Monikieliset lapsiperheet palveluihin (RRP, P4, I1)
Toimintamalli pitää sisällään kolme osa-aluetta
- Infot lapsiperheille -tilaisuudet
- Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön
- Monikielinen materiaali
Toimintamallin nimi
Toimintamalli pitää sisällään kolme osa-aluetta
- Infot lapsiperheille -tilaisuudet
- Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön
- Monikielinen materiaali
Toimintaympäristö on pilotin kaikilla kolmella osa-alueella yhtenäinen. Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotti on toteutettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhteistyössä hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kunnan, kolmannen sektorin sekä uskonnollisten toimijoiden kanssa. Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet, jotka ovat vaarassa jäädä riittävien, oikea-aikaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden ulkopuolelle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on Suomen monikulttuurisin. Vieraskielisten osuus väestöstä on yli 21 % ja asukkaat puhuvat yli 120 eri kieltä. (Tilastokeskus, Kieli sukupuolen mukaan kunnittain 1990–2022, Vantaan kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2023–2025.)
Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin kohderyhmänä on haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet. Haavoittuvalla asemalla tarkoitetaan todettua tai piilevää työ- ja toimintakykyyn liittyvää psykososiaalisen tuen tai hoidon tarvetta. Se voi olla myös kielitaidottomuuden tai sosiaalisen verkoston niukkuuden vuoksi palveluiden ulkopuolelle jäämistä tai muita toimintarajoitteita.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty tekemällä asukaskyselyä keväällä 2024. Kyselyn tarkoituksena on ollut selvittää Vantaan ja Keravan alueen monikielisten lapsiperheiden kokemuksia sosiaalipalveluihin pääsystä ja kerätä tietoa palveluiden tavoittavuuden haasteista. Kyselyt toteutettiin Webropolilla, yksilöhaastatteluina. Kyselyssä oli monivalinta- ja avoimia kysymyksiä ja ne toteutettiin kolmannen sektorin ja lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen tiloissa. Vastauksia saatiin yhteensä 50 kappaletta. Monikielisiä asukkaita kutsuttiin myös pilotin yhteiskehittämisen työpajaan.
Monikielisten lapsiperheiden tietoisuutta palveluista kartoitettiin myös tekemällä alkukartoitus-haastattelut kevään 2024 aikana 25 eri toimijan kanssa yhteensä 65 työntekijälle, jotka kohtaavat työssään haavoittuvassa asemassa olevia monikielisiä lapsiperheitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Haastatelluista tahoista viisi oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisäisiä, 15 kolmannen sektorin toimijoita mukaanlukien järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt, neljä Vantaan ja Keravan kaupungin toimijaa sekä Kela.
Haastattelujen avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä haavoittuvassa asemassa olevien monikielisten lapsiperheiden palveluihin ohjaukseen liittyen. Haastattelun kautta kerättiin tietoa muun muassa siitä mitä palveluita on jo olemassa, mitkä asiat on koettu haasteelliseksi palveluiden saavuttamisessa ja miten palveluihin ohjausta tulisi kehittää monikielisyyden näkökulmasta.