Moniammatillisen jalkautuvan asunnottomuustyön toimintamalli
Moniammatillisen jalkautuvan tiimin toimintamalli asunnottomuuden ehkäisyyn.
Malli perustuu etsivään työhön ja asiakas- ja tarvelähtöiseen kohderyhmätyöskentelyyn.
Tiimiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntija.
Toimintamallin nimi
Moniammatillisen jalkautuvan tiimin toimintamalli asunnottomuuden ehkäisyyn.
Malli perustuu etsivään työhön ja asiakas- ja tarvelähtöiseen kohderyhmätyöskentelyyn.
Tiimiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntija.
Moniammatillisen jalkautuvan tiimin toimintamalli kuvaa asunnottomuustyön tiimin työtä. Toimintamallin periaatteisiin kuuluu etsivä työ, moniammatillisen tiimin tuki asiakkaille, moniammatilliset asiakastyön palaverit, kiinnipitävä työote ja palveluhin kiinnittäminen.
Toimintamalli jakautuu neljään askeleeseen.
Ensimmäinen askel (etsivä työ):
- Tiimi tekee etsivää työtä kaduilla, puistoissa, juna-asemilla ja yhteistyökumppaneiden tiloissa, joissa asunnottomien kohderyhmää liikkuu. Samalla tehdään laajempaa etsivää työtä ja neuvontaa syrjäytyneiden parissa täyttäen etsivän työn lainkohdan.
Toinen askel (palveluiden kartoitus ja aloittaminen):
- Tiimi kartoittaa moniammatillisesti asiakkaan asumistilanteen, palvelutarpeet ja ratkaisumahdollisuudet.
- Tiimi koordinoi asiakkaiden monialaisten palveluiden aloittamista yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin kanssa.
Kolmas askel (jalkautuva työ):
- Tiimin työntekijät jalkautuvat asiakkaiden ja palvelujärjestelmän työntekijöiden tueksi asiakastapaamisiin.
- Kokemusasiantuntija toimii kulttuuritulkkina asiakkaiden tukena palvelujärjestelmässä.
- Sairaanhoitaja toimii asiakkaiden tukena terveydenhuollossa.
Neljäs askel (saattaen vaihtaminen ja palveluihin kiinnittäminen):
- Tiimin tuki lopetetaan mahdollisimman pian, kun asiakas on ohjautunut varmistetusti tarvitsemiinsa palveluihin.
- Asumisratkaisun löydyttyä tiimin työntekijät varmistavat asumisen alkamisen.
- Seurannalla varmistetaan, että asiakas ei ole tipahtanut alkuvaiheessa palveluiden ulottumattomiin. Tarpeen mukaan yhteistyökumppaneita tuetaan palveluiden alkuvaiheessa.
Toimintallin keskeinen työkalu on kerran viikossa pidettävä moniammatillinen asiakastyön kokous, jossa käydään kaikki aktiiviset asiakkuudet läpi. Työntekijät, jotka ovat tavanneet asiakasta tuovat kaiken olennaisen edellisen viikon ajalta tiimin muiden jäsenten tietoon. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus tarkastella asiakkaan tilannetta oman ammatillisen roolin ja osaamisen kautta. Kaikki tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten asiakkaan kanssa tulisi edetä ja mitä palveluita hänen tilanteeseensa tarvitaan. Lopuksi tiimi päättää yhdessä, ketkä tiimin jäsenet näkevät asiakasta seuraavalla kerralla ja miten hänen kanssaan edetään. Kokoustyöskentely on käytännössä moniammatillista case-työtä.
Suomessa oli vuonna 2022 noin 3600 asunnotonta. Myös nykyinen hallitus jatkaa asunnottomuusohjelmaa, jonka pääpainona ovat pitkäaikaisasunnottomat nuoret. EU:n tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suomi on asettanut oman kansallisen tavoitteensa köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu toimintasuunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi.
Suomessa häätöjen määrät ovat olleet kasvussa. Vantaalla ja Keravalla on häätöjä reilusti keskimääräistä enemmän muuhun Suomeen verrattuna. Asunnottomilla ja asunnottomuusuhan alla olevilla asiakkailla on usein monia yhtäaikaisia tuen ja palvelun tarpeita. Vaikeassa elämäntilanteessa olevan asiakkaan ei voi olettaa hallitsevan itsenäisesti monitahoista ja mutkikasta palvelujensa kokonaisuutta. Asiakas tarvitsee tähän asiantuntevaa, hyvin suunniteltua ja laadukasta tukea. Palvelujen tarpeen oikea-aikainen arviointi ja niiden aloittaminen vähentävät palvelujen tarvetta myöhemmin ja näin tuovat kustannussäästöjä.
