Muistelua kaikilla aisteilla -opas
Moniaistisen muistelutyön oppaan avulla ohjaajat voivat tukea kehitysvammaista ihmistä muistelemaan ja elämään aktiivista arkea ikääntymisen tai muistisairauden aiheuttamista muutoksista huolimatta.
Valtaosa kehitysvammaisista ihmisistä asuu hyvinvointialueiden hallinnoimissa tai ostopalveluina hankkimissa asumispalveluissa. Asumispalveluja ohjaavat sosiaali- ja terveysalaa koskevat lait ja asetukset. Asumispalveluiden rahoitus tulee palvelunkäyttäjiltä ja suurelta osin sitä rahoittaa julkinen talous. Kehitysvammaisten ihmisten sosiaalinen integroituminen avoimeen yhteiskuntaan on kesken ja ikääntyneen kehitysvammaisen mahdollisuudet täysivaltaiseen elämään omassa kodissaankin voivat olla rajalliset.
Ikääntyneiden kehitysvammaisten parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat lisää sosiokulttuuristen menetelmien osaamista. Kirjallisuuden ja kokemuksen mukaan ikääntynyt hyötyy monet aistit huomioivasta muistelutyöstä ja oman elämäntarinan tutkimisesta. Tähän hän tarvitsee lähi-ihmisten tukea.
Kehitysvammaisten ihmisten eliniänodote on noussut lyhyessä ajassa paljon. Kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisestä ja muistisairauksista on vähän tietoa, ikääntymisestä ja muistisairauksista sen sijaan on paljon tietoa. Tietoa kokoamalla ja soveltamalla hanke lisäsi kehitysvammaisten asumispalveluissa toimivien ammattilaisten osaamista edellä mainituissa asioissa. Sosiokulttuurisen toiminnan osaamisen vahvistamiseen sen sijaan tarvittiin uutta, kehitysvammaisille ikääntyneille soveltuvaa ja ammattilaisille helppokäyttöistä materiaalia.
Strategisena päämääränä oli, että moniaistinen muistelutyö tulee osaksi kehitysvammaisten ikääntyneiden hyvää arkea.
- Kehitysvammaiset ikääntyneet: asiantuntijuus ja materiaalin kehittäminen (Tulevaisuuden muistelu, VR-kokeilut, Maku-, ääni- ja pelilaboratoriot)
- Kehitysvamma-alan ammattilaiset: asiantuntijuus ja materiaalin kehittäminen (SMART)
- Ikääntymisen asiantuntijat: muistiosaaminen, aivoterveellinen ravinto, muistiystävällinen ympäristö, kosketusviestit, kehitysvammahuollon historia (Luento)
- Muistiasiantuntijat: digitaalisten osaamismerkkien laatiminen (Aivoriihi, Työpajamalli)
- Moniaistisuuden asiantuntijat: opas muistelutyön tueksi (Kuusi hattua, Käyttäjäprofiilit, Innopaja)
- Hyvä ikääntymien -verkosto: vertaistuki, asiantuntijuuden jakaminen, tapahtumien järjestäminen
- Viestinnän asiantuntijat: tiedon sujuvoittaminen ja selkokielen käyttö, kuva - ja videomateriaalin tuottaminen
- Oppilaitokset: kehitysvamma-alan asiantuntijuuden jakaminen, projektit, harjoittelu ja opinnäytetyö (Katso ja opi -pajat)
- Ohjausryhmä: ikääntymisen, kehitysvammaisuuden ja vuorovaikutuksen asiantuntijuus
Saavutettavaa tietoa kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisestä, muistisairauksista, moniaistisesta muistelutyöstä ja elämäntarinan merkityksestä.
Eliniän noususta johtuen kehitysvammainen ihminen viettää elämästään yhä suuremman osan asumispalveluissa, sillä vammaispalvelulain mukainen päiväaikainen toiminta päättyy yleensä 60-65 vuoden iässä. Tässä vaiheessa kehitysvammaisella ihmisellä on yleensä paljon toimintakykyä jäljellä. Ikääntynyt kehitysvammainen tarvitsee arkeensa mielekästä ja aktiivista tekemistä.
Asiakasymmärrystä laajennettiin perehtymällä moniaistisuutta, sosiokulttuurisuutta ja luovaa hoivaa sivuaviin tutkimuksiin, hankkeisiin ja muista kanavista saatuun tietoon ja kokemukseen. Tätä kokemusta ja tietoa sovellettiin kohderyhmälle.
Hankkeessa havaittiin, että ohjattu ja säännöllinen muistelutyö ikäihmisten kanssa kuuluu harvoin ryhmäkodin arkeen. Ammattilaiset tarvitsevat saavutettavaa tietoa ja valmiita toimintaohjeita, jotta muistelutyöstä tulisi kiinteä osa arkea ja se tavoittaisi eri tavoin kommunikoivat asukkaat. Moniaistisen muistelutyön opas antaa tietoa aistien ikääntymismuutoksista ja erilaisista tavoista osallistua muisteluun.
Oppaan kehittelyssä on hyödynnetty ja sovellettu olemassa olevia muisteluun, ryhmätoimintaan ja vuorovaikutukseen tarkoitettuja oppaita ja sivustoja (RyhmäRenki, Vahvike, Muistipuisto, Rohkaisin, HYP-toimintamalli). Erityistä huomiota on kiinnitetty moniaistiseen toimintaan ja tuettuun vuorovaikutukseen.
