Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Monialaisen yhteistyön toimintamallit erityisen vaativissa asiakastilanteissa (kirjallisuuskatsaus)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kirjallisuuskatsaus lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välisen yhteistyön toimintamalleista erityisen vaativissa asiakastilanteissa. 

Toimintaympäristö **

Kirjallisuuskatsaus on toteutettu Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa (2022-2023).

Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset, lyhyemmin OT-keskukset, ovat yhteistyöalueille (YTA) suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne (Halila ym. 2021, THL). OT-keskusten toiminnan on suunniteltu sisältävän integroituja palveluja koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tuen tarjoamista lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille erityisen vaativissa tilanteissa sekä näyttöön tai tutkimukseen perustuvien hoito- tai työmenetelmien kehittämisen ja käyttöönoton tukea keskuksen toiminta-alueella. OT-keskusten on lisäksi katsottu voivan tuottaa vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita, joiden hoito ja tuki edellyttävät kaikkein vaativinta erityisosaamista. (Emt.)

Etelä-Suomen OT-keskushankkeen toimintaympäristöön kuuluvat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet sekä Helsinki ja HUS. 

Kirjallisuuskatsaus kokoaa kansainvälistä tutkimustietoa lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyöstä, organisaatioiden yhteistyörakenteista ja -toimintamalleista, OT-keskustoiminnan kehittämisen tueksi. 

Lähteet: 

Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18. 

THL. Osaamis- ja tukikeskukset (luettu 31.1.2024).  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa (2022–2023) on kokeiltu OT-keskuksille suunniteltua toimintaa erityisen vaativiin lasten, nuorten ja perheiden tilanteisiin kohdentuvissa asiakastyön piloteissa. Pilottien yhtenä tavoitteena on kehittää toimintamalleja erityisen vaativien (OT-tasoisten) palvelutarpeiden ja ilmiöiden tunnistamiseen ja monialaisen yhteistyön käynnistämiseen näissä tilanteissa. 

Asiakastyön pilottien käynnistyttyä havaittiin, että kehittämisen tueksi tarvitaan tutkimustietoa sekä monialaisista konsultaatioista että lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja sivistystoimen yhteistyöstä erityisen vaativissa asiakastilanteissa. Kirjallisuuskatsaus vastaa näistä jälkimmäiseen tarpeeseen. 

Tutkimustietoa lastenpsykiatrian ja lastensuojelun ja lapsen/perheen muun verkoston monialaisesta yhteistyöstä on vähän ja saatavilla oleva tieto on sirpaleista. Kirjallisuuskatsaus kokoaa kansainvälistä tutkimustietoa erityisesti lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyön toimintamalleista sekä yhteistyön rakenteista OT-keskustoiminnan kehittämisen tueksi. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Etelä-Suomen OT-keskushankkeen (2022-2023) hankehakemuksessa todetaan, että alueen lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaisen avun turvaamiseksi ja päällekkäisen työn vähentämiseksi tarvitaan selkeitä palvelupolkuja ja asiantuntijaverkoston konsultaatiokanavia. Lisäksi tarvitaan perustason palvelujen yhteensovittamista ja erityistason palvelujen yhteensovittamisen vahvistamista. Erityisesti tarvetta on erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välisen yhteistyön ja konsultaatioiden selkiyttämiselle.

Tutkimustietoa lastenpsykiatrian ja lastensuojelun ja lapsen/perheen muun verkoston monialaisesta yhteistyöstä on vähän ja saatavilla oleva tieto on sirpaleista. Kirjallisuuskatsaus kokoaa kansainvälistä tutkimustietoa erityisesti lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyön toimintamalleista sekä yhteistyön rakenteista OT-keskustoiminnan kehittämisen tueksi. 

Tavoiteltu muutos

Kehittämistoimenpiteen tavoitteena on lisätä tietoa monialaisen yhteistyön toimintamalleista, joita on kehitetty erityisesti lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisten asiakkaiden vaativiin tuen tarpeisiin vastaamiseksi.  

Ratkaisun perusidea **

Kuvaileva kirjallisuuskatsaus:

Katsauksen aineiston tiedonhaku toteutettiin systemaattisena tiedonhakuna. Haku kohdennettiin sosiaali- ja terveysalan keskeisiin tietokantoihin sekä monitieteisiin tietokantoihin (CINAHL, Cochrane, JSTOR, Ovid_Medline, PsychINFO, Scopus, Social Science Premium, SocINDEX, Web Of Science). 

