Monialainen yhteistyö perhekeskuksessa (Pohde,RRP2 P4, I1a tp 4
Monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi laaditaan sujuvat verkostojen kokoamisen ja yhteistyön käytännöt. Vahvistetaan ammattilaisten osaamista. Toimintaa koordinoidaan yhden yhteydenoton periaatteella toimivasta lapsiperheiden palveluohjauksesta.
Monialaisen yhteistyön käytäntöjä ja verkostojen kokoamisen mallia on Rannikon lapsiperhepalveluissa toteutettu ja kehitetty osana omaa toimintaa jo vuosien ajan. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä yksiköiden rakenteet osin muuttuivat ja toiminta-alue laajeni. Tarvittiin koordinoidumpaa ja keskitetympää ratkaisua asiakkaiden monialaisten palvelutarpeiden ja niihin tarvittavan tuen oikea-aikaisuuden ja riittävyyden turvaamiseksi.
Toiminnan sijoittuminen organisaatioon ja palveluverkkoon, miten kehittämistyö linkittyy oman organisaation strategiaan
Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta tapahtuva keskitetty yhteydenottotapa on mahdollistanut tiedon saamisen alueen palvelutarpeiden ja ilmiöiden osalta . Palveluohjaukseen tulevien yhteydenottojen seurannasta havaittiin, että yhteydenotot, jotka koskivat lasten ja nuorten mielenterveyttä olivat selkeässä kasvussa. Lapsiperheiden palveluohjaus sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Rannikon alueella sosiaalipalveluiden kentälle ja kehittämistyöllä haluttiin vahvistaa sote-integraatiota etenkin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ja lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden välillä. perhekeskustoiminnan mukaisesti kehittämistyöhön linkitettiin myös lasten, nuorten ja perheiden arjen kannalta keskeiset toimijat. Yhteistyötä tarvitaan mm. kasvatus- ja perheneuvonnan, lastensuojelun, alkuarvioinnin, opetuksen, nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen, neuvolan, opiskeluhuollon ja aikuisten palveluiden kanssa.
Kehittämistyössä havaittiin, että on välttämätöntä tuntea sekä sosiaali- että terveydenhuollon lainsäädännön keskeiset lainkohdat esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin ja palvelutarpeen arvioinnin osalta.
Kentällä tehtävässä työssä näkyy ja kuuluu kiire, työssä jaksamisen haasteet ja resurssipula. Alueella on konkreettinen pula osaajista, jatkuvasti muutoksessa olevat johtamiseen ja käytännön työn organsointiin liittyvät asiat kuormittavat henkilöstöä ja ovat osaltaan vaikuttamassa myös siihen, miten kentän ammattilaiset pystyvät olemaan mukana kehittämistyössä ja sitoutumaan siihen. Kehittämistyössä on oltava sensitiivinen ja joustava.
Hyvinvointialueen organisoitumisen myötä muuttuneet tiimit ja yksiköt kaipasivat työskentelyyn konkreettista tapaa koota verkosto asiakkaan asiassa ensiyhteydenotosta alkaen. Asiakkaiden kompleksisten tilanteiden ratkaisemiseksi kaivattiin monialaista yhteistyötä, eri ammattilaisten osaamista yhteisesti jaettavaksi.
Kehitettävän toiminnan taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluissa, sekä tunnistetut yhteisasiakkuudet. Nepsy-teemaan liittyvät palvelutarpeet tulivat myös esiin kun etsittiin yhteisen työn kohtia.
Kehittämistyöllä pyrittiin löytämään päällekkäisen työn paikat ja ratkaisut päällekkäisen työn vähentämiseen. Kehittämistyön keskiössä haluttiin pitää ajatus siitä, että palvelupolun alkumetreiltä asti tarvittaessa tehtävällä yhteisellä työllä voidaan ennaltaehkäistä asiakkaan asioiden kriisiytymistä, välttää luukulta luukulle kulkeminen ja tuottaa yhteisesti yhteisstä tietoa yhdessä asiakkaan itsensä ja tarvittavien ammattilaisten kesken.
määrälliset ja laadulliset lyhyen ja pitkän aikavälin selekät ja mitattavat tavoiteet määritelty
tavoitekohtaiset mittarit asetettu, mittaussuunnitelma tehty
mittareiden osoittama muutos kuvattu: miten uusi tapa tehdä asioita toimii ja mikä on muuttunut
käytännön konkreettisten toimenpiteiden ja kokeilujen kuvaaminen jotta tavoiteltu muutos saavutetaan
Lapsiperheiden palveluohjauksen asiakkaina ovat sekä perheet että ammattilaiset. Palveluohjaukseen tehdyistä yhteydenotoista kerätään tietoa puheluidenhallintajärjestelmän kautta saduista raporteista ja erilliseen tiedonkeruulomakkeeseen. Koottu tieto tuottaa numeerista asiakasymmärrystä yhteydenottojen sisällöistä ja ajankohtaisista asiakastarpeista.
asiakkaan tarpeet
Monialaisen yhteistyön kehittämisen kohderyhmänä kehittämistyön aikana olivat pääsääntöisesti alueen eri ammattilaiset. Yhteistyö- ja kehittämistapaamisia pyrittiin toteuttamaan laajasti kaikkien sidosryhmien kanssa. Osa tapaamisista toteutui johtoryhmän tapaamisissa. Joitakin tiimejä tavattiin säännöllisesti ns. live-tapaamisina. Tapaamisilla pyydettiin palautetta ja kokemuksia monialaisen yhteistyön kokeiluista ja käytänteistä, suunniteltiin yhdessä sujuvaa tapaa kalenteroida yhteiset verkostotapaamiset ja tuotettiin yhteistä ymmärrystä ja tehtiin tutuksi omaa ja toisten ammattilaisten tekemää työtä.
Toiminnasta laadittiin ammattilaisten käyttöön materiaalia, jota esihenkilöt käyttivät esitellessään toimintakäytäntöjä omissa yksiköissään.