Ideana oli tuottaa saavutettava moniaistinen muisteluopas kehitysvammaisten ihmisten ryhmäkoteihin. Tätä varten koottiin asiantuntijaryhmä ja järjestettiin kehittämispajoja. Pajoissa luotiin oppaan rakenne ja ideoita moniaistisin muisteluhetkiin. Ideat kehitettiin hetkiksi, joita toteutettiin ryhmissä kehitysvammaisten ikääntyneiden kanssa. Ohjeista kerättiin palautetta kyselylomakkeen avulla. Toimivat ohjeet valikoituivat oppaaseen ja ne yhtenäistettiin kokonaisuuteen sopiviksi.
Kehitysvammaiset ikääntyneet osallistuivat muisteluun ja eri työpajoihin sekä pilotoivat hankkeessa tuotettua materiaalia. Palautetta näistä kerättiin sosiometrisin menetelmin ja kuvatuetuin "kyllä-ei" kysymyksin. Lisäksi toimintaa havainnointiin aktiivisesti koko prosessin ajan.
Sähköinen moniaistisen muistelutyön opas osaksi ryhmäkotien arkea.
Palautteiden mukaan muistelutyö antoi ammattilaisille uutta tietoa kehitysvammaisesta ikääntyneestä ja hänen pitkästä elämästään. Toisaalta muistelutyön myötä kehitysvammainen ikääntynyt koki voimaantumista ja näkyväksi tulemista omassa yhteisössään. Sähköinen opas on saavutettava.
Moniaistisen muistelutyön oppaan avulla kehitysvamma-alan ammattilainen voi olla uudenlaisessa vuorovaikutuksessa kehitysvammaisen ikääntyneen kanssa. Yhteinen pysähtyminen muisteluun ilahduttaa, liikuttaa ja lohduttaa molempia osapuolia. Se on vuorovaikutusta, jossa ihmiset ja tarinat kohtaavat toisensa.
Moniaistisesta muisteluoppaasta kerättiin palautetta koko kehittämisprosessin ajan. Ammattilaisten näkökulmasta muistelutyö on lisännyt positiivista yhdessäoloa asukkaan kanssa ja sen avulla on saanut tietoa ihmisten historiasta ja piilossa olevista taidoista. Palautteen mukaan moniaistisuus on ollut turhaan paitsiossa ja aistityöskentelyn lisääminen on vahvistanut asukkaiden hyvinvointia ja toimijuutta. Kehitysvammaisten ikääntyneiden mielestä on ollut kiinnostavaa tutustua arkisiin asioihin ja ilmiöihin eri tavalla, uudesta näkökulmasta. Havaintojen perusteella nekin asukkaat, jotka eivät yleensä kiinnity toimintaan, ovat muisteluhetkissä olleet aktiivisia toimijoita.
Moniaistisen muistelutyön opasta kehitetiin kymmenen kuukauden ajan vuosina 2023-2024. Sen asiantuntijoina hanketyöntekijöiden lisäksi oli kehitysvamma-alan ammattilaisia eri hyvinvointialueiden ryhmäkodeista ja päiväaikaisen toiminnan yksiköistä sekä ryhmä geronomiopiskelijoita. Työryhmä tapasi neljä kertaa ja prosessissa järjestettiin kaksi pilottikierrosta. Ulkopuolinen arvioija tutki aineiston ja antoi siitä palautetta. Palautteen mukaan opas on sellaisenaan sovellettavissa myös valtaväestön ikääntyneiden parissa tehtävään moniaistiseen muisteluun.
- Ryhmäkotien arkeen helposti toteutettavia muisteluhetkiä.
- Tietoa aisteissa tapahtuvista ikääntymismuutoksista.
- Tietoa ja taitoa havainnoida ikääntyneen kehitysvammaisen tilannetta myös muistisairauden näkökulmasta.
- Kehitysvammaisen ikääntyneen toimijuuden vahvistaminen.
- Sosiokulttuurisen työotteen vahvistaminen ryhmäkodissa.
Moniaistinen muistelu kehitysvammaisen ikääntyneen kanssa.
Kuva
Hankkeen aikana tietoa moniaistisesta muisteluoppaasta jaetaan eri organisaatioissa eri yhteyksissä. Kokemuksia oppaan käytöstä ja soveltamisesta jaetaan.
Ryhmäkodissa moniaistinen muistelutyö juurtuu kehitysvammaisen ikääntyneen arkeen, kun sen merkitys yksilölle ja ryhmälle tiedostetaan.
Muistelutyö ei vaadi mittavia hankintoja ja välineitä, vaan sitä voi toteuttaa arkisessa ympäristössä ja arkisin välinein. Muistelutyö vaatii joko hetken tai pidemmän tuokion, mutta aina täyden keskittymisen. Muistelua voi tehdä yhden asukkaan tai ryhmän kanssa. Sen kautta ammattilainen voi saada arvokasta tietoa kehitysvammaisen ikääntyneen pitkästä elämästä.
Moniaistisen muistelutyön ohjaaminen ei vaadi erityistä koulutusta. Oppaan avulla on mahdollista kasvattaa ymmärrystä huomiovasta vuorovaikutuksesta, aisteihin ja kehitysvammaisuuteen liittyvistä ikääntymismuutoksista, moniaistisesta muistelusta ja erilaisista tavoista muistella. Oppaan lopussa olevat muisteluhetket on suunniteltu kotiolosuhteissa toteutettaviksi.
Muistelutoiminta kirjataan ja dokumentoidaan toimintayksikössä sovittujen käytäntöjen mukaan.
Kehitysvammaiset ikäihmiset ovat saaneet kosketuksen omaan elämäntarinaansa, joka on tullut näkyväksi. Kehitysvammaisten ihmisten ohjaajat ja läheiset ovat saaneet ikäihmisestä lisää tietoa. Vuorovaikutus ja yksilölliset kohtaamiset asukkaiden ja ammattilaisten välillä ovat lisääntyneet. Tieto muistelutyön merkityksestä, menetelmistä ja tekniikoista on lisääntynyt.