MuHVi – Muistiasiakkaan Hyvän hoidon Verkostot Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

VSSK Muistiluotsi ylläpitää MuHVi-verkostoja, joiden tarkoituksena on edistää muistiasiakkaan omannäköistä elämää ja hoitoa. Verkostoissa jaetaan tutkittua muistitietoa, kehitetään muistisairaiden hoitotyötä ja palveluja sekä tarjotaan vertaistukea eri hoitoyksiköiden välillä. 

Toimintaympäristö **

Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019). Vuonna 2016 muistisairauden aste on vähintään keskivaikea 71 %:lla tehostetun palveluasumisen, 78 %:lla vanhainkotien ja 72 %:lla terveyskeskusten pitkäaikaisosastojen hoidettavista (Voutilainen & Löppönen 2016).

Onko yksikössä käytössä Muistiliiton muistisairaan Hyvän hoidon kriteeristö?

  • Koko maa 51,4 %
  • Varsinais-Suomi 48,1 %
  • Satakunta 51,7 %

Lähde: THL. Vanhuspalvelujen tila-kysely 2018 (vastaajien lkm 2799, jossa yhteenlaskettuna kotihoidon ja  ympärivuorokautisen hoidon yksiköt).

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Varsinais-Suomen Muistiluotsin ollessa hanketyön vaiheessa (v. 2007-2011) Varsinais-Suomeen käynnistettiin MYY-verkosto, joka oli tarkoitettu yksityisten muistiyksiköiden hoidosta vastaaville Varsinais-Suomessa.  Vuonna 2013 Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen hallinnoima muistiluotsi-toiminta laajeni myös Satakuntaan. Satakuntaan ei saatu muodostettua omaa verkostoa, koska muistiyksiköitä oli siellä kovin vähän ja ne muutamat, joita oli, ohjattiin liittymään Varsinais-Suomen alueen MYY-verkostoon.  

Vuonna 2017 todettiin, että MYY-verkoston osallistujamäärät olivat melko vähäisiä, koska muistiyksiköiden määrä oli vähentynyt verkoston perustamisen ajalta. VSSK Muistiluotsin vuoden 2018 suunnitelmaan sisällytettiin Hyvän hoidon seminaarit (2 kpl) ja Hyvän hoidon kriteeristön työpajat kummassakin maakunnassa (yhteensä 5 kpl). Samalla suunnitelmaan sisällytettiin mahdollisuus pysyvän verkoston käynnistämiselle, mikäli tarve siihen havaittaisiin.  Pysyvä verkosto päätettiin käynnistää työpajojen jälkeen, koska siellä nähtiin suuri tarve yksiköiden verkostoitumiselle.  

Keväällä 2019 käynnistettiin kummankin maakunnan alueelle pysyvät verkostot, jotka nimettiin MuHVi-verkostoiksi eli muistiasiakkaan hyvän hoidon verkostoiksi. MuHvi-verkostojen tapaamisten sisällöt perustuvat Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristön elementteihin. MuHVissa tavoitteena on muistiasiakkaan hyvä hoito, jota Hyvän hoidon kriteeristö tukee. MuHViin voivat liittyä ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon esimiehet ja hoidosta vastaavat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yksiköistä molempien maakuntien alueilta. 

Ylläpitämällä maakunnallisia MuHVi-verkostoja tuetaan hoitoyksiköiden muistityön osaamisen vahvistamista, kollegiaalista yhteistyötä ja vertaistukea sekä muistiperheiden palvelujen yhdenvertaisuutta. Lisäksi verkostoissa tuodaan esille kolmannen sektorin täydentävien palvelujen rooli osana muistisairaiden ja heidän läheistensä hoito- ja palveluprosesseja. MuHVi-verkostojen ylläpitäminen on osa VSSK Muistiluotsin vaikuttamistyön tavoitteita, joissa muistityötä kehittämällä edistetään muistisairaiden oikeuksien ja hyvän hoidon toteutumista sekä muistisairaiden ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumisen vahvistamista. 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hoitoyksiköissä jopa 80%:lla asukkaista on muistisairaus tai muistihäiriö. Yhä harvempi hoitoyksiköistä on tarkoitettu pelkästään muistisairaille, jolloin hoitajilla ei välttämättä ole muistityön erityisosaamista riittävästi. MuHVi-verkostojen tarkoituksena on kehittää muistiasiakkaan omannäköistä elämää ja hyvää hoitoa. MuHVi-verkoston tapaamisten sisältö rakennetaan Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristön elementtien kautta. Samalla tehdään tunnetuksi Hyvän hoidon kriteeristön työkirjaa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Verkostot on tarkoitettu ympärivuorokautisen hoidon esimiehille ja hoidosta vastaaville, joiden kautta tiedon ja osaamisen arvioidaan leviävän hoitoyksiköihin, joissa he toimivat. Verkostoon on mahdollista osallistua julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hoitoyksiköistä koko maakunnan alueelta. MuHVi-verkostossa on jäseniä tällä hetkellä Varsinais-Suomessa noin 110 henkilöä ja Satakunnassa noin 80 henkilöä eri yksiköistä lähes kaikkien kuntien alueilta. Verkostoon otetaan uusia jäseniä jatkuvasti. 

