Moniammatillisen jalkautuvan asunnottomuustyön toimintamalli

Moniammatillisen jalkautuvan tiimin toimintamalli asunnottomuuden ehkäisyyn.

Malli perustuu etsivään työhön ja asiakas- ja tarvelähtöiseen kohderyhmätyöskentelyyn.

Tiimiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntija.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Moniammatillisen jalkautuvan asunnottomuustyön toimintamalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Moniammatillisen jalkautuvan tiimin toimintamalli asunnottomuuden ehkäisyyn.

Malli perustuu etsivään työhön ja asiakas- ja tarvelähtöiseen kohderyhmätyöskentelyyn.

Tiimiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntija.

Toteutuspaikka
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Harri Nieminen

Luotu

22.02.2022

Viimeksi muokattu

19.01.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Moniammatillisen jalkautuvan tiimin toimintamalli kuvaa asunnottomuustyön tiimin työtä. Toimintamallin periaatteisiin kuuluu etsivä työ, moniammatillisen tiimin tuki asiakkaille, moniammatilliset asiakastyön palaverit, kiinnipitävä työote ja palveluhin kiinnittäminen.

Toimintamalli jakautuu neljään askeleeseen.

Ensimmäinen askel (etsivä työ):  

- Tiimi tekee etsivää työtä kaduilla, puistoissa, juna-asemilla ja yhteistyökumppaneiden tiloissa, joissa asunnottomien kohderyhmää liikkuu. Samalla tehdään laajempaa etsivää työtä ja neuvontaa syrjäytyneiden parissa täyttäen etsivän työn lainkohdan.  

Toinen askel (palveluiden kartoitus ja aloittaminen):  

- Tiimi kartoittaa moniammatillisesti asiakkaan asumistilanteen, palvelutarpeet ja ratkaisumahdollisuudet.  

- Tiimi koordinoi asiakkaiden monialaisten palveluiden aloittamista yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin kanssa.  

Kolmas askel (jalkautuva työ):  

- Tiimin työntekijät jalkautuvat asiakkaiden ja palvelujärjestelmän työntekijöiden tueksi asiakastapaamisiin.  

- Kokemusasiantuntija toimii kulttuuritulkkina asiakkaiden tukena palvelujärjestelmässä.  

- Sairaanhoitaja toimii asiakkaiden tukena terveydenhuollossa.  

Neljäs askel (saattaen vaihtaminen ja palveluihin kiinnittäminen):  

- Tiimin tuki lopetetaan mahdollisimman pian, kun asiakas on ohjautunut varmistetusti tarvitsemiinsa palveluihin.  

- Asumisratkaisun löydyttyä tiimin työntekijät varmistavat asumisen alkamisen.  

- Seurannalla varmistetaan, että asiakas ei ole tipahtanut alkuvaiheessa palveluiden ulottumattomiin. Tarpeen mukaan yhteistyökumppaneita tuetaan palveluiden alkuvaiheessa.

Toimintallin keskeinen työkalu on kerran viikossa pidettävä moniammatillinen asiakastyön kokous, jossa käydään kaikki aktiiviset asiakkuudet läpi. Työntekijät, jotka ovat tavanneet asiakasta tuovat kaiken olennaisen edellisen viikon ajalta tiimin muiden jäsenten tietoon. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus tarkastella asiakkaan tilannetta oman ammatillisen roolin ja osaamisen kautta. Kaikki tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten asiakkaan kanssa tulisi edetä ja mitä palveluita hänen tilanteeseensa tarvitaan. Lopuksi tiimi päättää yhdessä, ketkä tiimin jäsenet näkevät asiakasta seuraavalla kerralla ja miten hänen kanssaan edetään. Kokoustyöskentely on käytännössä moniammatillista case-työtä.

Toimintaympäristö **

Suomessa oli vuonna 2022 noin 3600 asunnotonta. Myös nykyinen hallitus jatkaa asunnottomuusohjelmaa, jonka pääpainona ovat pitkäaikaisasunnottomat nuoret.  EU:n tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suomi on asettanut oman kansallisen tavoitteensa köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu toimintasuunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi.  