Asunnottomuus ja asunnottomuusuhan alla oleminen vaikuttaa voimakkaasti terveyteen. Terveysongelmista asunnottomilla asiakkailla korostuvat vahvasti mielenterveys- ja päihdeongelmat. Asunnottomuus lisää syrjäytymisen riskiä. Syrjäytyminen voi olla seurausta muun muassa työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista, alkoholisoitumisesta tai joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Se estää ihmisiä osallistumasta täysipainoisesti normaaleihin yhteiskunnan toimintoihin.
Vuonna 2022 syrjäytymistä ehkäisevä etsivä työ tuli lakisääteiseksi. Etsivällä työllä voidaan tavoittaa asunnottomat ja asunnottomuusuhan alla olevat henkilöt, jotka eivät ole palveluiden piirissä.
Toimintamallin kohderyhmänä on syrjätyneet ja palveluiden ulkopuolella olevat henkilöt, joilla on monialaisen ja moniammatillisen tuen tarve. Toimintamalli on kehitetty asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien kohderyhmälle, mutta on laajennettavissa muihinkin kohderyhmiin.
Asunnottomiksi luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (esim. ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammaisten laitokset) ja tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona majoittuvat.
Asiakkaiksi, jotka eivät ole palveluiden piirissä luetaan henkilöt, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon asiakkuutta, joille nykyiset palvelut eivät ole riittäviä, joiden palveluiden tarve on muuttunut ja ne, jotka ovat putoamassa palveluiden ulkopuolelle.
Kohderyhmä painottuu erityisesti kaikkein haastavimmassa asemassa oleviin, joita ovat päihde- ja mielenterveysasiakkaat, vieraskieliset, nuoret, vankilasta vapautuneet sekä kriisitilanteista kärsivät (mm. ero, tulipalo, äkillinen työttömyys tai elämäntilanteen muutos).
Moniammatilliseen jalkautuvaan tiimiin kuuluu kokemusasiantuntija, sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Toimintamallin tärkein menetelmällinen lähtökohta on moniammatillisuus. Kokoonpano voi vaihdella tarpeen ja resurssien mukaan, mutta huomioon pitää ottaa etsivän työn turvallisuusnäkökulma sekä aito moniammatillinen työryhmä.
Tiimin vaatima resurssi muodostuu lähes kokonaan henkilöstöresursseista. Tiimin tekemä työ vaatii kokoaikaista työskentelyä, eikä sitä voi tehdä muun työn ohella. Tiimin rakenteissa tulee varmistaa työntekijöiden selkeät vastuualueet sekä tiimin sisäinen ja ulkoinen toimiva tiedon jakaminen.
Tiimi vaatii uudenlaista ajattelutapaa, jossa asiakkaat ovat moniammatillisen tiimin yhteisiä asiakkaita ja vastuu asiakkaista on koko tiimillä. Tämä vaatii asiakastiedon jakamiseen ja kokousrakenteisiin toimivat käytännöt. Näitä käytäntöjä on kuvattu työkirjassa.
Uudenlainen tiimi vaatii varsinkin alkuvaiheessa organisaation ja esihenkilöiden tukea. Tiimin toiminnasta pitää kertoa selkeästi sekä omassa organisaation työntekijöille että yhteistyökumppaneille. Toimintamallin mukainen tuloksellinen työ vaatii asiakkaiden toimivat eteen päin ohjaamiset eri palveluihin. Tehokas ja suunnitelmallinen verkostotyöskentely tukee asiakastyön yhteistyökumppanuuksien luomista.
Toimintamallin käyttöönotto vaatii siis henkilöstöresursseja ja aitoa moniammatillista tiimityöskentelyä, sekä koko organisaation tukea, tiedottamista ja verkostotyöskentelyä varsinkin käynnistämisvaiheessa.
Asunnottomuuden ehkäisyhanke pilotoi moniammatillista jalkautuvaa asunnottomuustyön tiimiä kehittämistyö yhteydessä. Pilotointia tehtiin vuosien 2021-2023 välillä. Tänä aikana:
-
tiiviissä tuessa on ollut n. 160 asiakasta, joista n. 90 asumistilanne on ratkaistu (57 omaan vuokra-asuntoon)
-
asiakkaista n. 90 % ohjattu tarvitsemiensa palveluiden piiriin
-
nuorten asiakkaiden osuus 7 % (18-25 vuotta)
-
vieraskielisiä 12%
-
miehiä 70% naisia 30%
-
etsivän työn kertoja: noin 160
-
tärkeimmät yhteistyökumppanit (Vantaan Illusia, Vinkkari, Römperi, Polku, ruokajaot)
-
tärkeimmät ohjaukset: Kela, sosiaalityö, terveydenhuolto + päihde- ja mt-palvelut, asumispäivystys, päivätoimintakeskus.
Kansikuva
