| Innokylä

Toimintaympäristö

VAKEn toimintaympäristö ja väestörakenne on maamme monikulttuurisin ja monikielisin. Asukkaat puhuvat yli 120 eri kieltä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan, vuoteen 2030 mennessä, noin kolmasosa hyvinvointialueen asukkaista tulee olemaan muuta kuin suomea- tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. 28 % alueen väestöstä on alle 24-vuotiaita ja alueella asuu runsaasti lapsiperheitä. Useampi kuin joka neljäs lapsiperhe on yhden vanhemman perhe. Lapsiperheistä toimeentulotukea saavien osuus on alueella maan suurin. Lapsiperheköyhyys tutkitusti lisää palveluntarvetta ja syrjäytymisriskiä. Lasten ja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin koettu heikentyminen näkyvät merkittävästi palvelujen kysynnässä. Samanaikaisesti VAKEn alueella lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet ovat korostuneita. Lastensuojelun tarve on useilla mittareilla maan suurimpia. Edellä mainituista syistä johtuen VAKEn lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on tunnistettu toimintaympäristöön liittyvä tarve kehittää palveluohjausta kulttuurisensitiivisesti ja kulttuurista kompetenssia lisäämällä. 

Kansallisella tasolla sote-uudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Kansallisen lapsistrategian (2021) mukaan lasten oikeuksien toteutumisessa haasteita. Monet lapset, nuoret ja perheet kokevat syrjintää ja rakenteellista rasismia. Kaikki lapset eivät saa tarvitsemaansa tukea tai palveluja. Lapsistrategissa tavoitteina on mm. haavoittuvassa asemassa olevien lapsien oikeuksien turvaamisen ja lasten ja perheiden tarpeita vastaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaminen.

THL:n määritelmän (2023) mukaan kulttuurisen kompetenssin eli osaamisen käsite tarkoittaa kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista sekä syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista yhteiskunnassa. Se tarkoittaa myös palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta niin, että eri taustoista tulevien ihmisten osittain erilaiset tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon. Kulttuurisensitiivisessä palveluohjauksessa tulee huomioida asiakkaan tausta, kieli ja kulttuuri.  

THL:n (2023) suositusten mukaan on tärkeää tunnistaa ryhmät, erityisesti mm. lapset, jotka ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle. Tarpeen mukaista palveluihin pääsyä tulee tukea tekemällä tiivistä yhteistyötä ammattilaisten välillä ja huomioimalla palveluohjauksessa asiakkaan koko perhe. THL suosittaa, että asiakkaan mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan tulee tukea asiakkaalle parhaiten sopivilla keinoilla ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaan osaamalla kielellä ja tarvittaessa tulkkivälitteisesti.  

 Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Viranomaisilla on myös velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Taloudellisen toimintaympäristön näkökulmasta saatavilla olevat resurssit ovat rajalliset ja säästöpaineet kasvavat. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsiperheet pääsevät palveluihin, sitä enemmän säästöjä syntyy pitkällä tähtäimellä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialan keskeisenä strategisena tavoitteena on perhekeskustoiminnan kehittäminen, jossa yhdistetään lapsiperheiden palvelut yhdeksi monialaiseksi kokonaisuudeksi ja tiivistetään eri ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä. Näin turvataan asiakkaiden sujuva palveluihin pääsy ja tuen saaminen varhaisessa vaiheessa. Toimialan perhekeskuspalveluita toteutetaan neljällä perhekeskusalueella. Sidosryhmien, kuten kuntien ja järjestöjen, kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen monialaisesti ja vaikuttavasti.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Monikieliset lapsiperheet ovat osittain yliedustettuina raskaammissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja aliedustettuina varhaisemman vaiheen palveluissa (esim. kasvatus- ja perheneuvonta). Ehkäisevän ja varhaisen tuen lakisääteisiä palveluja (mm. neuvonta ja ohjaus, neuvola- ja kuntoutuspalvelut, opiskeluhuollon palvelut, perheneuvolapalvelut, lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut) järjestetään perhekeskustoimintamallin mukaisesti yhteistyössä ja oikea-aikaisesti. Asiakkaiden ohjautumista palvelujen välillä seurataan tavoitteena saada asiakasohjautumisen painopiste varhaisempiin palveluihin. Oikea-aikaista palveluun pääsyä seurataan ennaltaehkäiseviin ja perheitä tukeviin palveluihin pääsyn mittareilla sekä asiakaspalautteen avulla.