Suomessa  häätöjen määrät ovat olleet kasvussa. Vantaalla ja Keravalla on häätöjä reilusti keskimääräistä enemmän muuhun Suomeen verrattuna.  Asunnottomilla ja asunnottomuusuhan alla olevilla asiakkailla on usein monia yhtäaikaisia tuen ja palvelun tarpeita.  Vaikeassa elämäntilanteessa olevan asiakkaan ei voi olettaa hallitsevan itsenäisesti  monitahoista ja mutkikasta palvelujensa kokonaisuutta. Asiakas tarvitsee tähän asiantuntevaa, hyvin suunniteltua ja laadukasta tukea. Palvelujen tarpeen oikea-aikainen arviointi ja niiden aloittaminen vähentävät palvelujen tarvetta myöhemmin ja näin tuovat kustannussäästöjä.

Asunnottomuus ja asunnottomuusuhan alla oleminen vaikuttaa voimakkaasti terveyteen. Terveysongelmista asunnottomilla asiakkailla korostuvat vahvasti mielenterveys- ja päihdeongelmat.  Asunnottomuus lisää syrjäytymisen riskiä. Syrjäytyminen voi olla seurausta muun muassa työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista, alkoholisoitumisesta tai joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Se estää ihmisiä osallistumasta täysipainoisesti normaaleihin yhteiskunnan toimintoihin. 

Vuonna 2022 syrjäytymistä ehkäisevä etsivä työ tuli lakisääteiseksi. Etsivällä työllä voidaan tavoittaa asunnottomat ja asunnottomuusuhan alla olevat henkilöt, jotka eivät ole palveluiden piirissä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmänä on syrjätyneet ja palveluiden ulkopuolella olevat henkilöt, joilla on monialaisen ja moniammatillisen tuen tarve. Toimintamalli on  kehitetty asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien kohderyhmälle, mutta on laajennettavissa muihinkin kohderyhmiin.

Asunnottomiksi luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (esim. ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammaisten laitokset) ja tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona majoittuvat. 

Asiakkaiksi, jotka eivät ole palveluiden piirissä luetaan henkilöt, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon asiakkuutta, joille nykyiset palvelut eivät ole riittäviä, joiden palveluiden tarve on muuttunut ja ne, jotka ovat putoamassa palveluiden ulkopuolelle. 

Kohderyhmä painottuu erityisesti kaikkein haastavimmassa asemassa oleviin, joita ovat päihde- ja mielenterveysasiakkaat, vieraskieliset, nuoret, vankilasta vapautuneet sekä kriisitilanteista kärsivät (mm. ero, tulipalo, äkillinen työttömyys tai elämäntilanteen muutos). 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Moniammatilliseen jalkautuvaan tiimiin kuuluu kokemusasiantuntija, sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Toimintamallin tärkein menetelmällinen lähtökohta on moniammatillisuus. Kokoonpano voi vaihdella tarpeen ja resurssien mukaan, mutta huomioon pitää ottaa etsivän työn turvallisuusnäkökulma sekä aito moniammatillinen työryhmä. 

Tiimin vaatima resurssi muodostuu lähes kokonaan henkilöstöresursseista. Tiimin tekemä työ vaatii kokoaikaista työskentelyä, eikä sitä voi tehdä muun työn ohella. Tiimin rakenteissa tulee varmistaa työntekijöiden selkeät vastuualueet sekä tiimin sisäinen ja ulkoinen toimiva tiedon jakaminen.

Tiimi vaatii uudenlaista ajattelutapaa, jossa asiakkaat ovat moniammatillisen tiimin yhteisiä asiakkaita ja vastuu asiakkaista on koko tiimillä. Tämä vaatii asiakastiedon jakamiseen ja kokousrakenteisiin toimivat käytännöt. Näitä käytäntöjä on kuvattu työkirjassa.

Uudenlainen tiimi vaatii varsinkin alkuvaiheessa organisaation ja esihenkilöiden tukea. Tiimin toiminnasta pitää kertoa selkeästi sekä omassa organisaation työntekijöille että yhteistyökumppaneille. Toimintamallin mukainen tuloksellinen työ vaatii asiakkaiden toimivat eteen päin ohjaamiset eri palveluihin. Tehokas ja suunnitelmallinen verkostotyöskentely tukee asiakastyön yhteistyökumppanuuksien luomista.

