Monialaisena yhteistyönä toteutettava matalan kynnyksen ryhmätoiminta, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamalli kokoaa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimivat tahot yhdistämään resurssejaan ja toteuttamaan matalan kynnyksen ryhmätoimintaa monitoimijaisesti eri puolilla maakuntaa, vahvistaen osallistujien hyvinvointia ja osallisuutta.
Keski-Pohjanmaalla toimii useita sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, kuten yhdistyksiä, yrityksiä, julkisia palveluntuottajia ja kehittämishankkeita. Alueella on tarjolla ryhmätoimintaa, mutta ryhmät on monesti kohdennettu rajatuille kohderyhmille, mikä kaventaa osallistumismahdollisuuksia.
Hyvinvointialueuudistuksen ja ajankohtaisen sote-politiikan tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä ja saavutettavuuden parantamista. Keski-Pohjanmaalla eri toimijat tunnistavat tarpeen yhteiselle tekemiselle, kohtaamisille, sosiaalisille suhteille ja vertaistuelle. Samalla kaikkien toimijoiden resurssit ovat rajalliset. Kun matalan kynnyksen ryhmätoimintaa toteutetaan monialaisessa yhteistyössä, voidaan resursseja hyödyntää tehokkaammin ja tavoittaa laajempia kohderyhmiä. Yhteistyö mahdollistaa myös ammatillisen osaamisen, tiedon ja kokemuksen jakamisen toimijoiden kesken.
Yksinäisyys on Suomessa kasvava ongelma, ja erityisesti Keski-Pohjanmaalla se uhkaa monien hyvinvointia. Pitkittynyt yksinäisyys on terveyttä heikentävä tekijä, joka voi johtaa syrjäytymiseen ja osattomuuteen. Matalan kynnyksen palveluilla voidaan lisätä erityisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten sosiaalista osallisuutta. Toiminnan tavoitteena on madaltaa osallistumisen esteitä, ja samalla tavoittaa palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä, jotta heidät voidaan ohjata oikeanlaisen tuen ja avun piiriin.
Ryhmätoiminnat tarjoavat konkreettisia mahdollisuuksia kohtaamisiin ja osallisuuteen. Ryhmät ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja ne mahdollistavat pääsyn sosiaalisiin verkostoihin sekä kokemuksen kuulumisesta yhteisöön. Osallistuminen ryhmätoimintaan vahvistaa yksilön osallisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. Sosiaalinen osallisuus on keskeinen osa yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Ennen toimintamallin kehittämistä Keski-Pohjanmaan alueella ei ollut systemaattista, monialaisessa yhteistyössä toteutettua matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. Yksinäisyys, syrjäytymisen riski ja osallisuuden puute olivat työntekijöiden ja asiakkaiden havaitsemia ilmiöitä eri puolilla aluetta. Tarve yhteisölliselle, maksuttomalle ja helposti saavutettavalle toiminnalle nousi esiin asiakastyössä ja alueellisissa verkostoissa.
Toimintamallin kehittäminen käynnistyi vastauksena tähän tarpeeseen. Tavoitteena oli luoda malli, jossa hyvinvointialueen eri toimijatahot – kuten sote-ammattilaiset, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset – yhdistävät voimansa tarjotakseen matalan kynnyksen ryhmätoimintaa laajasti eri puolille maakuntaa.
Strategisesti toimintamalli kytkeytyy Soiten hyvinvointialuestrategiaan, jossa painotetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, osallisuuden lisäämistä ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamista. Lisäksi toimintamalli tukee kansallisen RRP-ohjelman (Pilari 4: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen, Investointi 2: ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen vahvistaminen) tavoitteita.
Toimintamalli vastaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, palveluiden ulkopuolelle jääneiden ja sosiaalista tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin. Tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia osallistumiseen, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Kuva
Toimintamallin kehittämiseen on koottu monialainen joukko eri toimijoita Keski-Pohjanmaan alueelta. Mukana ovat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, järjestöjen ja yhdistysten edustajat, kokemusasiantuntijat, vertaisohjaajat, vapaaehtoiset sekä kehittämishankkeiden työntekijöitä. Jokaisella toimijalla on rooli oman taustatahon asiantuntemuksen ja resurssien tuojana.