THL:n MoniSuomi 2022-tutkimuksen mukaan sosiaalipalvelujen tarve on yleisempää maahanmuuttaneilla verrattuna Suomen koko väestöön. Noin joka kolmas tutkimuksessa mukana ollut maahanmuuttanut koki päässeensä sosiaalipalveluihin riittävän nopeasti ja vain noin 40 prosenttia kertoi, että oli löytänyt sopivan palvelun ja koki sen vastaavan tarvetta. Kulttuurisen kompetenssin ja kulttuurisensitiivisyyden lisääminen erityisesti palvelupolun alkuvaiheen palveluohjauksessa on tärkeää. Se, että monikieliset asukkaat tunnistavat oman mahdollisen palvelutarpeen ja heillä on tietoa tarjolla olevista palveluista vahvistaa palveluiden oikea-aikaisuutta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Monikieliset lapsiperheet palveluihin-toimintamallin kehittäjinä toimii kaksi kehittämiskoordinaattoria (2024-2025) sekä erityisasiantuntija (2024). Heidän tehtävänään on ollut toteuttaa alkukartoitukset sekä koordinoida, seurata ja mittaroida kehittämisen osakokonaisuuksia ja raportoida työstä sekä sen tuloksista RRP-hankkeen johdolle. Kehittämiskoordinaattorit työskentelevät osana VAKEn lasiperheiden neuvonnan ja ohjauksen tiimiä, joka on mahdollistanut kehittämisen osana palvelutuotantoa.

Hyvinvointialueella toimivilla monikulttuurisilla järjestöillä, uskonnollisilla yhteisöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli monikielisten perheiden tavoittamisessa sekä palveluiden tarjoamisessa sekä niihin ohjaamisessa. Kumppanit ovat alusta saakka lähteneet aktiivisesti kehittämiseen mukaan, sillä ilmiö koskettaa kaikkia toimijoita ja palvelukokonaisuuden sujuvuus hyödyttää kaikkia.

Infot lapsiperheille-yhteistyön kaavio, jossa on esitetty eri yhteistyökumppaneiden vastuut. Yhteistyökumppaneina ovat: kolmas sektori, kuntien eri tahot ja hyvinvointialue. Kuvassa on kuvattuna eri yhteistyötahojen päävastuut ja tehtävät ja lueteltu ne tiivistetysti.

Tavoiteltu muutos

Kehittämisessä luodaan palveluohjauksen malli/malleja, jotka huomioivat monikielisten lapsiperheiden erityistarpeita tuen piiriin ohjautumisessa. Lisäksi luodaan palveluihin ohjautumista tukevia materiaaleja. Tavoitteena on, että palveluiden ulkopuolella olevat lapsiperheiden viranomaisiin kohdistuva pelko vähenisi, palveluihin hakeutumisen kynnys madaltuisi ja perheet saisivat tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti ja varhaisessa vaiheessa. Toimintamallissa lisätään monikielisten lapsiperheiden tietoisuuttaa VAKEn, alueen kuntien sekä eri järjestötoimijoiden palveluista. Samalla lisätään muiden kuin hyvinvointialueen toimijoiden tuntemusta VAKEn palveluista. Tutustu mm. Apua ja tukea lapsiperheille – videosarjaan.

Muutoksen mittaaminen

Tuloksia ja vaikutusta seurataan ja analysoidaan palautekyselyiden pohjalta (NPS luku, avoimet vastaukset ja 1-5 asteikko-kysymykset). Palautetta kerätään infotilaisuuksien osallistujilta, puhujilta sekä järjestäjätahoilta. Tavoitteena on selvittää, onko malli koettu hyödylliseksi ja saako kohderyhmä tarvitsemaansa tietoa. Tuloksia seurataan prosessimittareiden avulla, mm. tilaisuuksien lukumäärät ja osallistujamäärät. Suoraa vaikutusta suhteessa palveluihin ohjautumiseen ei pystytä mittaamaan, sillä mallissa ei kerätä perheiden tunnistetietoja. Infot lapsiperheille-toimintamallin tuloksista ja vaikutuksista on tekeillä lisäksi kaksi tutkimusta, jotka toteutetaan YAMK-opinnäytetöinä ulkoisten tahojen tekemänä.

Lisäksi tilastoidaan jalkautuvan työn ohjaus ja neuvontakerrat, jalkautumisten lukumäärät ja tietoa siitä kuinka paljon suoraa palveluohjausta jalkautumisen avulla on tehty. Lisäksi jalkautumisilla satunnaisesti valikoiden kerätään kirjallista palautetta.

Verkkosivujen sekä YouTube soittolistojen käyttäjä- ja katsojamääriä seurataan. Lisäksi seurataan, kuinka laajasti materiaaleja jaetaan asukkaille ja yhteistyökumppaneille. Jakelumäärät tilastoidaan.

Viestintäkampanjoihin liittyen kerätään lanseeraukseen osallistuvien määrä ja palaute osallistujilta. Lisäksi kerätään materiaalien jakelumäärät (kenelle materiaaleja on jaettu, katselukerrat ja määrät).

Koulutuksiin liittyen kerätään palautetta osallistujilta ja tilastoidaan osallistujamäärät.

