Muistia ja toiminnanohjausta tukevat työkalut yhteisöllisessä asumisyksikössä
Muistin- ja ohjauksen teknologiaratkaisujen avulla tuetaan asiakkaiden arkea muistuttamalla ja ohjaamalla heitä päivittäisissä toimissa.
Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.
Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa.
Lähteet:
Ikävoimainen Oulu - Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021–2030
Näkökulmat
Asiakkaan hyvinvointi ja terveys, henkilöstö, teknologiavaikutukset
Arviointikysymykset
- Onko hoitajien käynnit vähentyneet asiakkaan luona?
- Onko asiakkaiden yöllinen vaeltelu asunnon ulkopuolella vähentynyt?
- Ovatko asiakkaat oma-aloitteellisempia?
Tiedon lähteet
Palautekyselyt ja työpaja henkilöstölle, kokemustieto, järjestelmän lokitiedot ja tukipyyntöjen määrä
Tarvelähtöinen teknologiakokeilu toteutettiin yhteisöllisessä asumisyksikössä. Yksikössä on 27 asiakasta ja 15 hoitajaa. Yksikön hoitajat esittivät työssä ilmeneviä haasteita, joihin lähdettiin hakemaan ratkaisua teknologoista. Keskeisimmäksi haasteeksi nousi yöllä vaeltelevat asiakkaat sekä paljon toistuvia muistutuskäyntejä tarvitsevat asiakkaat. Markkinoilta lähdettiin etsimään Muistin- ja ohjauksen työkalut teknologiaratkaisuja. Kokeilu eteni tarpeesta ratkaisuksi prosessin mukaisesti, jossa työyksiköstä valitut ammattilaiset ovat mukana koko prosessin ajan. Työyksikön ammattilaiset valitsivat kokeiluun osallistuvat asiakkaat. Teknologialaitteiden käyttö vaatii käyttökoulutuksen teknologiakohtaisesti. Asiakkaiden ei tarvinnut koskea teknologialaitteisiin ollenkaan.
Muistin- ja ohjauksen työkalujen käyttöönotossa hyödynnettiin Tarpeesta ratkaisuksi -opasta, joka pohjautuu 6Aika Co-Created Health and Wellbeing -hankkeessa (CoHeWe) vuosien 2018-2020 aikana kertyneisiin kokemuksiin ja havaintoihin julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskehittämisestä eri toimijoiden kanssa.
Salonkartanon yksikön hoitajille järjestettiin alkuinfon, jossa kerrottiin KARITA-hankkeesta ja tulevasta teknologiakokeilusta. Alkuinfon jälkeen yksikön esimies ja tiimivastaava valitsivat neljä (4) lähihoitajaa mukaan tämän prosessin läpikäyntiin.
Ensimmäisessä työpajassa käytiin läpi haasteita, joita työntekijät olivat jo aikaisemmin miettineet keskuudessaan omassa työssä ja yksikön toiminnassa. Osana työpajaa haasteet priorisoitiin, jonka jälkeen päätettiin yhdessä haaste, johon tartutaan ja lähdetään hakemaan ratkaisua teknologian avulla.
Haasteesta tehtiin alla oleva tarvekuvaus, jossa kuvattiin toimintaympäristö, toimijat sekä nykyinen toimintatapa. Sen jälkeen kirjatiin nykyisessä toimintatavassa esiintyvät ongelmat / puitteet. Lopuksi kirjatiin odotuksia ja toiveita, mitä uudistus toisi työntekijöille ja yksikön toiminnalle.
Haasteen tunnistamisen ja tarvekuvauksen jälkeen niistä muodostettiin suunnitteluhaaste / tietopyyntö yrityksille. Tietopyynnön tarkoituksena oli kartoittaa markkinoilla olevat teknologiaratkaisut asiakkaan muistin, unen ja toiminnanohjauksen tukemiseen
Tietopyyntö jaettiin yrityksille julkisten hankintojen palveluissa Hilmassa. Yrityksillä oli 1,5 kuukautta aikaa vastata tietopyyntöön. Tässä ajassa tietopyyntöön vastasi yksi yritys, joka valittiin palveluntoimittajaksi.
Kuva
Salonkartanon työntekijöille esiteltiin teknologiaratkaisut, joita yritys tarjosi muistin- ja ohjauksen työkaluiksi. Teknologiaratkaisut, jotka valikoituivat Muistin- ja ohjauksen työkaluiksi olivat Emfit unenvalvonta-anturi, CaryBase vuorokausikalenteri, MemoPlanner toiminnanohjausjärjestelmä sekä ääniohjauksella hälyttävä ovimatto.
Työntekijät arvioivat kokeiluun osallistuvien asiakkaiden sopivuuden teknologiaratkaisujen käyttäjäksi sekä tarvittavien tuotteiden määrän. Hanketyöntekijät solmivat tämän pohjalta yrityksen kanssa sopimuksen tuotteiden testauksesta kuuden (6) kuukauden ajan.
Työntekijöille laadittiin kansio, josta löytyivät hanketyöntekijöiden ja yrityksen edustan yhteystiedot, yksikköön valitun teknologiavastaavan nimi kokeilun ajaksi sekä kokeiluun osallistuvien asukkaiden nimet. Kansioista löytyi kokeiluun osallistujien teknologiakohtaiset suostumuslomakkeet, jotka pyydettiin kirjallisina kaikilta kokeiluun osallistujilta tai heidän edunvalvojanansa toimivalta läheiseltä. Lisäksi jokaisesta teknologiaratkaisusta löytyi kuvallinen ja kirjallinen käyttöohje.
Kuva
Kokeilu alkoi 4.3.2022, jolloin yritys toimitti yksikköön teknologialaitteet sekä asensi ne kaikille asukkaille lukuun ottamatta vuorokausikalentereita, joihin hoitajat tallensivat asiakkaan päivänohjelman. Kokeilun alussa oli teknisiä haasteita niiden ratkaisujen kanssa, jotka vaativat internet yhteyden. Rakennuksessa ei ole valmista langatonta verkkoa, minkä vuoksi yrityksen toimesta yksikköön asennettiin tukiasemia, jotka eivät alkuun toimineet kunnolla. Ongelma ratkaistiin tukiasemia lisäämällä.