Ammattilaisten tehtävänä on ollut tukea toiminnan rakenteellista ja sisällöllistä kehittämistä sekä varmistaa toiminnan kytkeytyminen olemassa oleviin palveluihin. Kokemusasiantuntijat, vertaisohjaajat ja vapaaehtoiset ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa varmistaen asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden näkökulman. Järjestötoimijat ovat mahdollistaneet tiloja, tiedottaneet toiminnasta ja osallistuneet resurssiensa puitteissa ryhmien toteutukseen.
Toimijajoukon innostamista ja sitouttamista on edistetty konkreettisilla keinoilla, kuten työnjaon selkeyttämisellä ja vastuunjaolla ryhmien toteutuksessa. Esimerkiksi ryhmien tarjoiluista, tilajärjestelyistä ja ohjaajaresursseista on sovittu yhdessä, ja eri toimijat ovat voineet tuoda näihin omia panoksiaan. Tarjoilut ja viihtyisät tilat tukevat osallistujien sitoutumista ja luovat ryhmätoiminnalle hyvän ilmapiirin. Yhteisen tavoitteen – matalan kynnyksen, avoimen ja saavutettavan ryhmätoiminnan – jakaminen on motivoinut toimijoita mukaan ja vahvistanut yhteistyötä.
Tavoitteena on lisätä osallistujien sosiaalista osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia tarjoamalla helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. Toiminnan avulla halutaan tavoittaa erityisesti niitä henkilöitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jääneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle, ja tarjota heille turvallinen ympäristö osallistua, kohdata muita ja saada vertaistukea.
Ammattilaisille ja toimijatahoille tavoiteltu muutos näkyy lisääntyneenä yhteistyönä ja resurssien tehokkaampana hyödyntämisenä. Ryhmien toteuttaminen monialaisena yhteistyönä mahdollistaa osaamisen, vastuun ja tiedon jakamisen eri toimijoiden kesken.
Yhteiskunnallisella tasolla tavoitellaan ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistumista, yksinäisyyden ja osattomuuden vähenemistä sekä raskaampien palveluiden tarpeen pienentymistä pitkällä aikavälillä. Toimintamallin kautta rakennetaan saavutettavampaa ja oikea-aikaisempaa tukea Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Tavoiteltujen muutosten seurantaa ja arviointia varten on määritelty useita mittareita ja menetelmiä, jotka tukevat kehittämistyön etenemisen ja vaikuttavuuden arviointia.
Arviointikysymykset:
- Onko ryhmätoimintaan osallistuneiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus lisääntynyt?
- Onko toiminta tavoittanut niitä henkilöitä, jotka ovat muuten jääneet palveluiden ulkopuolelle?
- Onko monialainen yhteistyö vahvistunut ja resursseja pystytty yhdistämään tarkoituksenmukaisesti?
- Onko toiminnalla ollut ennaltaehkäisevää vaikutusta – esimerkiksi ohjautumista muihin palveluihin?
Arviointikriteerit ja indikaattorit:
- Ryhmien määrä
- Osallistujamäärät eri ryhmissä
- Uusien osallistujien määrä
- Mukana olevien toimijatahojen määrä
- Palautteet osallistujilta
- Palautteet ohjaajilta ja toimijatahoilta
- Osallistujien kokema osallisuus ja vertaistuki
- Osallistujien ohjautuminen muihin palveluihin
Arviointimenetelmät:
- Palautelomakkeet ja itsearviointikyselyt ryhmien osallistujille
- Toimijoiden välinen sosiaalinen raportointi
- Vertaisohjaajien ja kokemusasiantuntijoiden kokemusten keruu keskusteluin ja kyselyin
- Osallistujatarinat
- Tilastointi osallistujamääristä ja ryhmien toteutumista
Seurantaa ja arviointia tehdään läpi kehittämisprosessin, ja sen tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja mahdollisessa juurruttamisessa osaksi hyvinvointialueen pysyviä palveluja.
Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi matalan kynnyksen ryhmätoimintaa toteutetaan monialaisessa yhteistyössä eri toimijatahojen kesken. Toiminnan tueksi on laadittu yhteinen toimintamalli ja koordinoiva taho vastaa kokonaisuuden etenemisestä, viestinnästä ja seurannasta.
Keskeiset toimenpiteet:
- Ryhmien käynnistäminen eri puolilla Keski-Pohjanmaata mukana olevien toimijatahojen tiloissa ja muissa yleishyödyllisissä tai ulkotiloissa.
- Ryhmän- ja vertaisohjaajien kouluttaminen
- Aiemmin koulutettujen kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen
- Ohjaajaparityöskentelymallin toteuttaminen (ammattilainen + vertaisohjaaja tai kokemusasiantuntija + vertaisohjaaja).
- Yhteisen viestinnän kehittäminen, kuten sähköinen esite ja toimijaverkoston sähköpostiketjut.
- Osallistujien tarpeisiin vastaavien ryhmäsisältöjen suunnittelu yhdessä kävijöiden kanssa.
- Palautteen ja arvioinnin jatkuva kerääminen toiminnan kehittämiseksi.
- Resurssien yhteensovittaminen ja toimijatahojen vastuunjako selkeästi sovituin roolein.
Keinot:
- Monialainen verkostoyhteistyö ja jaettu asiantuntijuus
- Matalan kynnyksen periaatteiden noudattaminen: maksuttomuus, saavutettavuus, ei lähetettä
- Osallistujien aktiivinen mukaanotto suunnitteluun ja palautteen antamiseen
- Koordinointiresurssin hyödyntäminen toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä
Toimenpiteet ja keinot tukevat toimintamallin juurtumista osaksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen matalan kynnyksen palveluja.
Matalan kynnyksen ryhmätoiminnot ovat avoimia kaikille Keski-Pohjanmaan alueen asukkaille, mutta erityisenä kohderyhmänä nähdään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Tämä vastaa myös RRP:n Pilari 4:n mukaisia priorisoituja asiakasryhmiä, kuten ikääntyneitä, lapsia, nuoria ja perheitä, henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehaasteita, sekä monipalveluasiakkaita.
Osa ryhmistä on kaikille avoimia ilman tarkkoja kohderyhmä rajauksia, kun taas osa ryhmistä on kohdennettu tietyille kävijäryhmille, kuten ikäihmisille, miehille, naisille tai päihteidenkäyttäjille. Kohdennettujen ryhmien avulla on pystytty vastaamaan tarkemmin tunnistettuihin tarpeisiin, esimerkiksi tarjoamaan turvallinen ja yhteisöllinen ympäristö samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville henkilöille. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että kuka tahansa voi osallistua ja kaikki ryhmät ovat maksuttomia ja avoimia - yhdessä tekeminen ja kohtaaminen eivät vaadi diagnooseja tai palvelujärjestelmässä mukana oloa. Matalan kynnyksen ryhmissä kohdataan toiset tasa-arvoisesti yksilöinä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty suoraan käytännön työstä ja asiakkaiden kokemuksista. Ryhmien perustaminen on usein käynnistynyt työntekijöiden havaitsemasta tarpeesta, joka on noussut esiin asiakkaiden tai potilaiden toiveiden kautta. Joissakin ryhmissä on ollut selkeä teema, kuten aamupalatoiminta, joka vastaa suoraan osallistujien esiin tuomiin tarpeisiin. Ryhmien sisältöjä on suunniteltu yhdessä osallistujien kanssa; esimerkiksi liikuntaryhmän tapaamisten teemat ovat rakentuneet osallistujien omista toiveista ja ehdotuksista.
Toimintamallissa hyödynnetään aiemmin kehitettyjä matalan kynnyksen palveluiden ja vertaistoiminnan malleja, joita on sovellettu eri puolilla Suomea esimerkiksi järjestölähtöisessä ryhmätoiminnassa. Erityisesti on otettu vaikutteita kokemusasiantuntijuuden ja vertaisohjaajuuden hyödyntämisestä osana palveluita sekä matalan kynnyksen avoimien ryhmien järjestämisestä.