Pilotin päättyessä kerätään palautekysely yhteistyökumppaneilta, sidosryhmiin kuuluvilta tahoilta ja hankeen työntekijöiltä. Palautekyselyn avulla voidaan arvioida hankkeen tavoitteiden saavuttamista, toimintatapoja ja tuloksia sekä mahdollisia jatkokehittämisen kohteita. Palautekysely toteutetaan sähköisen kyselylomakkeen avulla anonyymisti tulosten luotettavuuden lisäämiseksi.

Arviointikysymykset:

Miten hyödylliseksi toimintamalli on koettu kohderyhmän näkökulmasta?

Miten paljon uutta tietoa palveluista kohderyhmä on kokenut saavansa toimintamallin avulla?

Mien paljon lukumääräisesti kohderyhmää on tavoitettu ja kohdattu?

Miten paljon lukumääräisesti materiaaleja on jalkautettu ja jaettu?

Perhekeskuspalvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Toteutussuunnitelma

Monikieliset lapsiperheiden tarpeet ja palveluihin ohjautumisen erityispiirteet tulee huomioida strategisella tasolla.  Tietoisuuden lisääminen lapsiperheiden palveluista selkosuomella sekä palveluiden saavutettavuus tukevat palveluihin hakeutumista ja lieventää viranomaispelkoa. Saavutettavuutta voidaan parantaa viemällä lapsiperheiden neuvontaa ja ohjausta haavoittuvassa asemassa olevien monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön. Myös yhteistyötä tulisi vahvistaa VAKEn sekä Vantaan ja Keravan kuntien välillä sekä järjestötoimijoiden kanssa. 

Toimenpiteisiin sisältyy:

alkukartoitusselvitys, yhteiskehittämisen työpajat ja suunnitelman luominen kehittämiselle
jalkautuvan neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen
materiaalien ja koulutusten kehittäminen
viestintäkampanjoiden kehittäminen
mittarien luominen tulosten ja vaikutusten seuraamiseksi ja arvoimiseksi

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asukas- ja asiakasymmärrystä on kerrytetty asukaskyselyllä keväällä 2024.  Kyselyssä selvitettiin  VAKEn alueen monikielisten lapsiperheiden kokemuksia sosiaalipalveluihin pääsystä ja kerättiin tietoa palveluiden tavoittavuuden haasteista. Kyselyt toteutettiin Webropolilla sekä yksilöhaastatteluina. Kyselyssä oli monivalinta- ja avoimia kysymyksiä ja ne toteutettiin kolmannen sektorin ja lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen tiloissa tulkkia käyttäen. Vastauksia saatiin yhteensä 50.

Asukaskyselyiden mukaan monikieliset lapsiperheet kokevat palveluihin löytämisen haasteena sen, että palveluista ei tiedetä, eikä ymmärretä mikä palvelu on kyseessä. Oikean palvelun löytäminen on koettu haastavana. Viranomaispelko, erityisesti lastensuojelua kohtaan, tuli kyselyssä vahvasti esille. Asukaskyselyiden mukaan palveluita halutaan kasvotusten (59%), puhelimitse (16%), viestillä (16%) ja chatissa (9%). Erityisesti lisää tietoa halutaan palveluihin ohjaukseen, lastenkasvatukseen, parisuhde- ja ero-asioihin ja käytännön asioihin (esimerkiksi lomakkeet, talous, koulutus ja harrastukset) liittyen.

Tietoa kerättiin myös haastattelemalla alueen toimijoita keväällä 2024. Haastatteluita tehtiin 25 eri toimijan kanssa yhteensä 65 työntekijälle, jotka kohtaavat työssään haavoittuvassa asemassa olevia monikielisiä lapsiperheitä. Haastateltavina oli toimijoita VAKEsta, 3. sektorilta, uskonnollisista yhteisöistä, kunnilta sekä Kelasta. Lisäksi on järjestetty yhteiskehittämisen työpajoja, jonne kutsuttiin sekä edellä mainittuja toimijoita. Osana kehittämistä on myös vierailtu mm. VAKEn nuorisovaltuustossa.

Yhteistyötahojen haastattelujen mukaan haasteet palveluihin ohjautumisessa ja pääsyyn liittyvät erityisesti epäselvyyteen saatavilla olevista palveluista, viranomaispelkoon ja kielen tuomiin haasteisiin, digitaitojen puutteeseen, palveluihin hakeutumiseen liittyvään stigmaan tai häpeään sekä siihen, että omaa tai perheen palveluntarvetta ei tunnisteta. Työntekijöiden näkökulmasta palveluiden tavoittavuutta parantaisi selkokielisyyden ja helposti ymmärrettävän suomen lisääminen palveluissa, jalkautuvan työn lisääminen asukkaiden arkiympäristössä, etsivän perhetyön lisääminen ja sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen.

