupungin perhe- ja mielenterveyspalvelut

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä avomuotoisessa intensiivisen tuen yksiköissä ovat:

12-17 vuotiaat ylöjärveläiset nuoret, jotka tarvitsevat tiivistä ja kiireellistä psyykkisen hoidon arviota ja aloitusta tai tukea aineellisiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin, kuten päihdeongelmiin ja peliriippuvuuteen (Navi).
18 vuotta täyttäneet ylöjärveläiset aikuiset, jotka tarvitsevat psyykkisen sairauden vuoksi, tiivistettyä avohoitoa, tukea kotiutumiseen psykiatrisen osastohoitojakson jälkeen, työ- ja toimintakyvyn arviointia, lääkehoidon aloitusta. (Avekki).
Ylöjärveläiset lapsiperheet, joilla asiakkuus lastensuojelussa ja monialaisen tuen tarvetta (Upponalle syksy 2022 alkaen).

Asiakasymmärrystä on kerätty osana mielenterveys- ja päihdehoitotyötä ja sitä kerätään edelleen osana toimintaa. Lisäksi kaikista intensiiviyksiköistä on rakennettu vaikutusten ennakkoarviointi (EVA), joka sisältää tutkittua taustatietoa sekä mittareiden tuottamaa tietoa tuen tarpeista ja mielenterveys- sekä päihdetyön kehittämistarpeista.

Käynnissä on laadullinen tutkimus nuorten intensiiviyksikkö Navin toiminnan vaikutusten arvioinnista (TAMK YAMK).

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Avohoidon intensiiviyksikön tarkoituksena on hoitaa psyykkisesti oirehtivia asiakkaita, jotka tarvitsevat tiivistä hoitoa tai arviota tilanteesta. Tarkoituksena on, että asiakas voisi tiiviin avohoidon avulla välttää psykiatrisen sairaalajakson, kiireellisen laitossijoituksen tai kotiutuessaan psykiatriselta osastolta, hän saisi tiiviin tuen kotiutumisen avuksi. Hoidossa korostuu perhekeskeinen työote.

Työtä tehdään moniammatillisesti, asiakkaan tarpeista käsin. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat psykiatrian erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti sekä sairaanhoitajia. Asiakkaalle luodaan hoitosuunnitelma, joka voi sisältää yksilö-, perhe- ja vanhempien tukikäyntien lisäksi ryhmämuotoista toimintaa tai vertaistukitoimintaa. Työskentely voi tapahtua intensiiviyksikön lisäksi asiakkaan kotona tai muissa toimintaympäristöissä. Hoitosuhteet ovat määräaikaisia.

Ylöjärvellä on kaksi psykiatrisen avohoidon intensiiviyksikköä, aikuisille ja nuorille omansa. Lisäksi perheille on avautumassa oma intensiiviyksikkö vuoden 2022 aikana. Asiakkaaksi ohjaudutaan esimerkiksi omalääkärin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia ja luottamuksellisia.

Toimintaa kehitetään tutkimuksen ja saatujen kokemusten perusteella.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin toteutuminen ja juurtuminen tarvitsevat tuen organisaation johdolta sekä taloudellisen tuen.

Toimintamallin juurruttamiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja käytänteitä esimerkiksi lähetteisiin liittyen. Lisäksi toimintamallia tulee tehdä tutuksi eri verkostoissa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Intensiiviyksikössä toimivat työntekijät esittäytyvät eri verkostojen kokouksissa ja kertovat toiminnasta.

Toiminta tarvitsee sille sopivan tilan, toimintaympäristön ja -välineet, jossa moniammatillinen yhteistyö mahdollistuu.

Resursseissa on hyvä huomioida toimintamallin monialaisuus ja -ammatillisuus, jotta hoito voisi toteutua avohoidossa. Tiimissä olisi hyvä olla psykiatrisen hoitotyön ammattilaisia, esimerkiksi psykiatrian erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti ja sairaanhoitajia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Jo pidemmän aikaa toiminnassa olleen aikuisten intensiiviyksikön kohdalla voidaan todeta sairaalahoidon tarpeen vähentyneen. Samankaltaisia vaikutuksia odotetaan olevan nuorten intensiiviyksikön osalta.

Vaikutuksia arvioidaan osana hoitojaksoja ja laajemmin laadullisen tutkimuksen keinoin.

Monialainen mielenterveys- ja päihdehoidon intensiiviyksikkö