VSSK Muistiluotsi ylläpitää verkostoja ja tarjoaa mahdollisuuden muistisairaan hoitotyön yhteiskehittämiselle. Aluesuunnittelijat omalla työpanoksellaan luovat rakenteet, jotka mahdollistaa verkoston tavoitteiden saavuttamisen. Verkostotapaamisten sisällöt tarjoavat osallistujille tutkittua tietoa ja mahdollisuuden jakaa ja vastaaottaa kokemuksia innostavassa ilmapiirissä. Verkoston jäseniltä odotetaan aktiivista osallistumista, hyvien käytäntöjen jakamista ja verkostoitumista sekä verkostoissa saatujen tietojen viemistä osaksi omien yksiköittensä hoitotyön kehittämistä.

 

Liitteet
Tavoiteltu muutos

VSSK Muistiluotsin toiminnalla vaikutetaan muistiasiakkaiden hoitopolun, palvelujen ja palveluohjauksen kehittymiseen kunnissa ja tulevissa sote-keskuksissa. Verkoston jäsenten muistiosaaminen vahvistuu ja näin muistiasiakkaiden palvelut kehittyvät.

MuHVi-verkoston toiminnan avulla tavoitellaan seuraavia tuloksia: 

  • Ajantasaisen ja tutkitun muistitiedon hyödyntäminen muistisairaiden asukkaiden päivittäisessä hoitotyössä.  
  • Muistisairaiden hoitotyön ja palvelujen kehittäminen Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristön sisältöjen avulla. 
  • Vertaistuen muodostuminen ja hyödyntäminen eri hoitoyksiköiden esimiesten välillä. 

Lisäksi MuHVi-verkoston toiminnan myötä osallistujien tieto lisääntyy kolmannen sektorin toiminnasta ja palveluista sekä edistää muistiperheille suunnattujen palvelujen ja yhteistyömuotojen kehittymistä. Kolmannen sektorin asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsin ja Muistiyhdistysten täydentävät palvelut tunnetaan ja niitä hyödynnetään soveltuvin osin, osana palveluja ja niiden kehittämistä.

Muistiluotsi-toiminta mahdollistaa muistiasiakkaan edunvalvojana ja äänenä toimimisen eri verkostoissa ja edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Maakunnallisia verkostoja ylläpitämällä vahvistetaan muistiyhdistysten roolia sote-palvelujen näkökulmasta.

Muutoksen mittaaminen
  • Verkostoon liittyneitä jäseniä molempien maakuntien kaikkien kuntien alueilta
  • Verkostotapaamisten osallistujamäärä ja aktiivinen osallistuminen.  
  • Osallistujilta kerätään palautteet jokaisen verkoston tapaamisen jälkeen.  
  • Vuosipalautteiden kerääminen yhteistyön sujumisesta verkoston jäseniltä. 
  • Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristä on laajasti käytössä maakunnan ympärivuorokautisen palvelun hoitoyksiköissä 
Toteutussuunnitelma

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi toteuttaa verkostoille vuosittain 1-2 verkostotapaamista Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla ja lähettää 2-4 verkostokirjettä ajankohtaisista muistityön asioista. Verkoston jäsenet antavat palautetta ja esittävät toiveita tulevien tapaamisten sisällöistä jokaisen verkostotapaamisen jälkeen. Palautteet huomioidaan tulevien tapaamisten suunnittelussa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

MuHVi- verkosto muodostuu vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden esimiehistä ja hoidosta vastaavista ammattilaisista, jotka työskentelevät muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä kanssa. Arjen hoitotyö on usein kiireistä, eikä uuden tiedon etsiminen ja hyödyntäminen aina onnistu yksiköissä halutulla tavalla. Verkosto tuottaa osallistujille mahdollisimman korkealaatuista, arjessa hyödynnettävää tietoa ajankohtaisista muistityön aiheista, jonka avulla yksiköt voivat kehittää muistiasiakkaan omannäköistä elämää ja hyvää hoitoa. Sen lisäksi, että verkostotapaamisten aiheet ovat Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristön sisältöjä, jokaisella tapaamisella kerrotaan Hyvän hoidon kriteeristön työkirjasta, joka toimii kehittämisen työvälineenä. 

Verkostotapaamiset suunnitellaan palvelemaan monipuolisesti verkoston jäsenten ammatillisen osaamisen jakamista ja vahvistamista. Tavoitteena on ajankohtaisen muistitiedon välittäminen ja yhteistyön vahvistaminen. Verkostotapaamisiin kutsutaan asiantuntija alustamaan kulloisestakin aiheesta. Lisäksi työskennellään pienryhmissä, jolloin osallistujilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä omista yksiköistään. Ammatillista osaamista tukemalla varmistetaan laadukkaat palvelut ja hyvä elämä ja arki muistiperheille. Lisäksi vahvistetaan alueen muistijärjestöjen ja Muistiluotsin roolia osana ammattilaisten tukea.