Erityisesti viranomaispelko ja sosiaalipalveluihin liittyvä epäluottamus on noussut yhtenä keskeisenä haasteena asukaskohtaamisissa, erilaisissa työpajoissa sekä työntekijöiden alkukartoitus haastatteluissa. Ilmiön tarkastelu palveluihin ohjautumisen näkökulmasta on tärkeää, jotta luottamusta sosiaaliviranomaisiin ja palveluihin voidaan lisätä ja viranomaispelkoa ennaltaehkäistä palvelujen kehittämisessä. Yhtenä havaintona on ollut, että lisää tietoa ja ymmärrystä viranomaispelosta ilmiönä tarvitaan, jotta siihen voidaan tehokkaammin puuttua osana kynnyksen madaltamista palveluihin ohjautumisessa.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallin kehittämisessä ei ole löydetty vastaavia malleja muilta alueilta. Toimintamalli perustuu yhteiskehittämiselle ja palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistamiselle osana kehittämistyötä.

Toimintamallissa on hyödynnetty elementtejä esim. näistä malleista ja toimintatavoista:

THL: Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa - THL

Aspa Palvelujen yhteiskehittäminen: Palvelujen yhteiskehittäminen - Aspa 

Kokemusosaaminen: Kokemusosaaminen - THL

Toimintamalli perustuu yhteiskehittämiselle hyvinvointialueen, asukkaiden, kolmennen sektorin ja kuntien eri tahojen kanssa.

Koska toimintamalli kokonaisuutena perustuu etsivän työn ja jalkautumisen kehittämiseen, toimintamalliin liittyvä digikehittäminen on ollut pääasiassa sähköisen viestinnän kehittämistä (verkkosivujen saavutettavuuden parantaminen, materiaalien jalkauttaminen: sosiaalinen media ja monikielisten esitteiden, videoiden ja viestintämateriaalien levittäminen sähköisesti siten, että kohderyhmää tavoitettaisiin mahdollisimman laajasti).

Kokemusosaamista on hyödynnetty mm. viestintäkampanjoiden kehittämisessä ja tuottamisessa, jossa viedoiden esiintyjinä ovat olleet kokemusasiantuntijat.

Ideointi

Keväällä 2024 tehtiin kyselyjä ja haastatteluita asukkaille ja yhteistyökumppaneille. Otanta oli 50 monikielistä lapsiperheen aikuista ja 65 VAKEn sekä Vantaan ja Keravan kunnan ja järjestötoimijan edustajaa. Kehittämistä on suunnattu tuloksia hyödyntäen.

Asukaskyselyiden mukaan monikieliset lapsiperheet kokevat palveluihin löytämisen haasteena sen, että palveluista ei tiedetä, eikä ymmärretä mikä palvelu on kyseessä. Oikean palvelun löytäminen on koettu haastavana. Viranomaispelko, erityisesti lastensuojelua kohtaan, tuli kyselyssä vahvasti esille. Asukaskyselyiden mukaan palveluita halutaan kasvotusten (59%), puhelimitse (16%), viestillä (16%) ja chatissa (9%). Erityisesti lisää tietoa halutaan palveluihin ohjaukseen, lastenkasvatukseen, parisuhde- ja ero-asioihin ja käytännön asioihin (esimerkiksi lomakkeet, talous, koulutus ja harrastukset) liittyen.

Yhteistyötahojen haastattelujen mukaan haasteet palveluihin ohjautumisessa ja pääsyyn liittyvät erityisesti epäselvyyteen saatavilla olevista palveluista, viranomaispelkoon ja kielen tuomiin haasteisiin, digitaitojen puutteeseen, palveluihin hakeutumiseen liittyvään stigmaan tai häpeään sekä siihen, että omaa tai perheen palveluntarvetta ei tunnisteta. Työntekijöiden näkökulmasta palveluiden tavoittavuutta parantaisi selkokielisyyden ja helposti ymmärrettävän suomen lisääminen palveluissa, jalkautuvan työn lisääminen asukkaiden arkiympäristössä, etsivän perhetyön lisääminen ja sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen.

Idean valinta

Alkukartoituksen ja -haastatteluiden jälkeen syntyi neljä kehittämiskokonaisuutta:

Infot lapsiperheille-tilaisuudet
Monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristössä tapahtuva neuvonta ja ohjaus
Saavutettavuuden, materiaalien ja ammattilaisille suunnattujen koulutusten kehittäminen
Viestintäkampanjat

Idean konkretisointi ja visualisointi

Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on ei-suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden ohjautuminen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin VAKEn alueella. Kehittämistyö kytkeytyy oleellisella tavalla VAKEn uudistusohjelmaan ja strategiaan, joissa keskeisenä tavoitteena on oikea-aikainen ja vaikuttava varhaisen vaiheen tuki. Toimintamallissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä lapsiperheiden luottamusta sosiaaliviranomaisia kohtaan. Kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin ammattilaisten sekä alueen asukkaiden kanssa.

