Moniammatillisen jalkautuvan asunnottomuustyön toimintamalli
Moniammatillisen jalkautuvan tiimin toimintamalli asunnottomuuden ehkäisyyn.
Malli perustuu etsivään työhön ja asiakas- ja tarvelähtöiseen kohderyhmätyöskentelyyn.
Tiimiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntija.
Suomessa oli vuonna 2022 noin 3600 asunnotonta. Myös nykyinen hallitus jatkaa asunnottomuusohjelmaa, jonka pääpainona ovat pitkäaikaisasunnottomat nuoret. EU:n tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suomi on asettanut oman kansallisen tavoitteensa köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu toimintasuunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi.
Suomessa häätöjen määrät ovat olleet kasvussa. Vantaalla ja Keravalla on häätöjä reilusti keskimääräistä enemmän muuhun Suomeen verrattuna. Asunnottomilla ja asunnottomuusuhan alla olevilla asiakkailla on usein monia yhtäaikaisia tuen ja palvelun tarpeita. Vaikeassa elämäntilanteessa olevan asiakkaan ei voi olettaa hallitsevan itsenäisesti monitahoista ja mutkikasta palvelujensa kokonaisuutta. Asiakas tarvitsee tähän asiantuntevaa, hyvin suunniteltua ja laadukasta tukea. Palvelujen tarpeen oikea-aikainen arviointi ja niiden aloittaminen vähentävät palvelujen tarvetta myöhemmin ja näin tuovat kustannussäästöjä.
Asunnottomuus ja asunnottomuusuhan alla oleminen vaikuttaa voimakkaasti terveyteen. Terveysongelmista asunnottomilla asiakkailla korostuvat vahvasti mielenterveys- ja päihdeongelmat. Asunnottomuus lisää syrjäytymisen riskiä. Syrjäytyminen voi olla seurausta muun muassa työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista, alkoholisoitumisesta tai joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Se estää ihmisiä osallistumasta täysipainoisesti normaaleihin yhteiskunnan toimintoihin.
Vuonna 2022 syrjäytymistä ehkäisevä etsivä työ tuli lakisääteiseksi. Etsivällä työllä voidaan tavoittaa asunnottomat ja asunnottomuusuhan alla olevat henkilöt, jotka eivät ole palveluiden piirissä.
Toimintamallin kohderyhmänä on syrjätyneet ja palveluiden ulkopuolella olevat henkilöt, joilla on monialaisen ja moniammatillisen tuen tarve. Toimintamalli on kehitetty asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien kohderyhmälle, mutta on laajennettavissa muihinkin kohderyhmiin.
Asunnottomiksi luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (esim. ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammaisten laitokset) ja tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona majoittuvat.
Asiakkaiksi, jotka eivät ole palveluiden piirissä luetaan henkilöt, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon asiakkuutta, joille nykyiset palvelut eivät ole riittäviä, joiden palveluiden tarve on muuttunut ja ne, jotka ovat putoamassa palveluiden ulkopuolelle.
Kohderyhmä painottuu erityisesti kaikkein haastavimmassa asemassa oleviin, joita ovat päihde- ja mielenterveysasiakkaat, vieraskieliset, nuoret, vankilasta vapautuneet sekä kriisitilanteista kärsivät (mm. ero, tulipalo, äkillinen työttömyys tai elämäntilanteen muutos).