Toimintamallin käyttöönotto vaatii siis henkilöstöresursseja ja aitoa moniammatillista tiimityöskentelyä, sekä koko organisaation tukea, tiedottamista ja verkostotyöskentelyä varsinkin käynnistämisvaiheessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Asunnottomuuden ehkäisyhanke pilotoi moniammatillista jalkautuvaa asunnottomuustyön tiimiä kehittämistyö yhteydessä. Pilotointia tehtiin vuosien 2021-2023 välillä. Tänä aikana:

  • tiiviissä tuessa on ollut n. 160 asiakasta, joista n. 90 asumistilanne on ratkaistu (57 omaan vuokra-asuntoon)

  • asiakkaista n. 90 % ohjattu tarvitsemiensa palveluiden piiriin

  • nuorten asiakkaiden osuus 7 % (18-25 vuotta) ​

  • vieraskielisiä 12%

  • miehiä 70% naisia 30%​

  • etsivän työn kertoja: noin 160​

  • tärkeimmät yhteistyökumppanit (Vantaan Illusia, Vinkkari, Römperi, Polku, ruokajaot)

  • tärkeimmät ohjaukset: Kela, sosiaalityö, terveydenhuolto + päihde- ja mt-palvelut, asumispäivystys, päivätoimintakeskus.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin mukaisesti jalkautuvaan työhön sisältyy myös etsivä työ, joka on tullut lakisääteiseksi vuonna 2023. Vaikka toimintamalli on kehitetty asunnottomuustyöhön, niin sitä voidaan soveltaa laajemmalle kohderyhmälle. Se toimii myös moniammatillisen etsivän työn toimintamallina, jossa kohderyhmä on eri tai kohderyhmää ei ole tarkasti määritelty..

Moniammatillisessa jalkautuvassa tiimissä pohdittiin usein sitä, miten asiakaslähtöisyyttä voidaan toteuttaa; miten pystytään sovittamaan yhteen ihmisten omia tavoitteita ja palvelujärjestelmän mahdollisuuksia tukea asunnottomia henkilöitä. Samaan aikaan, kun asiakkaiden kohtaamisessa on paneuduttava hyväksyvään ja myötäelävään vastaanottoon, on rehellisyyden ja avoimuuden nimissä sanoitettava realistisia mahdollisuuksia toteuttaa odotusten mukaisia tavoitteita. 

Vaikka tiimissä on haluttu välttää niin sanottua eteenpäin lähettämistä, on joissain tilanteissa ollut järkevämpää ohjata henkilö asioimaan suoraan muun tahon tai ammattilaisen kanssa. Tiimin moniammatillinen kokoonpano on kuitenkin mahdollistanut kokonaisvaltaisen arvion ja ohjaamisen. Tiimi on pystynyt hyödyntämään laajaa verkostoa ja samalla olemaan asiakkaan tukena palveluissa. Myös omaiset ja läheiset ovat voineet olla mukana, jos se on ollut kaikkien osapuolten kannalta kannatettavaa.  

Kehittämistyössä haluttiin soveltaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti toimiviksi arvioituja käytäntöjä. Lopputulos on yhdistelmä elementtejä, jotka on poimittu vertailussa olleista malleista ja todettu omassa asiakastyössä käyttökelpoisiksi. Ammatillisuutta on pitänyt arvioida henkilökohtaisella tasolla ja tarkistaa oma suhtautuminen siihen, mitä moniammatillisuudella missäkin yhteydessä tarkoitetaan, ja mikä siitä tekee kannatettavan tavan työskennellä kohderyhmän hyvinvoinnin edistämiseksi.  

Etsivän työn käytännöistä ei Suomessa ole tarkempia ohjeistuksia tai yhtä organisoinnin mallia, josta käsin sitä olisi voinut lähteä soveltamaan. Joka tapauksessa kehittämistyössä tuli huomioida alueen, eli Vantaan ja Keravan omaleimaisuus. Etsivää ja jalkautuvaa työtä suunniteltaessa tuleekin huomioida työn tarkoitus ja tavoitteet. Asunnottomuustyötä tehtäessä oli huomioitava myös sellaisia kohderyhmän tarpeita, jotka eivät välttämättä ole asunnottomuutta selittäviä juurisyitä. Samoin esimerkiksi päihde- ja mielenterveys painotuksella olevassa toiminnassa ei tulisi sivuuttaa asunnottomuuden vaikutuksia.

Kansikuva
Moniammatillisen jalkautuvan asunnottomuustyön toimintamalli

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis