Monikieliset lapsiperheet palveluihin osana perhekeskustoiminnan kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Toimintamalli pitää sisällään neljä kehittämisen osakokonaisuutta
- Infot lapsiperheille -tilaisuudet
- Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden arkiympäristössä
- Saavutettavuuden ja materiaalien kehittäminen
- Viestintäkampanjat
Toimintamallin nimi
Toimintamalli pitää sisällään neljä kehittämisen osakokonaisuutta
- Infot lapsiperheille -tilaisuudet
- Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden arkiympäristössä
- Saavutettavuuden ja materiaalien kehittäminen
- Viestintäkampanjat
Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on ei-suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden ohjautuminen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin VAKEn alueella. Kehittämistyö kytkeytyy oleellisella tavalla VAKEn uudistusohjelmaan ja strategiaan, joissa keskeisenä tavoitteena on oikea-aikainen ja vaikuttava varhaisen vaiheen tuki. Toimintamallissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä lapsiperheiden luottamusta sosiaaliviranomaisia kohtaan. Kehittämistyö perustuu tiiviille yhteiskehittämiselle hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin ammattilaisten sekä alueen asukkaiden kanssa.
Toimintamalli koostuu neljästä osakokonaisuudesta:
-
Infot lapsiperheille-tilaisuudet: tunnin mittaisia kaikille avoimia ja ilmaisia matalan kynnyksen info- ja keskustelutilaisuuksia eri teemoista. Tilaisuuksia pidetään säännöllisesti ruohonjuuritason kohtaamispaikoissa, 3. sektorin jo valmiiksi kokoontuvissa ryhmissä (esim. monikultturiset järjestöt, moskeijat, nuorisokahvilat ja asukastilat). Puhujina toimii mm. eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tilaisuuksissa on tulkkaus tarpeen mukaan ja niissä huomioidaan kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys. Koordinoinnin tueksi kehitetään käsikirja, jota voidaan hyödyntää myös muihin teemoihin ja eri alueilla. Mallista on kehitetty mm. vuosikello ja mainosmateriaalit.
-
Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden arkiympäristössä: Kartoitetaan paikkoja VAKEn lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen jalkautumiseen monikielisyyden näkökulmasta. Viedään tietoa, neuvontaa ja ohjausta sinne, mihin kohderyhmään kuuluvat lapsiperheet ovat jo valmiiksi löytäneet ja missä on tunnistettua tarvetta. Lisäksi kehitetään ja pilotoidaan ammattilaisille suunnattuja esittelyitä lapsiperheiden neuvonnasta ja ohjauksesta, jaetaan tietoa mm. miten viranomaiset voivat hyödyntää sitä asiakastyössä. Molemmista kehitetään jalkautumisen vuosikello, joka jää toimintaan hankkeen päättymisen jälkeen.
-
Saavutettavuuden ja materiaalien kehittäminen: monikielisten materiaalien, esitteiden yms. kehittäminen ja jalkauttaminen. VAKEn viestinnän saavutettavuuden kehittäminen monikielisyyden näkökulmasta.
-
Viestintäkampanjat: kehitetään ja toteutetaan viranomaispelon lieventämiseen liittyvä viestintäkampanja yhdessä monikielisten sekä äidinkielenään suomea puhuvien asukkaiden kanssa. Kampanjassa hyödynnetään kokemusasiantuntija-mallia. Otetaan osaa VAKEn viestinnän toteuttamaan rasisminvastaisen somekampanjan kehittämiseen yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa.
