| Innokylä

Toimintaympäristö

Tampereella varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä 8 926 (5/2024), joista 2019-2021 syntyneitä (3-5v.) länsi-Tampereella 1303, henkilöstö (kunnallinen) n. 2300, 126 varhaiskasvatusyksikköä
yksilökeskeisyys, pärjäämisen kulttuuri, muutot
varhaisen tuen palvelujen vahvistamisesta puhuttu vuosikymmenet
hyvinvointialueelle siirtyminen -> kunta ja sote erilleen -> yhteistyö notkahti sivistyspalvelujen kanssa, kun siirryttiin eri organisaatioihin
3-5 v. lapset syntyneet korona-pandemian aikana

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

yhteisövaikuttavuus, Minun tiimini, Perhekeskus
Pirhan strategiaan kirjattu tavoite: varhaisen tuen yhteydenottojen lisääntyminen
varhaiskasvatuksessa tehdyn työn näkyväksi tekeminen
Perhekeskustyö on yhteisövaikuttavaa, kun jokaisella tasolla toteutuvat seuraavat periaatteet: yhteinen tavoite, jaetut seurannan mittarit, toisiaan edistävät toiminnot, jatkuva vuorovaikutus ja taustatuki-organisaatio. Johtamisen tasojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu myös käytännön työn rakenne eli monialainen asiakastyö, jonka rakenteena Minun tiimini. Yhteisövaikuttavuustyöllä on tarkoitus muuttaa palvelujärjestelmää sirpalemaisuudesta yhteiseksi kokonaisuudeksi, jossa keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden hyvä ja toimiva arki, jota kannattelevat tarvittavat palvelut.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittäjäasiakkaan kertomukset siitä, että hän on pyytänyt apua perheelleen jo päiväkotiajoilta lähtien useammasta paikasta, saamatta kokemusta siitä, että jollain olisi koppi perheestä tai ettei perheen kokemiin haasteisiin olla tartuttu tai kokemus siitä, ettei ole tullut kuulluksi, kiteyttää kehittämistarpeen.

Palveluiden näkökulmasta yhteydenottoja tullut paljon sekä vakaan että asiakasohjaukseen koskien 3-5 v. lapsiperheitä. Asiakasohjaukseen ja varhaiskasvatuksen erityissosionomille tulleita yhteydenottoja länsi-Tampereelta kerättiin 09/24-04/25 ja niistä nousi esille samoja teemoja, joita olivat:

1. lapsen käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvä huoli

2. parisuhdehaasteet ja erot

3. perheeseen syntynyt sisarus viimeisen vuoden kuluessa

Ammattilaisen näkökulmasta tarpeena on ollut saada näkyväksi yhteinen ja organisaatiorajat ylittävä työ, tukea ja lisätä Perhekeskus-mallin mukaista työtä universaaleissa ja varhaisen tuen palveluissa. Minun tiimini -toimintamalli, jota on otettu käyttöön Pirkanmaalla, vaatii vielä jalkauttamista ja käytännön kokemuksia, joita monialaista yhteistyötä vahvistamalla on mahdollista lisätä.

Organisaation näkökulmasta sote-uudistus eriytti sivistyspalvelut sosiaalipalveluista, joka synnytti särön yhteisen työn sujumiselle lähtien ihan teknisistä asioista, kuten eri sähköpostipäätteistä ja siihen liittyvästä tietoturvasta. Myös yhteinen kieli ja ymmärrys toistemme palveluista on ottanut osumaa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Alkuperäiseen kehittäjätiimiin kuului lasten, nuorten ja perheiden palvelujen asiakasohjauksen moniammatillinen tiimi, josta mukana valmennuksissa oli palveluohjaajia, nepsy-valmentajia, perhetyöntekijä sekä lähiesihenkilö. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen näkökulmaa toi esiin erityissosionomi ja kehittäjäasiakas oli mukana tuomassa asiakasnäkökulmaa ja kertomassa kokemuksistaan. Taustahenkilöinä ovat olleet Tampereen kaupungin sivistyspalvelujen erityisasiantuntija sekä Pirkanmaan hyvinvointialueelta kehittämispäällikkö omistajan roolissa. Tampereen läntisellä alueella toimijoita on innostettu mukaan yhteisessä työpajassa, jossa on käyty yhteistä keskustelua ja ideointia monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Työpajassa oli myös Itlan alustus yhteisövaikuttavuudesta, joka perustelee monialaisen työn ja varhaisemman tuen merkitystä.

Tavoiteltu muutos

monialaisen yhteisen työn lisääntyminen
tuttuuden lisääminen
ymmärrys palveluista ja organisaatioita
asiakkaalle yhteinen viesti: otamme kopin. Riittää, kun asiakas kertoo haasteista yhdessä palvelussa/yhdelle työntekijälle, jonka jälkeen vastuu asian edistämisestä siirtyy työntekijälle
tehdä näkyväksi ilmiöitä/yleisiä teemoja, mitä 3-5 v. lasten perheistä nousee
tunnistetut ilmiöt/herätteet (ero, toinen lapsi syntyy, perhedynamiikan haasteet) ja viedään niitä perhekeskusverkostoon, jossa voidaan yhteisesti miettiä, miten näistä tunnistetuista elämäntilanteiden muutoksista mahdollisesti aiheutuvia haasteita olisi monialaisella yhteistyöllä mahdollista ehkäistä
tehdään tästä hyvä esimerkki monistettavuutta ajatellen
tapa tehdä työtä, ajatella, ymmärtää ja kuulla (systeemisyys, dialogisuus)

Muutoksen mittaaminen

yhteydenottojenmäärän ja sisällön mittaus ja seuranta
kuinka paljon toimijoita on tavoitettu
mitä toimenpiteitä on tehty (ryhmät, jalkautumiset, työpajat jne.)