Idean testaus asiakkaalla

Syksyllä 2024 - keväällä 2025 on järjestetty 37 monikielistä Infot lapsiperheille-tilaisuutta yhteensä kymmenessä eri ruohonjuuritason paikassa. Jokaisesta tilaisuudesta kerättiin palautetta sekä osallistujilta (asukkaat ja työntekijät), puhujilta ja paikkojen fasilitoijina toimivilta ammattilaisilta. Osallistujia tilaisuuksissa on ollut yhteensä 550, joista asukkaita oli 484  ja ammattilaisia 66. Puhujakertoja (yksittäiset puhujat) oli infoissa 68. Eri tulkkauskieliä oli yhteensä 9.

Tilaisuuksien osallistujilta on kerätty anonyymiä palautetta paperilomakkeilla, jota on saatu yhteensä 373 vastaajalta, vastausprosentin ollessa 78 %. Palautteen perusteella tilaisuuksien NPS keskiarvo on 72, eli erinomainen. NPS 0-10 asteikolla vastausten keskiarvo oli 9. Osallistujat arviovat saaneensa uutta tietoa (asteikolla 1-5) ja vastausten keskiarvo oli 4,5.

Nostoja asukkaiden avoimista vastauksista palautekyselyssä:

Kiitos, että opetitte minulle jotain uutta.

Kiitos hyödyllisestä tiedosta.

Hyvä ja tarpeellinen info alueen asukkaille! Todella tärkeä tieto perheelle.

Monia mahdollisuuksia saada apua.

Tilaisuuksia paikkojen työntekijöiltä kerättiin palautetta jokaisen tilaisuuden jälkeen sähköisen kyselylomakkeen avulla. Vastauksia saatiin yhteensä 15. Asteikolla 1-5 kysymykseen: "Tilaisuudesta oli hyötyä tiedon jakamisessa osallistuille" vastausten keskiarvo oli 4,75. Asteikolla 1-5 kysymykseen " Koin saavani hyödyllistä tietoa oman työni tueksi" vastausten keskiarvo oli 4,65.

Jalkautuvan työn pilotoinnin avulla syksy 2024 - toukokuu 2025 tavoitettiin n. 1070 kohderyhmään kuuluvaa asukasta, joille henkilökohtaisesti jaettiin tietoa lapsiperheiden palveluista.

Ammattilaisille suunnattujen VAKEn lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen esittelyjen osallistujina syksy 2024 - kevät 2025 pilotoinnin aikana oli n. 640 kolmannen sektorin ja kuntien ammattilaista, jotka työssään kohtaavat haavoittuvassa asemassa olevia monikielisiä lapsiperheitä.

Jalkautumisen ja ammattilaisille suunnattujen esittelyjen pilotointia jatketaan syksyllä 2025. Jalkautuminen ja esittelyt jäävät osaksi lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen vakiintunutta toimintaa pilotin päättymisen jälkeen.

Ratkaisun testaaminen

Kaikkia toiminatamallissa kehitettyjä ratkaisuja (Infot lapsiperheille malli, monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristössä tapahtuva neuvonta ja ohjaus sekä viestintäkampanjat) pilotoidaan ja mittaroidaan osana hanketyötä vuosina 2024-2025.

Hankkeen aikana järjestetään kolme yhteiskehittämisen työpajaa liittyen Infot lapsiperheille-malliin.Infot lapsiperheille tilaisuudet sekä monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristössä tapahtuva neuvonta ja ohjaus tulee jatkumaan pysyvänä osana VAKEn toimintaa myös hankkeen jälkeen.

Jalkautumisen tueksi kehitetään vuosikello, jota pilotoidaan vuoden 2025 aikana.

VAKEn saavutettavuutta (esim. verkkosivujen kehittäminen) ja erilaisten materiaalien (esitteet, mainokset, infokortit yms.) kehittäminen ja jalkauttaminen toteutetaan koko hankkeen aikana. Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeessa kehitettyjä monikielisiä materiaaleja jalkautetaan laajasti.

Viranomaispelon ehkäisyyn tähtäävä viestintäkampanja toteutetaan syksyllä 2025. Kampanjamateriaali tuotetaan sitä ennen kevään ja kesän 2025 aikana. Tarvittavat resurssit: kuvaaja, kuvauskalusto, kokemusasiantuntijaoiden rekrytointi, videoiden editointi.

Viranomaisluottamuksen lisäämiseen tähtäävää hyvinvointialueen henkilöstölle suunnattua koulutusta, jonka yhteiskehittämiseen pilotti osallistuu Mobile Futures-hankkeen kanssa testataan loppusyksystä 2025.

Syksyllä 2025 kaikkien osakokonaisuuksien tulokset analysoidaan ja kootaan loppuraporttiin.

