Moniammatillisen vastaanoton toimintamallin kehittäminen suun terveydenhuoltoon (RRP2,P4, I1)
- Työnjaon kehittäminen hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä.
- Suuhygienisti tarkastaa pienemmässä suusairauksien riskissä olevia potilaita
- Mallia pilotoidaan Oulussa
Oivalla ja ymmärrä
Kestävän kasvun (RRP 2) hankkeen päätavoitteena on hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkaminen, vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kohdentaminen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevaan väestöön, sekä hoitotakuun toteutuminen. Kehittämistoimien suurimpana syynä, ovat koronapandemian aikana kertyneet hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelka, joita puretaan asiakkaiden palvelupolkuja sujuvoittamalla.
Suun terveydenhuollossa tavoitteena on turvata laadukkaat, yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut asukkaille. Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa, kehitetään ja pilotoidaan suun terveydenhuollossa moniammatillista vastaanottomallia, jossa kehitetään ammattiryhmien välistä työnjakoa ja kohdennetaan resurssia tarkoituksenmukaisesti.
Moniammatillisessa pilottitiimissä työskentelee kaksi suuhygienistiä ja kolme hammaslääkäriä, jotka kahtena päivänä viikossa tarkastavat aikuispotilaita (kiireetön hoito). Tarkastukset aloitettiin helmikuussa 2024. Mallissa suuhygienisti toteuttaa suun terveystarkastuksen, kirjaa statuksen ja konsultoi tarvittaessa hammaslääkäriä matalalla kynnyksellä. Suuhygienistiä avustaa hammashoitaja. Suuhygienisti voi ohjata potilaan tarvittaessa jatkohoitoon hammaslääkärille, jopa samana päivänä, jolloin potilaan kokonaishoito voidaan saattaa valmiiksi. Käytössä on niin kutsuttu joustavan ajanvarauksen kirja, joka tuo joustoa potilaan hoitoon käytettävään aikaan. Potilaat, joilla suusairauksien riski on pieni soveltuvat suuhygienistin hoidettaviksi.
Tällä hetkellä ammattiryhmien välinen työnjako hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä aikuispotilaiden hoidossa on vielä vähäistä. Suuhygienistin rooli aikuispotilaiden hoidossa keskittyy pääosin parodontologiseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Hammaslääkäreiden työpanoksen kohdentaminen oikein on tärkeää, jotta suun terveydenhuoltopalvelut voivat toimia tehokkaasti ja palvelutarpeet voidaan täyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä suuhygienistin osaamista tulisi myös kohdentaa aikuispotilaiden hoitoon. Kiireettömään hoitoonpääsy on tärkeä osa suun terveydenhuoltopalveluita ja oikein kohdennettu työnjako suuhygienistin ja hammaslääkärin välillä voi auttaa varmistamaan tehokkaan ja nopean hoidon potilaille.
Suuhygienistit voivat tarjota monipuolisia palveluita /hoitoa aikuispotilaille, kuten suuhygienistin tarkastuksia, parodontologista hoitoa, sekä ohjausta ja neuvontaa itsehoidon tukemiseksi.
Suuhygienistien koulutus antaa valmiudet tunnistaa suun terveysongelmia ja tarvittaessa ohjata potilas hammaslääkärille. Heidän ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa aikuispotilaiden hoidossa on tärkeä osa suun terveydenhuoltopalveluiden moniammatillista tiimiä, ja he voivat tarjota arvokasta hoitoa ja tukea suun terveyden ylläpitämiseen myös aikuispotilaiden hoitoon.
Hammaslääkäreiden työpanoksen ja hammaslääketieteellisen osaamisen kohdentaminen oikein on tärkeää, jotta suun terveydenhuoltopalvelut voivat toimia tehokkaasti ja potilaiden tarpeet voidaan täyttää parhaalla mahdollisella tavalla.
Ohjausryhmä: palvelualuepäälliköt / ylihammaslääkärit, projektisuunnittelija. Pilottipaikan henkilöstö: hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat.
Suuhygienistin osaamista ja työpanosta käytetään aikuisten suun terveystarkastuksiin kehittämällä työnjakoa. Hammaslääkäreiden osaaminen kohdennetaan vaativampiin hoitototoimenpiteisiin / potilasryhmien hoitoon.
Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välistä työnjakoa tulisi kehittää, jotta voidaan tehostaa suun terveydenhuoltopalveluiden tarjontaa ja parantaa potilaiden hoitoa ja terveyttä. Tehokas työnjako voi edistää ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa, sekä parantaa hoidon saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi selkeä työnjako voi myös parantaa potilaiden kokonaishoitoa, kun ammattilaiset voivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja tarjota hoitoa sinne missä sitä tarvitaan.
Selkeä työnjako ja vastuualueiden määrittely voivat parantaa tiimityöskentelyä ja viestintää ammattilaisten välillä. Tämä voi johtaa saumattomampaan hoitoketjuun ja parempaan potilastyytyväisyyteen. Jatkuvaa kehitystä ja yhteistyötä hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä on tärkeä jatkaa, jotta voidaan tarjota potilaille entistä parempaa hoitoa ja huolehtia suun terveydestä kokonaisvaltaisesti.
Koulutuksen ja osaamisen jatkuva kehittäminen, sekä selkeät käytännöt työnjaosta voivat auttaa edistämään ammattilaisten välistä yhteistyötä ja parantamaan suun terveydenhuollon palveluiden laatua. Huolellinen suunnittelu ja resurssien oikea kohdentaminen voivat myös auttaa terveydenhuollon resurssien tehokkaampaa käyttöä. Näin ollen jatkuva työnjaon kehittäminen ja yhteistyö hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä voivat tuoda monia hyötyjä sekä potilaille, että terveydenhuollon ammattilaisille. Yhteistyön syventäminen ja työnjaon selkeyttäminen voivat edistää suunterveyden ylläpitoa ja ehkäistä suun sairauksia tehokkaammin. Tämä voi johtaa parempaan terveyteen, vähäisempään hoidon tarpeeseen ja kokonaisvaltaisempaan potilaskokemukseen. Siksi kannattaa panostaa jatkuvasti hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välisten käytäntöjen kehittämiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön, jotta suun terveydenhuoltopalveluiden laatu ja saatavuus voivat parantua entisestään.
Mittarit: Hoitojakson pituus, yhdellä käynnillä valmiiksi tulleiden määrä suuhygienistin vastaanotolla. Jatkoaika ja ohjautuminen ammattiryhmittäin ja sen syy syy (eri vaihtoehtoja), perutut/käyttämättä jääneet/paikalle saapuneet potilaat lukumäärät. Ammattiryhmien (shg / hll) konsultaatio ja sen syyt ( eri vaihtoehtoja). Asiakastyytyväisyys. Työntekijöiden fiilismittari.