Moniammatillisen vastaanoton toimintamallin kehittäminen suun terveydenhuoltoon (RRP2,P4, I1)
- Työnjaon kehittäminen hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä.
- Suuhygienisti tarkastaa pienemmässä suusairauksien riskissä olevia potilaita
- Mallia pilotoidaan Oulussa
Toimintamallin nimi
- Työnjaon kehittäminen hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä.
- Suuhygienisti tarkastaa pienemmässä suusairauksien riskissä olevia potilaita
- Mallia pilotoidaan Oulussa
Ratkaisu:
Tehostaa suun terveydenhuoltopalveluiden tarjontaa ja parantaa potilaiden hoitoa ja terveyttä kehittämällä suuhygienistien ja hammaslääkäreiden välistä työnjakoa.
Kestävän kasvun (RRP 2) hankkeen päätavoitteena on hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkaminen, vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kohdentaminen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevaan väestöön, sekä hoitotakuun toteutuminen. Kehittämistoimien suurimpana syynä, ovat koronapandemian aikana kertyneet hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelka, joita puretaan asiakkaiden palvelupolkuja sujuvoittamalla.
Suun terveydenhuollossa tavoitteena on turvata laadukkaat, yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut asukkaille. Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa, kehitetään ja pilotoidaan suun terveydenhuollossa moniammatillista vastaanottomallia, jossa kehitetään ammattiryhmien välistä työnjakoa ja kohdennetaan resurssia tarkoituksenmukaisesti.
Moniammatillisessa pilottitiimissä työskentelee kaksi suuhygienistiä ja kolme hammaslääkäriä, jotka kahtena päivänä viikossa tarkastavat aikuispotilaita (kiireetön hoito). Tarkastukset aloitettiin helmikuussa 2024. Mallissa suuhygienisti toteuttaa suun terveystarkastuksen, kirjaa statuksen ja konsultoi tarvittaessa hammaslääkäriä matalalla kynnyksellä. Suuhygienistiä avustaa hammashoitaja. Suuhygienisti voi ohjata potilaan tarvittaessa jatkohoitoon hammaslääkärille, jopa samana päivänä, jolloin potilaan kokonaishoito voidaan saattaa valmiiksi. Käytössä on niin kutsuttu joustavan ajanvarauksen kirja, joka tuo joustoa potilaan hoitoon käytettävään aikaan. Potilaat, joilla suusairauksien riski on pieni soveltuvat suuhygienistin hoidettaviksi.
Asiakkailta kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta. Palautteessa on mahdollisuus jättää avoimen vastauksen kautta tarvittaessa palautetta. Palautteen osalta yksiköllä on käytössä oma QR koodi, jotta voidaan varmistua siitä, että palaute kohdentuu haluttuun yksikköön.
- Työnjako: Määritellä ja dokumentoida selkeästi suuhygienistien, hammaslääkäreiden ja hammashoitajien roolit ja vastuut. Tämä auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja tehostaa yhteistyötä.
- Joustavan ajanvarauksen käyttöönotto ja hallinnointi: Otetaan käyttöön joustava ajanvarausjärjestelmä / kirja, joka mahdollistaa paremmin sujuvan potilasvirran hallinnan ja vähentää ammattilaisten odotusaikoja. Järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi nimetään vastuuhenkilöt, jotka hallinnoivat ja seuraavat ajanvarauskirjaa, mutta muutoksia suunniteltaessa niistä keskustellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
- Moniammatillisen tiimityön edistäminen: Järjestetään säännöllisiä tiimipalavereita, joissa käydään läpi toimintamallia ja sen etenemistä. Keskustellaan muutostarpeista. Jaetaan kokemuksia ja ratkaistaan mahdollisia haasteita. Tämä edistää tiimin sisäistä viestintää ja varmistaa kaikkien osapuolten sitoutumisen. Tiimin jäsenille annetaan mahdollisuus osallistua yhteisiin koulutuksiin ja kehittämispäiviin/ työpajoihin, joissa keskitytään moniammatillisen yhteistyön syventämiseen ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.
- Resurssien kohdentaminen ja allokointi: Varmistetaan tiimin jäsenillä on riittävästi aikaa ja resursseja potilaiden tarkastuksiin ja hoitoon.
- Seurantamittarit: Määritetään selkeät seurantamittarit, kuten potilastyytyväisyys, hoitoon pääsyn odotusaika, jatkohoitoon ohjausten määrä ja hoidon läpimenoaika. Näitä mittareita seurataan säännöllisesti toimintamallin kehittämiseksi ja resurssien kohdentamisen tehostamiseksi.
- Potilaiden osallistaminen ja tiedotus: Informoidaan potilaita selkeästi uudesta palvelupolusta. Potilaille annetaan tietoa siitä, milloin he voivat odottaa suuhygienistin hoitoa ja milloin tarvitaan hammaslääkärin tarkempaa tutkimusta.
- Potilaspalautteen Kerääminen: Kerätään säännöllisesti palautetta potilailta uuden toimintamallin toimivuudesta ja käytettävyydestä. Palautteen perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ja parannuksia palvelupolkuun.
- Teknologian hyödyntäminen: hyödynnetään digitaalisia työkaluja esimerkiksi ammattilaisten väliseen viestittelyyn (matalan kynnyksen konsultaatiot). Tämä varmistaa tiedon nopean kulun ja vähentää viiveitä hoitopäätöksissä.
- Pilotin arviointi ja jatkokehitys: Pilotin etenemistä arvioidaan säännöllisesti kerättyjen mittareiden ja palautteen perusteella. Arvioinnin tuloksia käytetään toimintamallin parantamiseen ja laajentamiseen. Arvioinnin perusteella tunnistetaan toimintamallin vahvuudet ja mahdolliset kehityskohteet. Jatkokehityksessä keskitytään näiden osa-alueiden vahvistamiseen ja mallin soveltamisen laajentamiseen muille alueille ja kohderyhmille.
Toimintamallin onnistunut toteuttaminen ja tavoiteltujen muutosten saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan henkilöstön osaaminen ja resurssien tehokas kohdentaminen potilaan tarpeen mukaan, sekä huolellinen käytännön toiminnan suunnittelu.
Tuloksia:
- Yhdellä käynnillä valmiiksi tulleet segmentoimattomassa potilasaineksessa 31 %
- Hoidettiin vain suuhygienistin vo:lla, joko yhdellä tai useammalla kerralla 54,3 %
Konsultaation tarve:
- Kuinka monen potilaan kohdalla oli kohdalla ylipäätään konsultoitiin 75,8% (141 lkm)
- 75,71% konsultoinneista hammaslääkäri kävi huoneessa
- 55% kliinisen konsultaation yhteydessä lisäksi katsottu BW:t
- 2,8% suullinen konsultaatio muu asia
- 21,43% lausuttu BW:t ( ei sisällä kliinistä tarkastelua)
Jatkohoitoon ohjautuminen:
- N.64% jatkohoidosta ohjautui hml:lle segmentoimattomasta potilasaineistosta
-
Tyypillisin syy jatkohoitoon ohjautumisessa hammaslääkärille yksittäiset toimenpiteet, esim. paikkaus
Kansikuva