Resurssina kehittämistyöhön on kaksi kehittämiskoordinaattoria kahden vuoden ajan ja yksi erityisasiantuntija yhden vuoden ajan. Lisäksi resursseja tarvitaan esimerkiksi materiaalien tuottamiseksi (esitteet, materiaalit, kampanjan videot), tulkkikuluihin ja työpajojen ja lanseeraustilaisuuden järjestämiseen.

Kokeilun tavoitteet

Kokeilun tavoitteena on testata miten kehitetyt mallit ja ratkaisut toimivat käytännössä. Pilotoinnin avulla selvitetään mitkä keinot, paikat ja menetelmät soveltuvat parhaiten monikielisten haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden tavoittamiseksi palveluohjauksen näkökulmasta. Testaamalla erilaisia menetelmiä ja keinoja voidaan toimintamallia hioa ja välttää jatkossa erilaiset sudenkuopat. Voidaan esim. varmistaa mitkä konkreettiset paikat ja ryhmät parhaiten soveltuvat jonkin tietyn menetelmän käyttämiseen ja mitkä viestinnän muodot toimivat parhaiten monikielisyyden ja kulttuurisensitiivisyyden kannalta.

Kokeilussa opittua

Toimintamallissa toteutettujen kokeilujen avulla saadaan selville laaja joukko jatkokehittämisen teemoja ja konkreettista tietoa siitä, miten käytännössä hankkeessa kehitettyjä malleja pitää jatkojalostaa. Pilotoinnin avulla on esim. saatu arvokasta tietoa siitä, mistä teemoista ja aiheista monikieliset lapsiperheet eniten kaipaavat tietoa ja missä muodossa tietoa ja palveluohjausta kannattaa kehittää. Kootut opit ja tulokset viedään joustavasti osaksi jatkokehittämistä.

Kokeilu on vahvistanut ajastusta yhteiskehittämisen tärkeydestä ja sitä, että kohderyhmää tavoitetaan parhaiten tiiviissä yhteistyössä erilaisten ruohonjuuritason toimijoiden kanssa.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on ei-suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden ohjautuminen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin VAKEn alueella. Kehittämistyö kytkeytyy oleellisella tavalla VAKEn uudistusohjelmaan ja strategiaan, joissa keskeisenä tavoitteena on oikea-aikainen ja vaikuttava varhaisen vaiheen tuki. Toimintamallissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä lapsiperheiden luottamusta sosiaaliviranomaisia kohtaan. Kehittämistyö perustuu tiiviille yhteiskehittämiselle hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin ammattilaisten sekä alueen asukkaiden kanssa.

Toimintamalli koostuu neljästä osakokonaisuudesta:

Infot lapsiperheille-tilaisuudet: tunnin mittaisia kaikille avoimia ja ilmaisia matalan kynnyksen info- ja keskustelutilaisuuksia eri teemoista. Tilaisuuksia pidetään säännöllisesti ruohonjuuritason kohtaamispaikoissa, 3. sektorin jo valmiiksi kokoontuvissa ryhmissä (esim. monikultturiset järjestöt, moskeijat, nuorisokahvilat ja asukastilat). Puhujina toimii mm. eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tilaisuuksissa on tulkkaus tarpeen mukaan ja niissä huomioidaan kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys. Koordinoinnin tueksi kehitetään käsikirja, jota voidaan hyödyntää myös muihin teemoihin ja eri alueilla. Mallista on kehitetty mm. vuosikello ja mainosmateriaalit.
Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden arkiympäristössä: Kartoitetaan paikkoja VAKEn lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen jalkautumiseen monikielisyyden näkökulmasta. Viedään tietoa, neuvontaa ja ohjausta sinne, mihin kohderyhmään kuuluvat lapsiperheet ovat jo valmiiksi löytäneet ja missä on tunnistettua tarvetta. Lisäksi kehitetään ja pilotoidaan ammattilaisille suunnattuja esittelyitä lapsiperheiden neuvonnasta ja ohjauksesta, jaetaan tietoa mm. miten viranomaiset voivat hyödyntää sitä asiakastyössä. Molemmista kehitetään jalkautumisen vuosikello, joka jää toimintaan hankkeen päättymisen jälkeen.
Saavutettavuuden ja materiaalien kehittäminen: monikielisten materiaalien, esitteiden yms. kehittäminen ja jalkauttaminen. VAKEn viestinnän saavutettavuuden kehittäminen monikielisyyden näkökulmasta. Sosiaalialan ammattilaisten osaamisen vahvistaminen viranomaisluottamukseen liittyen koulutusmateriaalien yhteiskehittämisen avullla. Koulutusmateriaalien (etäkoulutus ja opas) sisältöjen yhteiskehittämisessä on mukana Åbo Akademin Mobile Futures-hanke, joka tuottaa materiaalit ja koulutukset. Yhteistyökumppanina kehittämisessä on myös Vantaan kaupungin kotoutumispalvelut. Koulutukset ja materiaalit on suunnattu hyvinvointialueen ammattilaisille ja muille sidosryhmiin kuuluville ammattilaisille.
Viestintäkampanjat: kehitetään ja toteutetaan viranomaispelon lieventämiseen liittyvä audiovisuaalinen 'Uskallanko luottaa?' -viestintäkampanja. Kampanja on kehitetty yhdessä monikielisten sekä äidinkielenään suomea puhuvien asukkaiden, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun ja viestinnän kanssa. Tuotoksena syntyy neljä lyhytvideoita (videot on tuotettu neljällä eri kielellä, yksi kielistä on suomi) ja muuta visuaalista kampanjamateriaalia (esim. juliste). Materiaaleja levitetään laajasti ruohonjuuritason monikielissä yhteisöissä ja heidän omissa viestiryhmissä, ja somekanavissa. Kampanjassa hyödynnetään kokemusasiantuntija-mallia. Kampanjamateriaalien levittämisen yhteydessä järjestetään lanseeraustilaisuus, jossa mukana on asiantuntija- ja kokemusasiantuntijapuheenvuoroja.