Vaikka suoraa yhdenmukaista mallia ei ole kopioitu, toimintamallin suunnittelussa on hyödynnetty seuraavia elementtejä:
- Vertaistukeen ja kokemusosaamiseen perustuvat ryhmätoiminnot
- Monitoimijainen yhteistyö ja resurssien yhdistäminen
- Osallistujien mukaan ottaminen ryhmien suunnitteluun ja toteutukseen
Toimintaa kehitetään soveltamalla näitä toimintaperiaatteita Keski-Pohjanmaan alueen tarpeisiin ja toimintaympäristöön sopivalla tavalla.
Keski-Pohjanmaan alueella matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet ovat monille rajalliset. Yksinäisyys, syrjäytymisen riski ja osallisuuden puute korostuvat keskeisinä haasteina. Vastauksena tähän on kehitetty toimintamalli, jossa toteutetaan matalan kynnyksen ryhmätoimintaa monialaisena yhteistyönä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Mallin ydin on siinä, että eri toimijatahot – kuten sote-ammattilaiset, järjestöt, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat – yhdistävät osaamistaan ja resurssejaan tarjotakseen kaikille avointa, maksutonta ja helposti saavutettavaa ryhmätoimintaa.
Toiminta perustuu ajatukseen, että yhteisöllisyys, vertaistuki ja osallistumisen mahdollisuus vahvistavat yksilön hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Ryhmiin osallistuminen ei edellytä diagnoosia, palveluohjausta tai asiakkuutta, vaan kynnys osallistumiseen on aidosti matala. Ryhmien sisältö muotoutuu osallistujien tarpeista ja toiveista, ja toiminnan tavoitteena on lisätä osallisuutta, vähentää yksinäisyyttä, tarjota mielekästä tekemistä ja tukea tarvittaessa ohjautumista muihin palveluihin.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on edennyt konkreettisten kehittämisvaiheiden kautta. Kehittämistyö käynnistyi ENTER – Elämässä eteenpäin! -hankkeessa, jossa alettiin suunnitella monialaisesti toteutettavaa matalan kynnyksen ryhmätoimintamallia. Syksystä 2022 alkaen mallin koordinointi ja toteutus siirtyi RRF Keski-Pohjanmaa -hankkeelle, jonka kautta toimintaa on pyritty laajentamaan myös eri puolille maakuntaa.
Kehittämistyö alkoi tarpeen tunnistamisesta: työntekijät ja alueen asukkaat toivat esiin puutteita matalan kynnyksen toiminnassa ja toiveita yhteisöllisestä. osallistavasta ryhmätoiminnasta. Koordinaattori ryhtyi kokoamaan yhteen toimijoita, jotka pystyivät vastaamaan tähän tarpeeseen – mukaan saatiin laaja kirjo eri tahoja: Soite, kuntien palvelut, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoistoimijoita.
Seuraavassa vaiheessa rakennettiin yhteistyöverkosto ja sovittiin käytännön työnjaosta. Kun tarve ryhmälle nousi esiin, koordinaattori kartoitti tilannetta, etsi mukaan sopivia toimijoita ja tuki ryhmän käynnistämistä. Tuki on sisältänyt tilojen ja välineiden järjestämistä, ohjaajien etsimistä, viestinnän hoitamista sekä tarvittaessa tarjoilujen järjestämistä. Jokaiselle ryhmälle on nimetty taustaorganisaatio ja yksi tai useampi ohjaaja. Ohjaajana voi toimia ammattilainen, kokemusasiantuntija, vertaisohjaaja tai vapaaehtoinen. Ohjaajille on tarjottu perehdytystä, ja koulutuksia on järjestetty kahdessa erillisessä kokonaisuudessa: ryhmänohjaajakoulutus yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, sekä erillinen vertaisohjaajakoulutus mielenterveys- ja riippuvuustyön sosiaalipalveluiden kanssa.