VAKEn toimintaympäristö ja väestörakenne on maamme monikulttuurisin ja monikielisin. Asukkaat puhuvat yli 120 eri kieltä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan, vuoteen 2030 mennessä, noin kolmasosa hyvinvointialueen asukkaista tulee olemaan muuta kuin suomea- tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. 28 % alueen väestöstä on alle 24-vuotiaita ja alueella asuu runsaasti lapsiperheitä. Useampi kuin joka neljäs lapsiperhe on yhden vanhemman perhe. Lapsiperheistä toimeentulotukea saavien osuus on alueella maan suurin. Lapsiperheköyhyys tutkitusti lisää palveluntarvetta ja syrjäytymisriskiä. Lasten ja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin koettu heikentyminen näkyvät merkittävästi palvelujen kysynnässä. Samanaikaisesti VAKEn alueella lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet ovat korostuneita. Lastensuojelun tarve on useilla mittareilla maan suurimpia. Edellä mainituista syistä johtuen VAKEn lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on tunnistettu toimintaympäristöön liittyvä tarve kehittää palveluohjausta kulttuurisensitiivisesti ja kulttuurista kompetenssia lisäämällä.
Kansallisella tasolla sote-uudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Kansallisen lapsistrategian (2021) mukaan lasten oikeuksien toteutumisessa haasteita. Monet lapset, nuoret ja perheet kokevat syrjintää ja rakenteellista rasismia. Kaikki lapset eivät saa tarvitsemaansa tukea tai palveluja. Lapsistrategissa tavoitteina on mm. haavoittuvassa asemassa olevien lapsien oikeuksien turvaamisen ja lasten ja perheiden tarpeita vastaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaminen.
THL:n määritelmän (2023) mukaan kulttuurisen kompetenssin eli osaamisen käsite tarkoittaa kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista sekä syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista yhteiskunnassa. Se tarkoittaa myös palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta niin, että eri taustoista tulevien ihmisten osittain erilaiset tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon. Kulttuurisensitiivisessä palveluohjauksessa tulee huomioida asiakkaan tausta, kieli ja kulttuuri.
THL:n (2023) suositusten mukaan on tärkeää tunnistaa ryhmät, erityisesti mm. lapset, jotka ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle. Tarpeen mukaista palveluihin pääsyä tulee tukea tekemällä tiivistä yhteistyötä ammattilaisten välillä ja huomioimalla palveluohjauksessa asiakkaan koko perhe. THL suosittaa, että asiakkaan mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan tulee tukea asiakkaalle parhaiten sopivilla keinoilla ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaan osaamalla kielellä ja tarvittaessa tulkkivälitteisesti.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Viranomaisilla on myös velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Taloudellisen toimintaympäristön näkökulmasta saatavilla olevat resurssit ovat rajalliset ja säästöpaineet kasvavat. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsiperheet pääsevät palveluihin, sitä enemmän säästöjä syntyy pitkällä tähtäimellä.
Asukas- ja asiakasymmärrystä on kerrytetty asukaskyselyllä keväällä 2024. Kyselyssä selvitettiin VAKEn alueen monikielisten lapsiperheiden kokemuksia sosiaalipalveluihin pääsystä ja kerättiin tietoa palveluiden tavoittavuuden haasteista. Kyselyt toteutettiin Webropolilla sekä yksilöhaastatteluina. Kyselyssä oli monivalinta- ja avoimia kysymyksiä ja ne toteutettiin kolmannen sektorin ja lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen tiloissa tulkkia käyttäen. Vastauksia saatiin yhteensä 50.
Asukaskyselyiden mukaan monikieliset lapsiperheet kokevat palveluihin löytämisen haasteena sen, että palveluista ei tiedetä, eikä ymmärretä mikä palvelu on kyseessä. Oikean palvelun löytäminen on koettu haastavana. Viranomaispelko, erityisesti lastensuojelua kohtaan, tuli kyselyssä vahvasti esille. Asukaskyselyiden mukaan palveluita halutaan kasvotusten (59%), puhelimitse (16%), viestillä (16%) ja chatissa (9%). Erityisesti lisää tietoa halutaan palveluihin ohjaukseen, lastenkasvatukseen, parisuhde- ja ero-asioihin ja käytännön asioihin (esimerkiksi lomakkeet, talous, koulutus ja harrastukset) liittyen.