Lisäksi otetaan osaa VAKEn viestinnän toteuttamaan rasisminvastaisen somekampanjan kehittämiseen yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työskentelyssä on huomattu, että tavoiteltavan muutoksen aikaansaamisessa keskeinen keino on yhdessä tekeminen ja vahvat verkostot. Aktiivinen työskentely yhteistyökumppaneiden sekä asukkaiden kanssa on välttämätöntä, jotta toiminnalla on vaikuttavuutta. Alustavia suunnitelmia tulee olla valmius muuttaa, mikäli selvitystyössä havaitaan, etteivät suunnitelmat vastaa asukkaiden tarpeisiin.  Kehittäminen tulee jo alkuvaiheessa nivoa osaksi organisaation vakiintunutta toimintaa ja palvelutuotantoa. Erillisenä kehittämishankkeena toteuttamisen riski on, ettei toimintatapa tosiasiallisesti juurru kehitettävän organisaation toimintaan hankkeen tai projektin päättymisen jälkeen. Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu edellä mainitut edellytykset.

Toimintamalli on otettavissa käyttöön ja juurrutettavissa osaksi rakenteita verrattain pienillä resursseilla. Merkittävin tarvittava resurssi on etenkin kehittämisvaiheessa välttämättömät koordinoijat. Keskeistä on löytää yhteistyökumppanit, jotka sitoutuvat toiminnan kehittämiseen yhdessä. Yhteisön mukaan ottaminen ja asukkaiden osallistaminen ovat keinoja löytää niitä haavoittuvassa asemassa olevia perheitä, jotka eivät käytä universaaleja lapsiperheiden palveluita, kuten neuvolaa tai avoimia kohtaamispaikkoja.

Huomioita Infot lapsiperheille tilaisuuksien puhujille

Vinkit toimintamallin soveltajille

Asukkaiden tavoittamiseen tarvitaan avoimuutta, luovuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja ihmisten arkiympäristössä tapahtuvien kontaktien hyödyntäminen ja niiden arvostaminen ovat avain toimintamallin onnistuneeseen toteutumiseen. Onnistumisen keskiössä on tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä rohkea omien ennakkoluulojen tarkastelu. Toimintamallia voi soveltaa eri kohde- tai ikäryhmille ja eri teemoihin. Vaikuttavaan tulokseen pääsemiseksi yhteiskehittämisen tulee olla aidosti osallistavaa ja osallistujia on hyvä olla eri taustoista (mm. Ikä, kieli, sukupuoli).

Tarkemmin infojen koordinointia ja siihen liittyviä tehtäviä kuvataan koordinoijan käsikirjaan, joka valmistuu loppuvuoden 2025 aikana.

Toimintamallin hyötyjä ja vahvuuksia

Monikieliset lapsiperheet palveluihin-toimintamalli vastaa innovatiivisin, osallisuutta tukevin ja kustannustehokkain ratkaisuin kasvavaan tarpeeseen. Suomalaisen sote-järjestelmän ulkopuolella olevien perheiden saaminen heidän tarvitsemansa tuen piiriin varhaisessa vaiheessa on tärkeää erityisesti monikielisten perheiden määrän lisääntyessä. Jo pieniin ongelmiin tarttuminen ja niiden ratkominen vähentää raskaiden palvelujen, kuten lastensuojelun tarvetta. Toimintamallin kehittämisen keskiössä lapsinäkökulma. Kun koko perhe saa tarpeenmukaista tukea ja apua, voidaan myös lasten hyvinvointia tukea ennaltaehkäisevästi.