Ryhmiä on perustettu eri teemoilla – mukana on esimerkiksi liikuntaa, kädentaitoja, musiikkia ja arjen taitoja tukevaa toimintaa. Lisäksi osa ryhmistä on luonteeltaan keskustelevaa, vapaamuotoista yhdessäoloa, jossa ei ole tarkkaa ohjelmaa, mutta tärkeimpänä tavoitteena on turvallinen kohtaaminen ja osallistuminen. Osa ryhmistä on kaikille avoimia, osa puolestaan kohdennettuja esimerkiksi ikäihmisille tai päihteidenkäyttäjille. Kaikki ryhmät ovat kuitenkin maksuttomia, avoimia, ja niihin voi osallistua ilman lähetettä tai asiakkuutta.
Erityisen tarpeellisena on noussut esiin maksuton aamupalatoiminta, joka yhdistää perustarpeisiin vastaamisen sekä yhteisöllisyyden. Toiminta on koettu merkitykselliseksi erityisesti silloin, kun taloudelliset haasteet ja yksinäisyys painavat.
Toiminnan aikana on toteutettu sosiaalista raportointia sekä kerätty palautetta osallistujilta. Koordinaattori on koostanut kokemuksia ja arviointitietoa mallin kehittämisen tueksi. Viestintää on tehty Soiten verkkosivuilla, sähköisillä tiedotteilla, mukana olevien yhteistyötahojen kanavissa sekä paikallistasolla suusanallisesti – erityisesti puskaradion rooli on osoittautunut tärkeäksi osallistujien tavoittamisessa. Lisäksi tavoitteena on viedä ryhmätoiminnot jatkossa aina osaksi sähköistä palvelutarjotinta.
Kehittämistyön edetessä on tunnistettu useita onnistumisen edellytyksiä, mutta myös juurtumisen haasteita. Toiminnan jatkuvuus ja vakiintuminen edellyttävät selkeitä rooleja, dokumentoituja rakenteita ja toimijoiden sitoutumista. RRF-hankkeen aikana koordinointiin on ollut varattu erillinen resurssi, mutta juurtuminen edellyttää, että toimijatahot tunnistavat mallin arvon ja varaavat sille tilaa ja tukea myös osana omaa perustoimintaansa. Resursseja tarvitaan etenkin koordinaatiotyöhön, tiloihin, ohjaajien tukemiseen ja pienimuotoisiin tarjoiluihin ja materiaaleihin.
Kehittämistyön keskeinen oppi on, että vaikka toiminta voi olla pienimuotoista ja matalla kynnyksellä toteutettua, se vaatii onnistuakseen suunnittelua, yhteistyötä ja tukirakenteita. Näillä edellytyksillä toimintamallista voi muodostua pysyvä ja vaikuttava osa hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta.
Kuva
Toimintamallin vaikutuksia on arvioitu sekä määrällisellä että laadullisella palautetiedolla. Arviointi on perustunut osallistujakyselyihin, ryhmäkohtaiseen seurantaan ja ohjaajien havaintoihin.
Keskeiset tulokset ja vaikutukset
Matalan kynnyksen ryhmätoiminta on tavoittanut yli 6 700 kävijää eri puolilla Keski-Pohjanmaata vuosina 2023–2025. Käynnissä on ollut yhteensä 18 ryhmää, joista 13 jatkaa tällä hetkellä toimintaansa säännöllisesti. Hankkeen kokonaistavoite 12 ryhmää on siis saavutettu jo vuoden 2024 aikana. Ryhmiä on toteutettu yhteistyössä Soiten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Toimijatahoja on ollut mukana toiminnassa yhteensä 11. Ryhmät ovat kokoontuneet keskimäärin kerran viikossa (n. 300 kertaa vuonna 2024).
Keskeiset tulokset ja havainnot:
- 95 % osallistujista haluaa osallistua vastaavaan toimintaan uudelleen.
- Tyytyväisyys toimintaan oli erittäin korkea: keskiarvo 4,6/5.
- Ryhmien ilmapiiri arvioitiin turvalliseksi ja hyväksyväksi: keskiarvo 4,8/5.
- Ryhmäkäyntien määrä kasvoi: 2023 (1502 käyntiä), 2024 (3330 käyntiä), 2025 (ennuste 3890).
- Ryhmien määrä kasvoi: 2023 (6 ryhmää), 2024 (15 ryhmää), 2025 (13 ryhmää, ennuste 15 ryhmää).
