Monialainen mielenterveys- ja päihdehoidon intensiiviyksikkö
Monialainen avohoidon mielenterveys- ja päihdepalvelu nuorille, aikuisille ja perheille.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Monialainen avohoidon mielenterveys- ja päihdepalvelu nuorille, aikuisille ja perheille.
Toimintamalli lyhyesti
Avohoidon intensiiviyksikön tarkoituksena on hoitaa psyykkisesti oirehtivia asiakkaita, jotka tarvitsevat tiivistä hoitoa tai arviota tilanteesta. Tarkoituksena on, että asiakas voisi tiiviin avohoidon avulla välttää psykiatrisen sairaalajakson, kiireellisen laitossijoituksen tai kotiutuessaan psykiatriselta osastolta, hän saisi tiiviin tuen kotiutumisen avuksi. Hoidossa korostuu perhekeskeinen työote.
Työtä tehdään moniammatillisesti, asiakkaan tarpeista käsin. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat psykiatrian erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti sekä sairaanhoitajia. Asiakkaalle luodaan hoitosuunnitelma, joka voi sisältää yksilö-, perhe- ja vanhempien tukikäyntien lisäksi ryhmämuotoista toimintaa tai vertaistukitoimintaa. Työskentely voi tapahtua intensiiviyksikön lisäksi asiakkaan kotona tai muissa toimintaympäristöissä. Hoitosuhteet ovat määräaikaisia.
Ylöjärvellä on kaksi psykiatrisen avohoidon intensiiviyksikköä, aikuisille ja nuorille omansa. Lisäksi perheille on avautumassa oma intensiiviyksikkö vuoden 2022 aikana. Asiakkaaksi ohjaudutaan esimerkiksi omalääkärin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia ja luottamuksellisia.
Toimintaa kehitetään tutkimuksen ja saatujen kokemusten perusteella.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä painottuvat tänä päivänä avohoidon palvelut aiemman laitoskeskeisyyden sijaan. Avopalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat mielenterveys- ja päihdehoidossa ensisijaisia tukimuotoja niin kansainvälisten kuin kansallistenkin suositusten mukaisesti (mm. WHO & STM). Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi tärkeässä roolissa ovat kolmannen sektorin palvelut.
Eri ikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa ja mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa sekä ehkäisevän päihdetyön järjestämisen laissa. Lapsiperheiden palveluja järjestetään sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain perusteella. Lisäksi toimintaa ohjaavat kansalliset suositukset, kuten Mielenterveysstrategia 2020-2030 ja Päihde- ja riippuvuusstrategia 2021-2030 ja vuonna 2021 valmistunut Lapsistrategia.
Kansainvälisissä erityisesti mielenterveyspalveluja on kehitetty entistä yhteistoiminnallisiksi ja Suomessakin mielenterveys- ja päihdepalveluja ohjataan vahvasti järjestämään yhdessä. Valmisteilla olevassa mielenterveys- ja päihdelainsäädäntömuutoksessa entistäkin tiiviimmin yhdessä. Käynnissä olevassa sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa (2020-2023) painopistettä pyritään entisestään kääntämään korjaavista palveluista perustasolle ja vahvistamaan monialaista palvelujen yhteensovittamista. Ylöjärven kaupunki on mukana Pirkanmaan liiton hallinnoimassa toteutuksessa yhdessä Taysin perusterveydenhuollon yksikön, sosiaalialan osaamiskeskuksen (Pikassos) sekä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa tarpeen mukaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta.
Kohderyhmänä avomuotoisessa intensiivisen tuen yksiköissä ovat:
- 12-17 vuotiaat ylöjärveläiset nuoret, jotka tarvitsevat tiivistä ja kiireellistä psyykkisen hoidon arviota ja aloitusta tai tukea aineellisiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin, kuten päihdeongelmiin ja peliriippuvuuteen (Navi).
- 18 vuotta täyttäneet ylöjärveläiset aikuiset, jotka tarvitsevat psyykkisen sairauden vuoksi, tiivistettyä avohoitoa, tukea kotiutumiseen psykiatrisen osastohoitojakson jälkeen, työ- ja toimintakyvyn arviointia, lääkehoidon aloitusta. (Avekki).
- Ylöjärveläiset lapsiperheet, joilla asiakkuus lastensuojelussa ja monialaisen tuen tarvetta (Upponalle syksy 2022 alkaen).
Asiakasymmärrystä on kerätty osana mielenterveys- ja päihdehoitotyötä ja sitä kerätään edelleen osana toimintaa. Lisäksi kaikista intensiiviyksiköistä on rakennettu vaikutusten ennakkoarviointi (EVA), joka sisältää tutkittua taustatietoa sekä mittareiden tuottamaa tietoa tuen tarpeista ja mielenterveys- sekä päihdetyön kehittämistarpeista.
Käynnissä on laadullinen tutkimus nuorten intensiiviyksikkö Navin toiminnan vaikutusten arvioinnista (TAMK YAMK).
Toimintamallin toteutuminen ja juurtuminen tarvitsevat tuen organisaation johdolta sekä taloudellisen tuen.
Toimintamallin juurruttamiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja käytänteitä esimerkiksi lähetteisiin liittyen. Lisäksi toimintamallia tulee tehdä tutuksi eri verkostoissa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Intensiiviyksikössä toimivat työntekijät esittäytyvät eri verkostojen kokouksissa ja kertovat toiminnasta.
Toiminta tarvitsee sille sopivan tilan, toimintaympäristön ja -välineet, jossa moniammatillinen yhteistyö mahdollistuu.
Resursseissa on hyvä huomioida toimintamallin monialaisuus ja -ammatillisuus, jotta hoito voisi toteutua avohoidossa. Tiimissä olisi hyvä olla psykiatrisen hoitotyön ammattilaisia, esimerkiksi psykiatrian erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti ja sairaanhoitajia.
Jo pidemmän aikaa toiminnassa olleen aikuisten intensiiviyksikön kohdalla voidaan todeta sairaalahoidon tarpeen vähentyneen. Samankaltaisia vaikutuksia odotetaan olevan nuorten intensiiviyksikön osalta.
Vaikutuksia arvioidaan osana hoitojaksoja ja laajemmin laadullisen tutkimuksen keinoin.
Kansikuva