Toimintamallissa lapsiperheitä ohjataan heille tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Samalla perheet voivat myös kiinnittyä ruohonjuuritason yhteisöihin, jonka kautta saavat vertaistukea. Palvelu voi olla mm. hyvinvointialueen lapsiperheiden palvelu, aikuissosiaalityö, terveyspalvelu, 3. sektorin palvelu tai kuntien järjestämää toimintaa. Ohjausvaiheessa työskentely perustuu neuvontaan ja ohjaukseen, eikä siinä vaiheessa synnytä asiakkuutta hyvinvointialueelle.

Kehittämistyö tukee kekseliäällä ja konkreettisella tavalla kansallista tavoitetta siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen palveluihin. Toimintamallissa on huomioitu alueelliset ja valtakunnalliset julkisen sektorin kehittämistarpeet liittyen väestörakenteen muutosten synnyttämiin tarpeisiin. Toimintamallin kehittämät osa-alueet on mahdollista skaalata ja ottaa laajasti käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla ja alustavaa kiinnostusta tähän on jo herännyt hankkeen aikana.

Kohderyhmältä, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä kerätty palaute ja tulokset ovat erittäin myönteisiä. Toimintamalli on mittaroinin perusteella jo nyt tuloksellinen. Vaikutuksia tullaan arvioimaan myös pidemmällä aikavälillä. Tuloksia on saavutettu verrattain nopeassa ajassa ja kehittämistyö on alusta saakka ollut tavoitteellista. Toimintamallin kehittämiä ratkaisuja jää VAKEn toimintaan hankkeen päättymisen jälkeen. Kehittäminen on nivottu osaksi hyvinvointialeen palveluita jo hankkeen aikana.

Toimintamallin avulla on tapahtunut verkostoitumista ja yhteistyön tiivistymistä VAKEn, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Verkostoituminen hyödyttää kohderyhmän ja VAKEn lisäksi laajasti alueen toimijoita ja sidosryhmiä.

Kehittämisen lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että perinteiset “viranomaiskeinot” eivät toimi riittävästi haavoittavassa asemassa olevien monikielisten perheiden tavoittamiseen. Toimintamallissa on löydetty vakiintuneiden työtapojen rinnalle raikkaita ja luovia menetelmiä toteuttaa vaikuttavaa palveluohjausta. Uudet ratkaisut auttavat tavoittamaan alueen asukkaita aiempaa paremmin ja kohtaamiset ovat kulttuurisensitiivisiä. Toimintamallissa on valjastettu innovatiivisella tavalla käyttöön yhteisöllisyyden voima ruohonjuuritason alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteiskehittämistä on tehty tiiviisti myös sellaisten uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotka perinteisesti ovat jääneen vähäisemmälle huomiolle julkisten palveluiden yhteistyökumppaneina (esim. moskeijat).

Kohderyhmän aito osallisuus kehittämisessä on ollut keskeistä. Asukkaiden ja sidosryhmiin kuuluvien tahojen aito kuuleminen on ollut mukana kaikissa kehittämisen vaiheissa ja toimintaa on muokattu jo alkuvaiheessa sen saadun tiedon pohjalta, esim. kohdentaen jalkautumista avointen kohtaamispaikkojen lisäksi niiden yhteisöjen tiloihin, joissa perheitä tosiasiallisesti tavoitetaan. Mallin avulla on tavoitettu perheitä, jotka eivät ole löytäneet edes lapsiperheiden avoimiin kohtaamispaikkoihin, joita perinteisesti pidetään matalan kynnyksen väylänä palveluihin ohjautumisessa. Perheet ovat saaneet tietoa tuen mahdollisuuksista, joista eivät aiemmin ole kuulleet. Tulokset ja kohderyhmältä sekä sidosryhmiltä kerätty palaute osoittavat mallin toimivuuden.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin avulla on tapahtunut merkittävää yhteistyön tiivistymistä VAKEn, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Yhteistyön muotoja on syntynyt myös esim. kunnan ja järjestön tai useamman järjestön välillä. Palvelupolkuja on kehitetty palvelemaan paremmin alueen monikielistä- ja kulttuurista väestöä huomioimalla kulttuurisensitiivisyys palveluihin ohjautumisessa. Työntekijöiden ymmärrys ja osaaminen kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn liittyen on vahvistunut. Tietoisuus lasten, nuorten ja perheiden palvelusta on lisääntynyt monikielisten lapsiperheiden sekä niiden yhteisöjen keskuudessa, joihin he kuuluvat. Ns. puskaradion avulla tieto leviää laajemminkin eri yhteisöissä. Palveluohjaus on kehittynyt monikielisen väestönryhmän näkökulmasta. Jalkautuva työ on lisännyt kohderyhmän mahdollisuuksia löytää VAKEn ja muiden toimijoiden palveluihin ja madaltanut kynnystä hakeutua palveluihin.

Monikieliset lapsiperheet palveluihin osana perhekeskustoiminnan kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Kuva

Kuva

Kuva