Moniammatillisen vastaanoton toimintamallin kehittäminen suun terveydenhuoltoon (RRP2,P4, I1)
- Työnjaon kehittäminen hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä.
- Suuhygienisti tarkastaa pienemmässä suusairauksien riskissä olevia potilaita
- Mallia pilotoidaan Oulussa
Toimintamallin nimi
- Työnjaon kehittäminen hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä.
- Suuhygienisti tarkastaa pienemmässä suusairauksien riskissä olevia potilaita
- Mallia pilotoidaan Oulussa
Ratkaisu:
Tehostaa suun terveydenhuoltopalveluiden tarjontaa ja parantaa potilaiden hoitoa ja terveyttä kehittämällä suuhygienistien ja hammaslääkäreiden välistä työnjakoa.
Kestävän kasvun (RRP 2) hankkeen päätavoitteena on hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkaminen, vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kohdentaminen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevaan väestöön, sekä hoitotakuun toteutuminen. Kehittämistoimien suurimpana syynä, ovat koronapandemian aikana kertyneet hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelka, joita puretaan asiakkaiden palvelupolkuja sujuvoittamalla.
Suun terveydenhuollossa tavoitteena on turvata laadukkaat, yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut asukkaille. Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa, kehitetään ja pilotoidaan suun terveydenhuollossa moniammatillista vastaanottomallia, jossa kehitetään ammattiryhmien välistä työnjakoa ja kohdennetaan resurssia tarkoituksenmukaisesti.
Moniammatillisessa pilottitiimissä työskentelee kaksi suuhygienistiä ja kolme hammaslääkäriä, jotka kahtena päivänä viikossa tarkastavat aikuispotilaita (kiireetön hoito). Tarkastukset aloitettiin helmikuussa 2024. Mallissa suuhygienisti toteuttaa suun terveystarkastuksen, kirjaa statuksen ja konsultoi tarvittaessa hammaslääkäriä matalalla kynnyksellä. Suuhygienistiä avustaa hammashoitaja. Suuhygienisti voi ohjata potilaan tarvittaessa jatkohoitoon hammaslääkärille, jopa samana päivänä, jolloin potilaan kokonaishoito voidaan saattaa valmiiksi. Käytössä on niin kutsuttu joustavan ajanvarauksen kirja, joka tuo joustoa potilaan hoitoon käytettävään aikaan. Potilaat, joilla suusairauksien riski on pieni soveltuvat suuhygienistin hoidettaviksi.
Viikolla 11 / 2025 Tiimin kokoa kasvatetaan kolmeen suuhygienistiin ja neljään hammaslääkäriin. Otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, joka tarjoaa vertailevaa tietoa aiemman joustavan mallin toteumaan. Hanke päättyy investointi 1:n osalta kesäkuussa 2025, mutta toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto (investointi 4) mahdollistaa hankkeen jatkon yksikköön. Kesältä 2025 otetaan käyttöön segmentoitu potilasaines, joka ohjataan vastaanotolle.
Asiakkailta kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta. Palautteessa on mahdollisuus jättää avoimen vastauksen kautta tarvittaessa palautetta. Palautteen osalta yksiköllä on käytössä oma QR koodi, jotta voidaan varmistua siitä, että palaute kohdentuu haluttuun yksikköön.
- Työnjako: Määritellä ja dokumentoida selkeästi suuhygienistien, hammaslääkäreiden ja hammashoitajien roolit ja vastuut. Tämä auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja tehostaa yhteistyötä.
- Joustavan ajanvarauksen käyttöönotto ja hallinnointi: Otetaan käyttöön joustava ajanvarausjärjestelmä / kirja, joka mahdollistaa paremmin sujuvan potilasvirran hallinnan ja vähentää ammattilaisten odotusaikoja. Järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi nimetään vastuuhenkilöt, jotka hallinnoivat ja seuraavat ajanvarauskirjaa, mutta muutoksia suunniteltaessa niistä keskustellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
- Otetaan käyttöön toisessa vaiheessa toiminnaohjaus, joka tehostaa toimintaa ja vähentää hukkaa.
- Moniammatillisen tiimityön edistäminen: Järjestetään säännöllisiä tiimipalavereita, joissa käydään läpi toimintamallia ja sen etenemistä. Keskustellaan muutostarpeista. Jaetaan kokemuksia ja ratkaistaan mahdollisia haasteita. Tämä edistää tiimin sisäistä viestintää ja varmistaa kaikkien osapuolten sitoutumisen. Tiimin jäsenille annetaan mahdollisuus osallistua yhteisiin koulutuksiin ja kehittämispäiviin/ työpajoihin, joissa keskitytään moniammatillisen yhteistyön syventämiseen ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.
- Resurssien kohdentaminen ja allokointi: Varmistetaan tiimin jäsenillä on riittävästi aikaa ja resursseja potilaiden tarkastuksiin ja hoitoon.
- Seurantamittarit: Määritetään selkeät seurantamittarit, kuten potilastyytyväisyys, hoitoon pääsyn odotusaika, jatkohoitoon ohjausten määrä ja hoidon läpimenoaika. Näitä mittareita seurataan säännöllisesti toimintamallin kehittämiseksi ja resurssien kohdentamisen tehostamiseksi.