Tietoa kerättiin myös haastattelemalla alueen toimijoita keväällä 2024. Haastatteluita tehtiin 25 eri toimijan kanssa yhteensä 65 työntekijälle, jotka kohtaavat työssään haavoittuvassa asemassa olevia monikielisiä lapsiperheitä. Haastateltavina oli toimijoita VAKEsta, 3. sektorilta, uskonnollisista yhteisöistä, kunnilta sekä Kelasta. Lisäksi on järjestetty yhteiskehittämisen työpajoja, jonne kutsuttiin sekä edellä mainittuja toimijoita. Osana kehittämistä on myös vierailtu mm. VAKEn nuorisovaltuustossa.
Yhteistyötahojen haastattelujen mukaan haasteet palveluihin ohjautumisessa ja pääsyyn liittyvät erityisesti epäselvyyteen saatavilla olevista palveluista, viranomaispelkoon ja kielen tuomiin haasteisiin, digitaitojen puutteeseen, palveluihin hakeutumiseen liittyvään stigmaan tai häpeään sekä siihen, että omaa tai perheen palveluntarvetta ei tunnisteta. Työntekijöiden näkökulmasta palveluiden tavoittavuutta parantaisi selkokielisyyden ja helposti ymmärrettävän suomen lisääminen palveluissa, jalkautuvan työn lisääminen asukkaiden arkiympäristössä, etsivän perhetyön lisääminen ja sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen.
Työskentelyssä on huomattu, että tavoiteltavan muutoksen aikaansaamisessa keskeinen keino on yhdessä tekeminen ja vahvat verkostot. Aktiivinen työskentely yhteistyökumppaneiden sekä asukkaiden kanssa on välttämätöntä, jotta toiminnalla on vaikuttavuutta. Alustavia suunnitelmia tulee olla valmius muuttaa, mikäli selvitystyössä havaitaan, etteivät suunnitelmat vastaa asukkaiden tarpeisiin. Kehittäminen tulee jo alkuvaiheessa nivoa osaksi organisaation vakiintunutta toimintaa ja palvelutuotantoa. Erillisenä kehittämishankkeena toteuttamisen riski on, ettei toimintatapa tosiasiallisesti juurru kehitettävän organisaation toimintaan hankkeen tai projektin päättymisen jälkeen. Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu edellä mainitut edellytykset.
Toimintamalli on otettavissa käyttöön ja juurrutettavissa osaksi rakenteita verrattain pienillä resursseilla. Merkittävin tarvittava resurssi on etenkin kehittämisvaiheessa välttämättömät koordinoijat. Keskeistä on löytää yhteistyökumppanit, jotka sitoutuvat toiminnan kehittämiseen yhdessä. Yhteisön mukaan ottaminen ja asukkaiden osallistaminen ovat keinoja löytää niitä haavoittuvassa asemassa olevia perheitä, jotka eivät käytä universaaleja lapsiperheiden palveluita, kuten neuvolaa tai avoimia kohtaamispaikkoja.
Toimintamallin avulla on tapahtunut merkittävää yhteistyön tiivistymistä VAKEn, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Yhteistyön muotoja on syntynyt myös esim. kunnan ja järjestön tai useamman järjestön välillä. Palvelupolkuja on kehitetty palvelemaan paremmin alueen monikielistä- ja kulttuurista väestöä huomioimalla kulttuurisensitiivisyys palveluihin ohjautumisessa. Työntekijöiden ymmärrys ja osaaminen kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn liittyen on vahvistunut. Tietoisuus lasten, nuorten ja perheiden palvelusta on lisääntynyt monikielisten lapsiperheiden sekä niiden yhteisöjen keskuudessa, joihin he kuuluvat. Ns. puskaradion avulla tieto leviää laajemminkin eri yhteisöissä. Palveluohjaus on kehittynyt monikielisen väestönryhmän näkökulmasta. Jalkautuva työ on lisännyt kohderyhmän mahdollisuuksia löytää VAKEn ja muiden toimijoiden palveluihin ja madaltanut kynnystä hakeutua palveluihin.
Kansikuva
