| Innokylä

Toimintaympäristö

Yhteiskunnallisesti monikielisten asukkaiden määrä kasvaa ja viestinnän yhdenvertaisuusvaatimukset korostuvat. Poliittisesti sekä hyvinvointialueiden, että valtion linjauksissa painotetaan saavutettavuutta, digitalisaatiota ja selkokielisyyttä. Lainsäädännöllisesti saavutettavuusdirektiivi ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät, että kaikilla on oikeus ymmärrettävään tietoon – myös digitaalisissa muodoissa. Taloudellisesti tekoälypohjaiset ratkaisut mahdollistavat kustannustehokkaan tavan tuottaa monikielisiä sisältöjä laajalle kohderyhmälle. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti visuaalinen ja kielitietoinen viestintä vastaa paremmin eritaustaisten asiakkaiden tarpeisiin ja tukee osallisuutta. Samaan aikaan digitaalisuus ja tekoälyn hyödyntäminen luovat uusia mahdollisuuksia tiedon saavutettavuuden parantamiseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Monikieliset asukkaat kohtaavat merkittäviä esteitä sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutumisessa, erityisesti tiedonsaannin ja kielellisen saavutettavuuden osalta. Tietoa on hajallaan, viestintä on usein vaikeaselkoista, ja oikean palvelun löytäminen voi olla haastavaa ilman sujuvaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tämä voi johtaa palveluiden alikäyttöön, myöhäiseen hakeutumiseen tai jopa palveluiden ulkopuolelle jäämiseen. Lisäksi ammattilaisten aikaa kuluu paljon yksilölliseen neuvontaan, kun perustietoa ei ole helposti saatavilla asiakkaan omalla kielellä.

Kehitettävä ratkaisu – saavutettavat, selkeäkieliset videot sosiaali- ja terveyspalveluista, joihin on lisätty tekoälypohjaiset tekstitykset 11 eri kielellä. Ratkaisu tukee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategisia tavoitteita asiakaslähtöisyydestä, yhdenvertaisuudesta ja digitaalisesta saavutettavuudesta. Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää palveluohjautumista, helpottaa tiedonsaantia ja vähentää väärinkäsityksiä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma: Monikielisillä asukkailla on usein puutteellinen tieto sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä vaikeuttaa palveluihin hakeutumista ja omien oikeuksien tunnistamista. Kielimuuri, vaikeaselkoiset tekstit ja hajallaan oleva tieto estävät ymmärrystä ja voivat johtaa viivästyneisiin tai vääränlaisiin palveluihin. Asiakkaat toivovat ymmärrettävää, helposti saatavilla olevaa tietoa omalla kielellään.

Ammattilaisen näkökulma: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat tilanteita, joissa asiakkaalla ei ole perustietoa palveluista tai toimintatavoista. Tämä hidastaa asiakastyötä, aiheuttaa toistoa ja vie aikaa varsinaiselta tuelta. Ammattilaiset kaipaavat työvälineitä, joilla selkeyttää viestintää monikielisten asiakkaiden kanssa tehokkaasti ja yhdenvertaisesti.

Organisaation näkökulma: Palveluiden saavutettavuuden parantaminen on strateginen tavoite. Epätasa-arvoinen tiedonsaanti aiheuttaa painetta raskaampiin palveluihin ja lisää kustannuksia. Tarvitaan uusia tapoja viestiä asiakkaille yhdenvertaisesti ja ennakoivasti.

Yhteiskunnan näkökulma: Hyvinvointialueiden tulee vastata kasvavan monikielisen väestön tarpeisiin. Yhdenvertaisuus ja osallistuminen yhteiskuntaan alkavat tiedon saavutettavuudesta. Parantamalla monikielisten asukkaiden tiedonsaantia vahvistetaan osallisuutta, ehkäistään syrjäytymistä ja rakennetaan kestävämpää palvelujärjestelmää.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyöhön osallistui monialainen joukko asiantuntijoita, joilla oli kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista, viestinnästä ja monikielisyydestä. Mukana olivat viestinnän asiantuntijat, verkkosivujen kehittäjät, sote-palveluiden sisältövastaavat sekä monikielisten asukkaiden kokemusasiantuntijat. Monikieliset asukkaat otettiin mukaan sisällöntuotantoon jo kehittämisen alkuvaiheessa. Yhteistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja palautetta kerättiin systemaattisesti eri vaiheissa. Tämä lisäsi osallistujien sitoutumista ja auttoi tunnistamaan olennaiset tarpeet. Ihmiset saatiin innostumaan mukaan korostamalla työn konkreettista merkitystä: tavoite oli helpottaa tiedonsaantia ja parantaa yhdenvertaisuutta.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että monikieliset asukkaat löytävät tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut helpommin, aiempaa varhaisemmin ja omalla kielellään ymmärrettävässä muodossa. Tämä vahvistaa yhdenvertaista palveluun ohjautumista ja vähentää tilanteita, joissa palveluun hakeudutaan vasta kriisin tai pitkittyneen ongelman jälkeen. Tiedon selkeyttäminen visuaalisin keinoin ja tekoälypohjaisin monikielisin tekstityksin edistää sekä tiedon saavutettavuutta että asiakkaiden omaehtoista palveluihin hakeutumista. Lisäksi tavoitteena on vähentää ammattilaisten ajankäyttöä perustiedon toistamiseen, kun asiakkaat voivat saada ennakkotietoa palveluista itsenäisesti videoiden avulla. Näin vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä, parannetaan palveluprosessien sujuvuutta ja tuetaan ennaltaehkäisevää työtä. Kokonaisuutena pyritään kehittämään ja vakiinnuttamaan toimintatapa, jossa digitaalinen, selkeä ja kieliversioitu tieto on osa hyvinvointialueen palveluiden perusrakennetta. Tämä edistää monikielisten asukkaiden osallisuutta ja luottamusta palvelujärjestelmään.

Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi toteutetaan useita rinnakkaisia toimenpiteitä. Tunnistetaan ja priorisoidaan keskeisimmät sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden osalta tietoa tarvitaan monikielisessä muodossa. Näistä tuotetaan selkeäkieliset videot suomeksi ja niihin lisätään tekoälypohjaiset tekstitykset 11 eri kielellä. Sisältöjä tuotetaan yhteistyössä asiantuntijoiden ja monikielisten asukkaiden kanssa. Varmistetaan sisältöjen saavutettavuus mm. digimarkkinoinnin avulla: videot julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla helposti löydettävissä paikoissa, ja ne integroidaan olemassa oleviin palvelukanaviin. Tärkeänä keinona on myös yhteistyö kolmannen sektorin, kieliryhmien yhteisöjen ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Tämä mahdollistaa mallin skaalaamisen ja käyttöönoton muissa ympäristöissä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen monikieliset asukkaat, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Ryhmä on monimuotoinen ja kattaa eri ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustaisia henkilöitä, joilla on vaihteleva kielitaito ja digitaalinen osaaminen. Kohderyhmässä on havaittu merkittäviä tiedollisia esteitä sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutumisessa, mikä voi johtaa palvelujen myöhäiseen käyttöön tai kokonaan ulkopuolelle jäämiseen. Asiakasymmärrystä on kerrytetty muun muassa asiakastyön, monikielisten yhteisöjen sekä hyvinvointialueen työntekijöiden kautta. Kokemustieto ja toistuvat haasteet, kuten vaikeaselkoiset palvelukuvaukset, puutteelliset kieliversiot ja hajanaiset tiedonlähteet, ovat nousseet esiin. Asiakkaita on osallistettu sisällöntuotantoon esimerkiksi kommenttikierrosten, kieliversioiden arvioinnin ja käyttäjätestauksen avulla. Heiltä on saatu palautetta muun muassa siitä, mitkä termit ja visuaaliset ratkaisut helpottavat ymmärtämistä. Osallistaminen on ollut keskeinen osa mallin kehittämistä, jotta lopputulos vastaa aidosti kohderyhmän tarpeita ja parantaa heidän saavutettavuuttaan.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa tuotetaan selkeäkielisiä suomenkielisiä videoita sosiaali- ja terveyspalveluista ja niihin lisätään tekoälypohjaiset tekstitykset 11 eri kielellä. Mallin tavoitteena on parantaa monikielisten asukkaiden ymmärrystä ja saavutettavuutta tarjoamalla visuaalisesti selkeää ja kielellisesti saavutettavaa tietoa. Ratkaisu yhdistää saavutettavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tekoälyn hyödyntämisen, ja se on siirrettävissä myös muihin teemoihin ja hyvinvointialueille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallista juurruttamistyötä ja yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Ensivaiheessa laaditaan selkeä prosessikuvaus videotuotannon ja käännösprosessin etenemisestä. Käytännön toteutus vaatii projektihenkilöstöä koordinointiin ja sisällöntuotantoon, sekä viestinnällistä osaamista saavutettavan sisällön laatimiseen. Tarvitaan myös resursseja videoiden tuotantoon ja teknisiin alustoihin. Taloudelliset resurssit kohdistuvat erityisesti alkuvaiheen investointeihin ja tuotantoon, mutta toimintamallin skaalautuvuus tukee kustannustehokasta pitkäaikaista käyttöä. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden, kuten järjestöjen ja asiakasraadin, kanssa takaa sen, että sisältö vastaa kohderyhmän tarpeisiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii resursseja (esimerkiksi videotuottaja) ja onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeää viestintää, henkilöstön perehdytystä sekä kohderyhmän tarpeiden ymmärtämistä. Erityisesti toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteinen ymmärrys tavoitteista ovat keskeisiä onnistumisen kannalta.

Kokemuksemme perusteella malli on hyvin sovellettavissa myös muihin kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin, kun sisältö mukautetaan käyttäjien kielellisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. On tärkeää huomioida käyttäjien osallisuus jo suunnitteluvaiheessa, jotta ratkaisu vastaa aitoihin tarpeisiin.

Sudenkuoppana voi olla liian vähäinen ajankäyttö alkuvaiheen suunnitteluun tai oletus siitä, että uusi toimintamalli "juurtuu itsestään". Suosittelemme varaamaan aikaa käyttöönoton tueksi ja luomaan tilaa jatkuvalle vuoropuhelulle käyttäjien ja henkilöstön välillä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Varsinaista systemaattista arviointia ei vielä ehditty toteuttaa, mutta alustavan palautteen perusteella kehitetyn toiminnan vastaanotto on ollut pääosin positiivista. Käyttäjät ja työntekijät ovat kokeneet videot hyödyllisiksi ja toimiviksi, ja palautteessa on korostunut ratkaisun selkeys, saavutettavuus ja käytännönläheisyys. Työntekijät ovat kokeneet, että voisivat hyödyntää videoita työssään.

Monikielisen verkkoauttamisen palvelukonsepti - Tekoälyavusteiset videot sote-palveluista, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)