Monimuotoinen ja koordinoitu oppisopimuspolku Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla
Mahdollistetaan lähihoitaja-oppisopimusopiskelijan osaamisen kehittäminen laajasti Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla. Huomioidaan opiskelijoiden, ohjaajien ja esihenkilöiden tuen tarve oppisopimusopiskeluun liittyen.
Päijät-Hämeessä 75 vuotta täyttäneen väestön osuuden ennustetaan olevan 17,7 % vuonna 2030, mikä on koko maan ennustettua osuutta korkeampi ja Suomen maakunnista kuudenneksi korkein. Ikääntyvän väestön palvelutarve tulee siis kasvamaan jyrkästi. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöpula asettaa haasteita näiden kasvavien palvelutarpeiden toteutumiselle. Lisäksi vanhuspalvelulaki määrittää iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta, joka saattaa entisestään haastaa esimerkiksi kotihoiton kykyä täyttää henkilöstön määrän tarve. Onkin löydyttävä uusia henkilöstön rekrytoimisen keinoja sekä ideoita vetovoiman ja pitovoiman kehittämiseen.
Uusien hoitotyön ammattilaisten rekrytoimiseen saattaa vaikuttaa se, että lähihoitajakoulutus ei enää samalla tavalla houkuttele hakijoita aiempiin vuosiin verrattuna. Yhteistyöoppilaitosten kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että hakijamäärät sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon ovat laskeneet ja kaikkia aloituspaikkoja ei saada täytettyä. Tämän lisäksi vähemmistä hakijamääristä yhä kasvava osa haluaa suorittaa tutkinnon oppisopimuksella tai vaihtaa kyseiseen koulutusmuotoon kesken opintoja. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen on yhteistyössä oppilaitosten kanssa löydettävä keinoja hoitotyön vetovoiman ja pitovoiman parantamiseen.
Oppisopimusopiskelijoiden ohjaaminen asettaa työyksikön henkilöstölle erilaisia vaatimuksia kuin koulutussopimuksella opiskelevan opiskelijan ohjaaminen. Solmittava oppisopimus on pitkä sitoumus niin opiskelijalle kuin työyksikölle ja onnistuneeseen oppisopimukseen tarvitsevat tukea kaikki osapuolet.
Oppisopimus on vakiintunut rekrytoimisen keino hyvinvointialueella ja erityisesti Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla. Esimerkiksi keväällä 2023 toimialalta valmistui noin parikymmentä oppisopimusopiskelijaa ja uusia oppisopimuksia solmittiin noin viisikymmentä. Tämän lisäksi useita kymmeniä oppisopimuksia jatkui. Oppisopimusopiskelijat suorittavat koko lähihoitajan tutkinnon tai tutkinnon osia joko kotihoidon, asumispalveluiden, geriatrisen osaamiskeskuksen tai kuntoutuksen tulosalueilla.
Oppisopimusopiskelijat ovat pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamisen ajan samassa yksikössä, jolloin osaaminen ja tuntemus lähihoitajan työtehtävistä jää kapeammaksi kuin tavanomaisella koulutussopimuksella opiskelevien lähihoitajien. On myös epäselvää, onko ohjaajien ohjausosaaminen ja tuntemus lähihoitajan tutkinnon perusteista ja ammattitaitovaatimuksista riittävät ja ovatko käytänteet yhtenäiset oppisopimusopiskelijoiden osaamisen kehittämisen tukemiseksi.
Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalle on oppisopimukseen hakijoita säännöllisesti. On kuitenkin ilmennyt haasteita oppisopimusopiskelun toteutumisessa tai jopa oppisopimuksen keskeytyksiä. Oppisopimusopiskelijoiden hakeutuminen toimialalle ei ole koordinoitua eikä siihen ole kuvattuna prosessia. Hakijoita jakautuu epätasaisesti toimialan eri yksiköihin ja on epäselvää, kohtaako hakijat mahdolliset vapaat oppisopimuspaikat. Toimialalla ei ole määritelty oppisopimuksista vastaavaa henkilöä, joka voisi vastata henkilöstön (esihenkilöt, ohjaajat ja oppisopimusopiskelijat) avun ja tuen tarpeeseen sekä oppilaitosten yhteydenottoihin oppisopimusopiskeluun liittyen.
Vetovastuu kehittämisestä on hankkeessa työskentelevällä projektikoordinaattorilla (toimii myös oppisopimuskoordinaattorina) sekä myös myöhemmin rekrytoidulla opetushoitajalla ja hankepäälliköllä.
Esihenkilöiltä, työpaikkaohjaajilta ja oppisopimusopiskelijoilta sekä oppilaitosten (Koulutuskeskus Salpaus ja Suomen Diakoniaopisto) yhteyshenkilöiltä hankitaan tietoa hankkeen aikana kyselyiden, työpajojen, haastattelujen, yksikkövierailuiden ja palavereiden avulla. Tietoa hyödynnetään yhdessä edellä mainittujen sidosryhmien kanssa työskennellen. Toimialan johdosta ja muista organisaation yhdyshenkilöistä kootussa projektiryhmässä käydään säännöllisesti läpi projektin etenemistä.
Muutosta arvioidaan oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuuden määrällä sekä lopuksi palautekyselyn avulla. Hankkeessa tehdään myös jatkuvaa toiminnan arviointia hankkeen aikana työskentelevien koordinaattorin ja opetushoitajan toimesta. Jatkuvaa arviointia varten kysytään palautetta kohderyhmiltä erilaisten hankkeen aikana järjestettyjen tilaisuuksien päätteeksi. Pääasiallisena arviointimateriaalina on kohderyhmiltä saatu kokemustieto sekä asiantuntijatieto.
Projektin kohderyhmänä ovat oppisopimusopiskelijat, työpaikkaohjaajat sekä esihenkilöt. Osittain tavoiteltu muutos vaikuttaa myös oppilaitosten toimintaan.
Kohderyhmä on pidetty ajan tasalla kehittämistyöstä erilaisin tiedottein ja vieraillen johtotiimeissä sekä kerrottu hankkeessa useimmissa hankkeen puolesta järjestetyissä tilaisuuksissa. Kohderyhmiltä on saatu tietoa ja kohderyhmiä on osallistettu kehittämiseen työpajoissa sekä kyselyiden, yksikkövierailuiden ja haastatteluiden myötä. Hankkeen aikana on luotu kirjallisia toimintaohjeita, joita on myös esitelty suullisesti.
Kohderyhmien tietoa on pyritty lisäämään työpajoin, koulutuksin ja erilaisin viestinnän keinoin. Tavoitteena on ollut kasvattaa tietämystä oppisopimusopiskelusta ja siihen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista sekä tarjota työkaluja työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiselle.