Toteutussuunnitelma

Jalkautuminen, tiedottaminen, vuosikellon tekeminen, monialaiset työpajat

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisessä on koko prosessin ajan ollut mukana kehittäjäasiakas, jonka kanssa on käyty ajatusten vaihtoa palveluiden sujuvuudesta ja haastekohdista sekä siitä, miten ne ovat/eivät ole vastanneet asiakkaan palveluntarpeeseen.

Yhteydenottoja ja syitä keräämällä on muodostunut kokonaiskuva siitä, minkälaisten asioiden kanssa 3-5 -vuotiaiden perheet kipuilevat.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun vanhempi on ollut yhteydessä ja kertonut, että haasteita perhe-elämässä on ollut jo pidempään, mutta työntekijät eri tahoilla ovat kertoneet, että tämä kuuluu ikään tai lapsi on vielä niin pieni. Perheen kokemuksesta ja lievemmistä perhe-elämän haasteista ei oteta koppia tai vanhempaa luukutetaan palvelusta toiseen jopa vuosia, mikä vie voimavaroja.

Tavoitteenamme on rakentaa siltaa varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lapsiperhepalvelujen välille, mikä mahdollistaa sen, ettei asiakasta lähetetä palveluiden luokse vaan palvelut tuodaan koordinoidusti asiakkaan luokse. Tämä taas mahdollistaa sen, ettei vanhemman tarvitse koordinoida omia palveluja, vaan hänelle jää voimavaroja perhe-elämälle. Tämä vähentää myös häiriötarjontaa, kun eri toimijat ovat tietoisia toistensa rooleista ja palveluista, jolloin pois lähettäminen ja päällekkäinen työ vähenee. Perhekeskushengessä toivomme johdolta sitoutumista monialaisen työn juurruttamiseen ja laajentamiseen koko Pirkanmaan alueella. Haluamme luvata kaikille Pirkanmaalaisille lapsiperheille, että jos perhe-elämässä joku mietityttää, otamme kopin. Yksi yhteydenotto riittää.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteisövaikuttavuustyö ei vaadi lisää henkilöstöä tai rahaa, oleellista on asenne ja työntekijöiden omaksuma tapa tehdä työtä yhdessä asiakkaan asia edellä. Toimenpiteitä, joita on hyvä tehdä työtavan juurruttamiseksi ovat:

Vuosikellon tekeminen ja ylläpito

lasten, nuorten ja perheiden asiakasohjaukselle vuosikellon rakentaminen, jossa selkeät vastuut ja tehtävät työntekijöille
toistuvat infot työntekijöille Pirkanmaan alueella
työpajoja

Olemassa olevan Perhekeskus-rakenteen hyödyntäminen

aktiivisena toimijana siinä Perhekeskus-tiimissä, jossa edustaa omaa yksikköä
positiivisen puheen ylläpitäminen ja hyvien kokemusten jakaminen

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämisprosessi on ollut yhteisövaikuttavuustyötä pienoiskoossa. Koemme, että yhteisövaikuttavan perhekeskustyön ehdot ovat täyttyneet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen asiakasohjauksen ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyössä.

yhteinen tavoite: yhteisestä tavoitteesta ollaan käyty jatkuvaa keskustelua ja se on niiden pohjalta muokkaantunut, mutta yhteisesti jaettu
jaetut seurannan mittarit: yhteydenotoista ja asiakasprosesseista on pidetty tilastoa ja on kerätty määriä työntekijöistä, joita ollaan tavoitettu ja informoitu varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen palveluista
toisiaan edistävät toiminnot: olemme tehneet yhteistyötä asiakkaita tapaamalla sekä verkostoissa ja saattaneet/ohjanneet asiakaita toinen toisillemme asiakkaan tarpeiden ja tilanteen vaatimalla tavalla
jatkuva vuorovaikutus: valmennuksen aikana vuorovaikutus on ollut jatkuvaa ja myös valmennuspäivien välissä yhteydenpito on lisääntynyt, vuosikello mahdollistaa jatkuvan vuorovaikutuksen jatkossakin
taustatuki-organisaatio: Pirha ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatus ovat sitoutuneet Perhekeskustyöhön ja Sujuvat palvelut -valmennukseen

On hyvä huomioida jo olemassa olevat rakenteet ja toimintamallit sekä miettiä, miten niitä voidaan hyödyntää yhteisövaikuttavuuden vahvistamisessa. Läntisellä Tampereella on todettu, että yhteistä työtä on mahdollista sujuvoittaa yhteydenpidolla ja yhteisillä prosesseilla sekä tiedon jakamisella/lisäämisellä, mikä näyttää toteen sen, että että yhteisen työn sujuvoittaminen ja lisääminen on mahdollista myös muilla alueilla, kun siihen löytyy tahtotilaa ja yhteisövaikuttavuustyön ehdot (yhteinen tavoite, jaetut seurannan mittarit, toisiaan edistävät toiminnot, jatkuva vuorovaikutus ja taustatuki-organisaatio) täyttyvät.

Monialaisen perheiden tuen vahvistaminen, Pirkanmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut -valmennus, (RRP, P4, I1)