Ratkaisun perusidea **

Muistiasiakkaiden hoitoyksiköiden esimiesten ja hoidosta vastaavien verkosto edistää ajantasaisen muistiosaamisen leviämistä ja Hyvän hoidon kriteeristön käyttöön ottamista hoitoyksiköissä. Verkoston toiminta tukee muistiasiakkaan omannäköisen elämän ja hyvän hoidon toteutumista maakunnan alueen hoitoyksiköissä. Lisäksi sen avulla edistetään hyvien käytäntöjen ja vertaistuen jakaminen hoitoyksiköiden välillä.   

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

MuHVi-verkostojen tapaamisten ajankohdat (kevät ja syyskausille) suunnitellaan etukäteen osana VSSK Muistiluotsin vuosisuunnitelmaa. Aluesuunnittelijat laativat verkostotapaamisten kutsut, ohjelman, sopivat asiantuntijat, varaavat tilan ja laativat osallistujilta kerättävän palautteen sisällön. 

Muistiluotsin aluesuunnittelijat keräävät verkostotapaamisiin ilmoittautuneiden tiedot Surveypal-järjestelmän kautta. Tapaamisten jälkeen kerätään osallistujilta palautteet myös Surveypal- järjestelmän kautta. Kerättyjen palautteiden pohjalta laaditaan seuraavien tapaamisten sisällöt. Tapaamisten lisäksi verkostolle laaditaan ja lähetetään 2-4 verkostokirjettä vuodessa ajankohtaisista muistityön asioista.  

Mahdollisia kustannuksia syntyy aluesuunniittelijoiden käyttämästä työajasta, verkostotapaamisten tilavarauksista, mahdollisista materiaaleista, tarjoiluista ja luentopalkkioista. Kummankin maakunnan Muistiluotsin aluesuunnittelijat tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä verkostotapaamisten prosessien suunnittelussa ja mahdollisuuksien mukaan myös toteutuksessa, jolloin verkostojen sisällöt ovat yhdenvertaisia, maakunnallisia painotuksia lukuun ottamatta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

MuHVi-verkosto on levitettävissä myös muihin maakuntiin, koska muistisairaiden hoitotyön tarpeet ovat suurelta osin samanlaiset koko maassa. Erityisen tärkeää on, että verkostossa ovat mukana kaikki toimijat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Verkostoitumiseen tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota heti verkoston toiminnan alusta lähtien, mikä tuli kerätyssä palautteessa esille. Ylläpitäjänä voisi olla jokin muukin taho kuin järjestötoimija. Toisaalta muistijärjestöllä on paljon annettavaa verkostolle ja se on neutraali taho ylläpitämään sen toimintaa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Jokaisen verkostotapaamisen jälkeen kerätään osallistujilta palutetta. Vuonna 2019 (yhteensä 71 vastaajaa) kerätyssä, molempia maakuntia koskevassa palautekoosteessa saatiin seuraavia tuloksia:

  • Verkostotapaamisten sisältö vastasi osallistujien odotuksia --> (Paljon 86 %, Jonkin verran 10 %, Ei / en osaa sanoa 4 %).
  • Osallistujat pystyivät hyödyntämään saamaansa tietoa työssään --> (Paljon 45 %, Jonkin verran 51 %, Ei / en osaa sanoa 5 %).
  • Työpaja lisäsi osallistujien keskinäistä vuorovaikutusta --> (Paljon 13 %, Jonkin verran 63 %, Ei / en osaa sanoa 23 %).
  • Työskentely antoi osallistujille voimavaroja ja tukea --> (Paljon 30 %, Jonkin verran 64 %, Ei / en osaa sanoa 6 %).
  • Osallistujat pitivät MuHVi-verkoston toimintaa hyödyllisenä --> (Paljon 74 %, Jonkin verran 26 %, Ei / en osaa sanoa 0 %). 

Vapaa palaute osallistujilta:

Muistitiedon jakaminen: 

“Saan ajantasaista tietoa muistiasioissa.” 

“Mielenkiintoiset aiheet.” 

“Tuore tutkimustieto.”

Hoitotyön kehittäminen: 

“ Saan uutta tietoa ja ideoita.”  

“Saan ideoita hoitotyön kehittämiseen omassa yksikössä.” 

“Saan kertausta ja vahvistusta omalle toiminnalle.”

Vertaistuki: 

“Tapaan muita samaa työtä tekeviä.” 

“Jaan tietoa ja kokemuksia.” 

“Olen työssäni hyvin yksin kehittäjänä - verkosto auttaa.”

Liitteet
Palaute MuHVi-verkoston toiminnasta vuonna 2019.