Monialaisen perheiden tuen vahvistaminen, Pirkanmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut -valmennus, (RRP, P4, I1)
Pirkanmaan hyvinvointialueen lapsiperheiden Asiakasohjauksen ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyön selkeyttäminen ja toimintamallin luominen niihin tilanteisiin, kun varhaiskasvatuksen asiakasperheellä tunnistetaan tuen tarve.
Toimintamallin nimi
Pirkanmaan hyvinvointialueen lapsiperheiden Asiakasohjauksen ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyön selkeyttäminen ja toimintamallin luominen niihin tilanteisiin, kun varhaiskasvatuksen asiakasperheellä tunnistetaan tuen tarve.
Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun vanhempi on ollut yhteydessä ja kertonut, että haasteita perhe-elämässä on ollut jo pidempään, mutta työntekijät eri tahoilla ovat kertoneet, että tämä kuuluu ikään tai lapsi on vielä niin pieni. Perheen kokemuksesta ja lievemmistä perhe-elämän haasteista ei oteta koppia tai vanhempaa luukutetaan palvelusta toiseen jopa vuosia, mikä vie voimavaroja.
Tavoitteenamme on rakentaa siltaa varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lapsiperhepalvelujen välille, mikä mahdollistaa sen, ettei asiakasta lähetetä palveluiden luokse vaan palvelut tuodaan koordinoidusti asiakkaan luokse. Tämä taas mahdollistaa sen, ettei vanhemman tarvitse koordinoida omia palveluja, vaan hänelle jää voimavaroja perhe-elämälle. Tämä vähentää myös häiriötarjontaa, kun eri toimijat ovat tietoisia toistensa rooleista ja palveluista, jolloin pois lähettäminen ja päällekkäinen työ vähenee. Perhekeskushengessä toivomme johdolta sitoutumista monialaisen työn juurruttamiseen ja laajentamiseen koko Pirkanmaan alueella. Haluamme luvata kaikille Pirkanmaalaisille lapsiperheille, että jos perhe-elämässä joku mietityttää, otamme kopin. Yksi yhteydenotto riittää.
- Tampereella varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä 8 926 (5/2024), joista 2019-2021 syntyneitä (3-5v.) länsi-Tampereella 1303, henkilöstö (kunnallinen) n. 2300, 126 varhaiskasvatusyksikköä
- yksilökeskeisyys, pärjäämisen kulttuuri, muutot
- varhaisen tuen palvelujen vahvistamisesta puhuttu vuosikymmenet
- hyvinvointialueelle siirtyminen -> kunta ja sote erilleen -> yhteistyö notkahti sivistyspalvelujen kanssa, kun siirryttiin eri organisaatioihin
- 3-5 v. lapset syntyneet korona-pandemian aikana
Kehittämisessä on koko prosessin ajan ollut mukana kehittäjäasiakas, jonka kanssa on käyty ajatusten vaihtoa palveluiden sujuvuudesta ja haastekohdista sekä siitä, miten ne ovat/eivät ole vastanneet asiakkaan palveluntarpeeseen.
Yhteydenottoja ja syitä keräämällä on muodostunut kokonaiskuva siitä, minkälaisten asioiden kanssa 3-5 -vuotiaiden perheet kipuilevat.
Yhteisövaikuttavuustyö ei vaadi lisää henkilöstöä tai rahaa, oleellista on asenne ja työntekijöiden omaksuma tapa tehdä työtä yhdessä asiakkaan asia edellä. Toimenpiteitä, joita on hyvä tehdä työtavan juurruttamiseksi ovat:
Vuosikellon tekeminen ja ylläpito
- lasten, nuorten ja perheiden asiakasohjaukselle vuosikellon rakentaminen, jossa selkeät vastuut ja tehtävät työntekijöille
- toistuvat infot työntekijöille Pirkanmaan alueella
- työpajoja
Olemassa olevan Perhekeskus-rakenteen hyödyntäminen
- aktiivisena toimijana siinä Perhekeskus-tiimissä, jossa edustaa omaa yksikköä
- positiivisen puheen ylläpitäminen ja hyvien kokemusten jakaminen
Kehittämisprosessi on ollut yhteisövaikuttavuustyötä pienoiskoossa. Koemme, että yhteisövaikuttavan perhekeskustyön ehdot ovat täyttyneet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen asiakasohjauksen ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyössä.
- yhteinen tavoite: yhteisestä tavoitteesta ollaan käyty jatkuvaa keskustelua ja se on niiden pohjalta muokkaantunut, mutta yhteisesti jaettu
- jaetut seurannan mittarit: yhteydenotoista ja asiakasprosesseista on pidetty tilastoa ja on kerätty määriä työntekijöistä, joita ollaan tavoitettu ja informoitu varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen palveluista
- toisiaan edistävät toiminnot: olemme tehneet yhteistyötä asiakkaita tapaamalla sekä verkostoissa ja saattaneet/ohjanneet asiakaita toinen toisillemme asiakkaan tarpeiden ja tilanteen vaatimalla tavalla
- jatkuva vuorovaikutus: valmennuksen aikana vuorovaikutus on ollut jatkuvaa ja myös valmennuspäivien välissä yhteydenpito on lisääntynyt, vuosikello mahdollistaa jatkuvan vuorovaikutuksen jatkossakin
- taustatuki-organisaatio: Pirha ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatus ovat sitoutuneet Perhekeskustyöhön ja Sujuvat palvelut -valmennukseen
On hyvä huomioida jo olemassa olevat rakenteet ja toimintamallit sekä miettiä, miten niitä voidaan hyödyntää yhteisövaikuttavuuden vahvistamisessa. Läntisellä Tampereella on todettu, että yhteistä työtä on mahdollista sujuvoittaa yhteydenpidolla ja yhteisillä prosesseilla sekä tiedon jakamisella/lisäämisellä, mikä näyttää toteen sen, että että yhteisen työn sujuvoittaminen ja lisääminen on mahdollista myös muilla alueilla, kun siihen löytyy tahtotilaa ja yhteisövaikuttavuustyön ehdot (yhteinen tavoite, jaetut seurannan mittarit, toisiaan edistävät toiminnot, jatkuva vuorovaikutus ja taustatuki-organisaatio) täyttyvät.