Monikielisen verkkoauttamisen palvelukonsepti - Tekoälyavusteiset videot sote-palveluista, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Toimintamallissa tuotetaan suomenkielisiä, selkeäkielisiä videoita sosiaali- ja terveyspalveluista. Niihin lisätään tekoälypohjaiset tekstitykset 11 kielellä, jotta tieto olisi monikielisille visuaalisesti ja kielellisesti saavutettavaa.

Toimintamallin nimi
Monikielisen verkkoauttamisen palvelukonsepti - Tekoälyavusteiset videot sote-palveluista, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa tuotetaan suomenkielisiä, selkeäkielisiä videoita sosiaali- ja terveyspalveluista. Niihin lisätään tekoälypohjaiset tekstitykset 11 kielellä, jotta tieto olisi monikielisille visuaalisesti ja kielellisesti saavutettavaa.

Toteutuspaikka
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut verkkosivustolla
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

04.07.2025

Viimeksi muokattu

04.07.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa tuotetaan selkeäkielisiä suomenkielisiä videoita sosiaali- ja terveyspalveluista ja niihin lisätään tekoälypohjaiset tekstitykset 11 eri kielellä. Mallin tavoitteena on parantaa monikielisten asukkaiden ymmärrystä ja saavutettavuutta tarjoamalla visuaalisesti selkeää ja kielellisesti saavutettavaa tietoa. Ratkaisu yhdistää saavutettavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tekoälyn hyödyntämisen, ja se on siirrettävissä myös muihin teemoihin ja hyvinvointialueille.

Toimintaympäristö

Yhteiskunnallisesti monikielisten asukkaiden määrä kasvaa ja viestinnän yhdenvertaisuusvaatimukset korostuvat. Poliittisesti sekä hyvinvointialueiden, että valtion linjauksissa painotetaan saavutettavuutta, digitalisaatiota ja selkokielisyyttä. Lainsäädännöllisesti saavutettavuusdirektiivi ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät, että kaikilla on oikeus ymmärrettävään tietoon – myös digitaalisissa muodoissa. Taloudellisesti tekoälypohjaiset ratkaisut mahdollistavat kustannustehokkaan tavan tuottaa monikielisiä sisältöjä laajalle kohderyhmälle. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti visuaalinen ja kielitietoinen viestintä vastaa paremmin eritaustaisten asiakkaiden tarpeisiin ja tukee osallisuutta. Samaan aikaan digitaalisuus ja tekoälyn hyödyntäminen luovat uusia mahdollisuuksia tiedon saavutettavuuden parantamiseen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen monikieliset asukkaat, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Ryhmä on monimuotoinen ja kattaa eri ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustaisia henkilöitä, joilla on vaihteleva kielitaito ja digitaalinen osaaminen. Kohderyhmässä on havaittu merkittäviä tiedollisia esteitä sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutumisessa, mikä voi johtaa palvelujen myöhäiseen käyttöön tai kokonaan ulkopuolelle jäämiseen. Asiakasymmärrystä on kerrytetty muun muassa asiakastyön, monikielisten yhteisöjen sekä hyvinvointialueen työntekijöiden kautta. Kokemustieto ja toistuvat haasteet, kuten vaikeaselkoiset palvelukuvaukset, puutteelliset kieliversiot ja hajanaiset tiedonlähteet, ovat nousseet esiin. Asiakkaita on osallistettu sisällöntuotantoon esimerkiksi kommenttikierrosten, kieliversioiden arvioinnin ja käyttäjätestauksen avulla. Heiltä on saatu palautetta muun muassa siitä, mitkä termit ja visuaaliset ratkaisut helpottavat ymmärtämistä. Osallistaminen on ollut keskeinen osa mallin kehittämistä, jotta lopputulos vastaa aidosti kohderyhmän tarpeita ja parantaa heidän saavutettavuuttaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallista juurruttamistyötä ja yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Ensivaiheessa laaditaan selkeä prosessikuvaus videotuotannon ja käännösprosessin etenemisestä. Käytännön toteutus vaatii projektihenkilöstöä koordinointiin ja sisällöntuotantoon, sekä viestinnällistä osaamista saavutettavan sisällön laatimiseen. Tarvitaan myös resursseja videoiden tuotantoon ja teknisiin alustoihin. Taloudelliset resurssit kohdistuvat erityisesti alkuvaiheen investointeihin ja tuotantoon, mutta toimintamallin skaalautuvuus tukee kustannustehokasta pitkäaikaista käyttöä. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden, kuten järjestöjen ja asiakasraadin, kanssa takaa sen, että sisältö vastaa kohderyhmän tarpeisiin. ​

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Varsinaista systemaattista arviointia ei vielä ehditty toteuttaa, mutta alustavan palautteen perusteella kehitetyn toiminnan vastaanotto on ollut pääosin positiivista. Käyttäjät ja työntekijät ovat kokeneet videot hyödyllisiksi ja toimiviksi, ja palautteessa on korostunut ratkaisun selkeys, saavutettavuus ja käytännönläheisyys. Työntekijät ovat kokeneet, että voisivat hyödyntää videoita työssään.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii resursseja (esimerkiksi videotuottaja) ja onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeää viestintää, henkilöstön perehdytystä sekä kohderyhmän tarpeiden ymmärtämistä. Erityisesti toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteinen ymmärrys tavoitteista ovat keskeisiä onnistumisen kannalta.​

Kokemuksemme perusteella malli on hyvin sovellettavissa myös muihin kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin, kun sisältö mukautetaan käyttäjien kielellisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. On tärkeää huomioida käyttäjien osallisuus jo suunnitteluvaiheessa, jotta ratkaisu vastaa aitoihin tarpeisiin.​

Sudenkuoppana voi olla liian vähäinen ajankäyttö alkuvaiheen suunnitteluun tai oletus siitä, että uusi toimintamalli "juurtuu itsestään". Suosittelemme varaamaan aikaa käyttöönoton tueksi ja luomaan tilaa jatkuvalle vuoropuhelulle käyttäjien ja henkilöstön välillä.