- Potilaiden osallistaminen ja tiedotus: Informoidaan potilaita selkeästi uudesta palvelupolusta. Potilaille annetaan tietoa siitä, milloin he voivat odottaa suuhygienistin hoitoa ja milloin tarvitaan hammaslääkärin tarkempaa tutkimusta.
- Potilaspalautteen Kerääminen: Kerätään säännöllisesti palautetta potilailta uuden toimintamallin toimivuudesta ja käytettävyydestä. Palautteen perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ja parannuksia palvelupolkuun.
- Teknologian hyödyntäminen: hyödynnetään digitaalisia työkaluja esimerkiksi ammattilaisten väliseen viestittelyyn (matalan kynnyksen konsultaatiot). Tämä varmistaa tiedon nopean kulun ja vähentää viiveitä hoitopäätöksissä.
- Pilotin arviointi ja jatkokehitys: Pilotin etenemistä arvioidaan säännöllisesti kerättyjen mittareiden ja palautteen perusteella. Arvioinnin tuloksia käytetään toimintamallin parantamiseen ja laajentamiseen. Arvioinnin perusteella tunnistetaan toimintamallin vahvuudet ja mahdolliset kehityskohteet. Jatkokehityksessä keskitytään näiden osa-alueiden vahvistamiseen ja mallin soveltamisen laajentamiseen muille alueille ja kohderyhmille.
Toimintamallin onnistunut toteuttaminen ja tavoiteltujen muutosten saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan henkilöstön osaaminen ja resurssien tehokas kohdentaminen potilaan tarpeen mukaan, sekä huolellinen käytännön toiminnan suunnittelu.
Tulokset
- Yhdellä käynnillä valmiiksi tulleet segmentoimattomassa potilasaineksessa 31 %
- Hoidettiin vain suuhygienistin vo:lla, joko yhdellä tai useammalla kerralla 54,3 %
Konsultaation tarve:
- Kuinka monen potilaan kohdalla oli kohdalla ylipäätään konsultoitiin 75,8% (141 lkm)
- 75,71% konsultoinneista hammaslääkäri kävi huoneessa
- 55% kliinisen konsultaation yhteydessä lisäksi katsottu BW:t
- 2,8% suullinen konsultaatio muu asia
- 21,43% lausuttu BW:t ( ei sisällä kliinistä tarkastelua)
Jatkohoitoon ohjautuminen:
- N.64% jatkohoidosta ohjautui hml:lle segmentoimattomasta potilasaineistosta
- Tyypillisin syy jatkohoitoon ohjautumisessa hammaslääkärille yksittäiset toimenpiteet, esim. paikkaus
Yhteenvetona voidaan todeta, että yli puolella (64 %) suuhygienistin vastaanotolla käyneistä potilaista omasi hoitotarpeita, jotka ylittivät suuhygienistin osaamisalueen ja vaativat hammaslääkärin hoitoa. Pienempään suusairauksien riskiluokkaan kuuluvien potilaiden ohjaaminen kuitenkin ensisijaisesti suuhygienistille vapauttaa hammaslääkärin aikaa, jota voitaisiin käyttää monimutkaisempien hoitojen toteuttamiseen. Siten suuhygienistin käyttö aikuispotilaiden hoidossa on perusteltua.
Johtopäätös
- Työnjaon kehittäminen mahdollisti resurssien kohdentamisen:
- Hammaslääkärien osaaminen voitiin kohdentaa vaativampiin hoitoihin.
- Suuhygienistien rooli suun terveystarkastuksissa vahvistui.
- Asiakastyytyväisyys: Kerättiin palautetta kokonaiskokemuksesta. NPS-95 .
- Työntekijöiden fiilismittari: Arvioitiin työtyytyväisyyttä. Tuloksena hyvä työtyytyväisyys.
Kehittämisehdotukset / innovaatiot ja mallin modifiointi:
Riskiperusteinen hoidonohjaus: Käyttöönotetaan riskiluokitus.
- Pieniriskiset potilaat ohjataan suoraan suuhygienistille ensikäynnille.
- Suuhygienisti tekee suun terveystarkastuksen ja ohjaa lääkärille tarvittaessa
Hoitoon kutsumisen priorisointi tekoälyllä tai algoritmilla
- Kehitetään tai hyödynnetään hoitoon kutsujärjestelmä, joka arvioi mm. ajan edellisestä käynnistä, riskit ja oireet ja asettaa potilaat automaattisesti sopivaan hoitojonoon joko suuhygienistille tai hammaslääkärille.
Yhdistelmävastaanotot
- Luodaan yhteisvastaanottoja, joissa suuhygienisti ja hammaslääkäri työskentelevät vierekkäisissä huoneissa ja voivat nopeasti konsultoida toisiaan. Malli vietävissä pienempiinkin hammashoitoyksiköihin
Tiimin toiminta hankkeen päätyttyä:
Tiimi jatkaa moniammatillista työskentelyä ja he ovat ottaneet käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän (käyttöön viikolla 11:sta / 2025 )
- Tarkempia tuloksia raportoidaan kun tietoa alkaa kertyä investointi nelosen alle.
-
Näistä tarkempaa tietoa Innokylän osiosta: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/toiminnanohjausjarjestelma-suun-terveydenhuoltoon-kestavan-kasvun-ohjelma-rrp2-p4-i4
Kansikuva