Tutkimuskysymys: Mitä tutkimusta on tehty lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välisen yhteistyön toimintamalleista vaativissa asiakasprosesseissa? 

Alkuperäisenä tavoitteena oli sisällyttää mukaan myös koulu. Kolmen toimijan yhteistyöhön oli viittauksia, mutta varsinaista tutkimusta yhteisistä toimintamalleista ei löytynyt. 

Lopulliseen aineistoon valittiin viisi tutkimusartikkelia (Morgan ym., 2018; Van den Steene ym., 2018; Van den Steene ym., 2019; Van Dongen ym., 2018; Van Dongen. ym., 2020), jotka käsittelevät kolmea lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyön toimintamallia.

Toimintamallit: 

  • CSCC (Cross-Sectoral Collaborative Care)
    Toimintamalli tarjoaa sijoitetuille lapsille ja nuorille kuntoutusohjelman ja sisältää tarveperustaisen asumismuodon, koulunkäynnin tuen, itsenäistymistaitojen harjoittelua sekä tarvittaessa psykiatrista arviointia, diagnostiikkaa ja hoitoa.  
  • CNC (Client Network Consultation)
    Toimintamallissa hoitosuunnitelma rakennetaan neutraalissa ympäristössä ja verkostotapaamisia johtaa ulkopuolinen fasilitaattori (”chairperson”). Tavoitteena luoda vastuut ja toimet selkeästi määrittelevä yhteinen toimintasuunnitelma.  
  • YOSS (Youth-One-Stop-Shops)
    Monialainen keskus, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hoito ja kuntoutus lapsen tai nuoren yksilölliset tarpeet huomioiden. Keskeistä on lapsen tai nuoren iänmukaisen kehityksen ja itsenäistymisen tukeminen.

Toimintamallien kohderyhmään kuuluvien lasten haasteet olivat kompleksisia ja niiden ratkominen tavanomaisin palveluin olisi ollut haastavaa. Toimintamalleja yhdistää systeeminen näkökulma lapsen haasteisiin ja palveluiden räätälöinti eri toimijoiden sekä lapsen ja perheen yhteistyönä. 

Tutkimusten perusteella toimintamallit vahvistivat lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta. Myös työntekijöiden ammatillinen osaaminen vahvistui. Asiakkaan asian eteneminen sujuvoittui, koordinaatio palvelujen yhteensovittamisessa parani ja palvelujen päällekkäisyys väheni. Toimintamalleilla saavutettiin kustannushyötyä. 

Raportointi:

Kirjallisuuskatsaus (Petrelius, Koskinen, Rantalaiho, tulossa) julkaistaan THL:n toimittamassa työpaperissa. 

Lähteet:

Morgan, S., Pullon, S., Garret, S., McKinlay, E. (2019) Interagency collaborative care for young people with complex needs: Front-line staff perspectives. Health and social care communication 27, 1019–1030. 

Petrelius, E., Koskinen, T. ja Rantalaiho, M. (tulossa). Kirjallisuuskatsaus: Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö vaativissa asiakastilanteissa. Teoksessa: THL:n työpapereita 2024, tulossa.

Van den Steene, H., van West, D., Peeraer, G., Glazemakers, I. (2018). Professionals view’s on the development process of structural collaboration between child and adolescent psychiatry and child welfare: an exploration through the lens of the life cycle model. European child and adolescent psychiatry 27, 1539-1549.

Van den Steene, H., van West, D., Glazemakers, I. (2019). Collaboration between child and adolescent psychiatry and child welfare for adolescent girls with multiple and complex needs: an evaluation by adolescents, (step) parents, and professionals. Residential treatment for children and youth 36 (3), 192-219. 

Van Dongen, T., Sabbe, B., Glazemakers, I. (2018). A protocol for interagency collaboration and family participation: practitioners perspectives on the client network consultation. Journal of interprofessional care, 32 (1), 14-23 

Van Dongen, T., Sabbe, B., Glazemakers, I. (2020). Collaboration for children with complex needs: What adolescents, parents, and practitioners tell us. Journal of Child Health Care, 24 (1), 19-32.