MuHVi – Muistiasiakkaan Hyvän hoidon Verkostot Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
VSSK Muistiluotsi ylläpitää MuHVi-verkostoja, joiden tarkoituksena on edistää muistiasiakkaan omannäköistä elämää ja hoitoa. Verkostoissa jaetaan tutkittua muistitietoa, kehitetään muistisairaiden hoitotyötä ja palveluja sekä tarjotaan vertaistukea eri hoitoyksiköiden välillä.
Toimintamallin nimi
VSSK Muistiluotsi ylläpitää MuHVi-verkostoja, joiden tarkoituksena on edistää muistiasiakkaan omannäköistä elämää ja hoitoa. Verkostoissa jaetaan tutkittua muistitietoa, kehitetään muistisairaiden hoitotyötä ja palveluja sekä tarjotaan vertaistukea eri hoitoyksiköiden välillä.
Muistiasiakkaiden hoitoyksiköiden esimiesten ja hoidosta vastaavien verkosto edistää ajantasaisen muistiosaamisen leviämistä ja Hyvän hoidon kriteeristön käyttöön ottamista hoitoyksiköissä. Verkoston toiminta tukee muistiasiakkaan omannäköisen elämän ja hyvän hoidon toteutumista maakunnan alueen hoitoyksiköissä. Lisäksi sen avulla edistetään hyvien käytäntöjen ja vertaistuen jakaminen hoitoyksiköiden välillä.
Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019). Vuonna 2016 muistisairauden aste on vähintään keskivaikea 71 %:lla tehostetun palveluasumisen, 78 %:lla vanhainkotien ja 72 %:lla terveyskeskusten pitkäaikaisosastojen hoidettavista (Voutilainen & Löppönen 2016).
Onko yksikössä käytössä Muistiliiton muistisairaan Hyvän hoidon kriteeristö?
- Koko maa 51,4 %
- Varsinais-Suomi 48,1 %
- Satakunta 51,7 %
Lähde: THL. Vanhuspalvelujen tila-kysely 2018 (vastaajien lkm 2799, jossa yhteenlaskettuna kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköt).
MuHVi- verkosto muodostuu vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden esimiehistä ja hoidosta vastaavista ammattilaisista, jotka työskentelevät muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä kanssa. Arjen hoitotyö on usein kiireistä, eikä uuden tiedon etsiminen ja hyödyntäminen aina onnistu yksiköissä halutulla tavalla. Verkosto tuottaa osallistujille mahdollisimman korkealaatuista, arjessa hyödynnettävää tietoa ajankohtaisista muistityön aiheista, jonka avulla yksiköt voivat kehittää muistiasiakkaan omannäköistä elämää ja hyvää hoitoa. Sen lisäksi, että verkostotapaamisten aiheet ovat Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristön sisältöjä, jokaisella tapaamisella kerrotaan Hyvän hoidon kriteeristön työkirjasta, joka toimii kehittämisen työvälineenä.
Verkostotapaamiset suunnitellaan palvelemaan monipuolisesti verkoston jäsenten ammatillisen osaamisen jakamista ja vahvistamista. Tavoitteena on ajankohtaisen muistitiedon välittäminen ja yhteistyön vahvistaminen. Verkostotapaamisiin kutsutaan asiantuntija alustamaan kulloisestakin aiheesta. Lisäksi työskennellään pienryhmissä, jolloin osallistujilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä omista yksiköistään. Ammatillista osaamista tukemalla varmistetaan laadukkaat palvelut ja hyvä elämä ja arki muistiperheille. Lisäksi vahvistetaan alueen muistijärjestöjen ja Muistiluotsin roolia osana ammattilaisten tukea.
MuHVi-verkostojen tapaamisten ajankohdat (kevät ja syyskausille) suunnitellaan etukäteen osana VSSK Muistiluotsin vuosisuunnitelmaa. Aluesuunnittelijat laativat verkostotapaamisten kutsut, ohjelman, sopivat asiantuntijat, varaavat tilan ja laativat osallistujilta kerättävän palautteen sisällön.
Muistiluotsin aluesuunnittelijat keräävät verkostotapaamisiin ilmoittautuneiden tiedot Surveypal-järjestelmän kautta. Tapaamisten jälkeen kerätään osallistujilta palautteet myös Surveypal- järjestelmän kautta. Kerättyjen palautteiden pohjalta laaditaan seuraavien tapaamisten sisällöt. Tapaamisten lisäksi verkostolle laaditaan ja lähetetään 2-4 verkostokirjettä vuodessa ajankohtaisista muistityön asioista.
Mahdollisia kustannuksia syntyy aluesuunniittelijoiden käyttämästä työajasta, verkostotapaamisten tilavarauksista, mahdollisista materiaaleista, tarjoiluista ja luentopalkkioista. Kummankin maakunnan Muistiluotsin aluesuunnittelijat tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä verkostotapaamisten prosessien suunnittelussa ja mahdollisuuksien mukaan myös toteutuksessa, jolloin verkostojen sisällöt ovat yhdenvertaisia, maakunnallisia painotuksia lukuun ottamatta.
Jokaisen verkostotapaamisen jälkeen kerätään osallistujilta palutetta. Vuonna 2019 (yhteensä 71 vastaajaa) kerätyssä, molempia maakuntia koskevassa palautekoosteessa saatiin seuraavia tuloksia:
- Verkostotapaamisten sisältö vastasi osallistujien odotuksia --> (Paljon 86 %, Jonkin verran 10 %, Ei / en osaa sanoa 4 %).
- Osallistujat pystyivät hyödyntämään saamaansa tietoa työssään --> (Paljon 45 %, Jonkin verran 51 %, Ei / en osaa sanoa 5 %).
- Työpaja lisäsi osallistujien keskinäistä vuorovaikutusta --> (Paljon 13 %, Jonkin verran 63 %, Ei / en osaa sanoa 23 %).
- Työskentely antoi osallistujille voimavaroja ja tukea --> (Paljon 30 %, Jonkin verran 64 %, Ei / en osaa sanoa 6 %).
- Osallistujat pitivät MuHVi-verkoston toimintaa hyödyllisenä --> (Paljon 74 %, Jonkin verran 26 %, Ei / en osaa sanoa 0 %).
Vapaa palaute osallistujilta:
Muistitiedon jakaminen:
“Saan ajantasaista tietoa muistiasioissa.”
“Mielenkiintoiset aiheet.”
“Tuore tutkimustieto.”
Hoitotyön kehittäminen:
“ Saan uutta tietoa ja ideoita.”
“Saan ideoita hoitotyön kehittämiseen omassa yksikössä.”
“Saan kertausta ja vahvistusta omalle toiminnalle.”
Vertaistuki:
“Tapaan muita samaa työtä tekeviä.”
“Jaan tietoa ja kokemuksia.”
“Olen työssäni hyvin yksin kehittäjänä - verkosto auttaa.”
Kansikuva