- Mukana olevien toimijatahojen määrä kasvoi: 2023 (4 toimijaa), 2024 (10 toimijaa), 2025 (9 toimijaa, ennuste 11 toimijaa)
Keväällä -25 ryhmissä toteutettujen palautekyselyiden (5 ryhmää, 42 vastaajaa) perusteella:
- 95 % osallistujista haluaa osallistua vastaavaan toimintaan uudelleen.
- Tyytyväisyys toimintaan oli erittäin korkea: keskiarvo 4,6/5.
- Ryhmien ilmapiiri arvioitiin turvalliseksi ja hyväksyväksi: keskiarvo 4,8/5.
Vaikutukset osallistujille:
- 76 % koki toiminnan vaikuttaneen positiivisesti mielialaan, arkeen ja jaksamiseen
- 75 % koki yksinäisyyden vähentyneen, 61 % koki, että ryhmä tavoitti tilanteessa, jossa muuten olisi voinut jäädä yksin
- 74 % koki saaneensa arkeen mielekästä sisältöä ja tekemistä ryhmien myötä
- 64 % sai uusia tuttavia tai yhteyksiä ryhmän kautta
- 55 % ryhmään osallistuminen merkitsi tunnetta osallisuudesta ja ryhmään kuulumisesta ja ryhmään
- 52 % ryhmään osallistuminen merkitsi rohkeutta lähteä kotoa
- 52 % sai tietoa muista palveluista ja toiminnoista ryhmän kautta
-
Esimerkkejä kommenteista:
“On tullut rutiinia ja tulee hyvä mieli kun käy ryhmissä.”
“Parempi mieliala, muuten olisin vain neljän seinän sisällä.”
“Jotain mielekästä tekemistä, johon on varaa osallistua.”
“Vaikuttanut mielialaan positiivisesti. Tulee tunne, että kuuluu joukkoon.”
Yllättäviä tai odottamattomia vaikutuksia:
- Ryhmien suosio kävijöiden keskuudessa on yllättänyt
- Matalan kynnyksen periaatteet toteutuvat onnistuneesti. Osallistumisen helppous ja lämmin ilmapiiri näkyvät korkeina tyytyväisyyslukemina.
- Useita osallistujia kiinnostaa vertaisohjaajana toimiminen tai kokemusasiantuntijuus
- Ryhmistä on syntynyt omatoimisia jatkotapaamisia
- Sosiaalisuus on osallistumisen tärkein motivaattori
- Aamupalatoiminta on osoittautunut erityisen tärkeäksi myös taloudellisessa mielessä (ruokaturva)
Toimintamallin kehittämiseen perustuvia johtopäätöksiä:
- Ryhmätoiminnalla on merkittävä positiivinen vaikutus osallistujien hyvinvointiin. Toiminnalle on selkeä kysyntä ja tarve.
- Koordinaattorin rooli on keskeinen mallin toimivuudelle ja laajenemiselle. Juurtuminen edellyttää koordinaation varmistamista myös hankekauden päätyttyä.
- Viestinnän jatkuvuus ja selkeät vastuut ovat keskeisiä osallistujien tavoittamiseksi.
- Ryhmätoiminta toimii parhaimmillaan matalana reittinä palveluihin ohjautumiselle.
- Ryhmien kohdentaminen sekä avoimuuden ja erityisryhmien tarpeiden tasapaino on ollut tärkeä onnistumistekijä
Arvioinnin perusteella toimintamalli on:
- Tavoittanut kohderyhmänsä (mm. yksinäiset, ikääntyneet, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat)
- Vastannut asetettuihin tavoitteisiin
- Mahdollistanut osallistujien ohjautumisen muihin palveluihin
- Tarjonnut vahvan pohjan toiminnan jatkokehittämiselle ja juurruttamiselle
Yhteenveto
Toimintamalli on saavuttanut määritellyt tavoitteet yksilö- ja toimijatasolla. Pitkän aikavälin tavoitteiden, kuten raskaampien palvelujen tarpeen vähenemisen, arviointi jatkuu. Arviointitietoa käytetään toiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja mallin levittämisessä.