Monikieliset lapsiperheet palveluihin (RRP, P4, I1)
Kokonaisuudessa on kehitetty monikielisen viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen toimintamalleja sekä mallinnettu haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten perheiden etsivän työn työotetta.
Oivalla ja ymmärrä
Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotti on toteutettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhteistyössä hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kunnan, kolmannen sektorin sekä uskonnollisten toimijoiden kanssa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on Suomen monikulttuurisin. Vieraskielisten osuus väestöstä on yli 21 % ja asukkaat puhuvat yli 120 eri kieltä. (Tilastokeskus, Kieli sukupuolen mukaan kunnittain 1990–2022, Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2023–2025.)
Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet, jotka ovat vaarassa jäädä riittävien, oikea-aikaisten ja tarpeemukaisten palveluiden ulkopuolelle.
Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotissa hyödynnetään yhteiskehittämisen menetelmää asiakaslähtöisyyttä, osallisuuden vahvistamista ja kulttuurisensitiivisyys on töyskentelyn keskiössä. Kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten, asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Hyvinvointi alueella toimivilla monikulttuurisilla järjestöillä, uskonnollisilla yhteisöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli monikielisten perheiden tavoittamisessa.
Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin tavoitteena on monikielisen viestinnän ja ohjauksen kehittäminen, sekä haavoittuvassa asemassa olevien monikielisten lapsiperheiden etsivän työn mallintaminen.
Kehittämistoimenpiteen tavoitteena on parantaa monikielisten lapsiperheiden ohjautumista oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin. Jotta perheet pääsisivät oikeiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti, pilotissa pyritään lisäämään monikielisten lapsiperheiden tietoisuuttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kuntien sekä eri järjestötoimijoiden palveluista niin, että monikielisten lapsiperheiden kynnys hakea palveluita ja apua madaltuu. Pilotin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet, jotka ovat riskissä jäädä palveluiden ulkopuolelle.
Infot lapsiperheille tilaisuudet juurrutetaan osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (lanupe) palveluita?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan kuntien tulee huomioidan monikieliset palveluiden käyttäjät entistä paremmin. Tietoisuuden lisääminen lapsiperheiden palveluista selkosuomella sekä palveluiden saavutettavuus voivat madaltaa kynnystä hakeutua palveluihin ja vähentää viranomaispelkoa. Saavutettavuutta voitaisin parantaa viemällä ohjausta ja neuvontaa haavoittuvassa asemassa olevien monikielsten lapsiperheiden toimintaympäristöihin, jotka perheet kokevat jo tutuiksi ja turvallisiksi. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvoitialueen sekä Vantaan ja Keravan kuntien välistä yhteistyötä niin keskenään kuin eri järjetötoimijoiden kanssa tulisi vahvistaa.
Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet. Haavoittuvalla asemalla tarkoitetaan todettua tai piilevää työ- ja toimintakykyyn liittyvää psykososiaalisen tuen tai hoidon tarvetta. Se voi olla myös kielitaidottomuuden tai sosiaalisen verkoston niukkuuden vuoksi palveluiden ulkopuolelle jäämistä tai muita toimintarajoitteita.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty tekemällä asukaskyselyä keväällä 2024. Kyselyn tarkoituksena on ollut selvittää Vantaan ja Keravan alueen monikielisten lapsiperheiden kokemuksia sosiaalipalveluihin pääsystä ja kerätä tietoa palveluiden tavoittavuuden haasteista. Kyselyt toteutettiin Webropolilla, yksilöhaastatteluina. Kyselyssä oli monivalinta- ja avoimia kysymyksiä ja ne toteutettiin kolmannen sektorin ja lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen tiloissa. Vastauksia saatiin 50 kappaletta. Asukkaita kutsuttiin myös yhteiskehittämisen työpajoihin.
Ymmärrystä monikielisten lapsiperheiden palveluista kartoitettiin myös tekemällä alkukartoitus-haastatteluita kevään 2024 aikana 25 eri toimijan kanssa, 65 työntekijää. He kohtaavat työssään haavoittuvassa asemassa olevia monikielisiä lapsiperheitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Haastatelluista tahoista viisi oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisäisiä, 15 kolmannen sektorin toimijaa mukaanlukien järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt, neljä Vantaan ja Keravan kaupungin toimijaa sekä Kela.
Haastattelujen avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä haavoittuvassa asemassa olevien monikielisten lapsiperheiden palveluihin ohjaukseen liittyen. Kartoituksissa kerättiin tietoa muun muassa siitä mitä palveluita on jo olemassa, mitkä asiat on koettu haasteelliseksi palveluiden saavuttamisessa ja miten palveluihin ohjausta tulisi kehittää monikielisyyden näkökulmasta.
Kuvittele ja kokeile
Keväällä 2024 toteutettujen asukaskyselyiden mukaan monikieliset lapsiperheet kokevat palveluihihin löytämisen haasteena sen, että palveluista ei tiedetä, eikä ymmärretä mikä palvelu on kyseessä. On koettu haastavaksi löytää oikea palvelu. Viranomaispelko, erityisesti lastensuojelua kohtaan, tuli kyselyssä esille hyvin vahvasti. Asukaskyselyiden mukaan palveluita halutaan kasvotusten (59%), puhelimitse (16%), viestillä (16%) ja chatissa (9%). Erityisesti lisää tietoa halutaan palveluihin ohjaukseen, lastenkasvatukseen, parisuhde- ja ero-asioihin ja käytännön asioihin (esimerkiksi lomakkeet, talous, koulutus ja harrastukset) liittyen. Otanta 50 monikielistä lapsiperheen aikuista ja 65 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan kunnan ja järjestötoimijan edustajaa.
Keväällä 2024 toteutettujen yhteistyötahojen haastattelujen mukaan monikielisten lapsiperheiden haasteet palveluihin ohjautumiseen ja pääsyyn liittyvät erityisesti epäselvyyteen saatavilla olevista palveluista, viranomaispelkoon ja kielen tuomiin haasteisiin (kielimuuri), digitaitojen puutteeseen, palveluihin hakeutumiseen liittyvään stigmaan tai häpeään, sekä siihen, että omaa tai perheen palveluntarvetta ei tunnisteta.
Työntekijän näkökulmasta palveluiden tavoittavuutta parantaisi selkokielisyyden ja helposti ymmärrettävän suomen lisääminen palveluissa, jalkautuvan työn lisääminen asukkaiden arkiympäristössä, etsivän perhetyön lisääminen ja sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen.
Alkukartoituksen ja alkuhaastatteluiden jälkeen on syntynyt kolme kehittämiskokonaisuutta:
- Infot lapsiperheille-tilaisuudet
- Monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristössä tapahtuva neuvonta ja ohjaus
- Monikieliset materiaalit
-
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä kolmannen sektorin yhteistyössä järjestämiä tilaisuuksia, joiden kohderyhmänä ovat monikieliset haavoittuvassa asemassa olevat lapsiperheet. Tilaisuuksien tavoitteena on, että tietoisuus lasten, nuorten ja perheiden palveluista lisääntyy, perhe oppii itse tunnistamaan palvelun tarpeen, ohjautuminen palveluihin tehostuu, kynnys hakeutua palveluihin madaltuu, viranomaispelko lieventyy sekä yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä lisääntyy ja tiivistyy. Tarkoituksena on juurruttaa infot pysyväksi osaksi rakenteita.
-
Monikielisille lapsiperheille heidän toimintaympäristössä tapahtuvan neuvonnan ja ohjauksen pilotointi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhdessä lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen tiimin kanssa.
- Monikieliset materiaalit