Muistia ja toiminnanohjausta tukevat työkalut yhteisöllisessä asumisyksikössä
Muistin- ja ohjauksen teknologiaratkaisujen avulla tuetaan asiakkaiden arkea muistuttamalla ja ohjaamalla heitä päivittäisissä toimissa.
Toimintamallin nimi
Muistin- ja ohjauksen teknologiaratkaisujen avulla tuetaan asiakkaiden arkea muistuttamalla ja ohjaamalla heitä päivittäisissä toimissa.
CaryBase vuorokausikalenteri näyttää kellonajan, vuorokaudenajan, viikonpäivän ja päivämäärän sekä ohjelmoidut asiakkaan lähituntien tapahtumat, kosketusnäyttöä painamalla myös ääniohjattuna. Muistutukset on mahdollista saada näytölle ääneen luettuna. Emfit unenvalvonta-anturi ilmoittaa hoitajalle mobiilisovellukseen asiakkaan sängystä poistumiset, mikäli asiakas ei ole palannut vuoteeseen 15 minuutin kuluessa. Abilia MEMO toiminnanohjaus- ja ajanhallintakäyttöjärjestelmä sisältää toiminnanohjauskalenterin, johon mahdollista laittaa yksikön tapahtumat asiakkaiden ja vieraiden näkyville.
Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.
Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa.
Lähteet:
Ikävoimainen Oulu - Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021–2030
Tarvelähtöinen teknologiakokeilu toteutettiin yhteisöllisessä asumisyksikössä. Yksikössä on 27 asiakasta ja 15 hoitajaa. Yksikön hoitajat esittivät työssä ilmeneviä haasteita, joihin lähdettiin hakemaan ratkaisua teknologoista. Keskeisimmäksi haasteeksi nousi yöllä vaeltelevat asiakkaat sekä paljon toistuvia muistutuskäyntejä tarvitsevat asiakkaat. Markkinoilta lähdettiin etsimään Muistin- ja ohjauksen työkalut teknologiaratkaisuja. Kokeilu eteni tarpeesta ratkaisuksi prosessin mukaisesti, jossa työyksiköstä valitut ammattilaiset ovat mukana koko prosessin ajan. Työyksikön ammattilaiset valitsivat kokeiluun osallistuvat asiakkaat. Teknologialaitteiden käyttö vaatii käyttökoulutuksen teknologiakohtaisesti. Asiakkaiden ei tarvinnut koskea teknologialaitteisiin ollenkaan.
Kaikki teknologiat sisältävät sovelluksen, johon tarvitaan käyttäjätunnukset ja salasana. Vuorokausikalenterin ja MemoPlannerin sisältöä voi muokata sovelluksessa tai suoraan laitteesta kosketusnäytöllä. Unenvalvonta-anturin asetuksia muokataan sovelluksessa. Sovellusten käyttö vaatii käyttäjäkoulutuksen.
Teknologian käyttöönotto hoitotyön tukena vaatii paljon aikaa, perehtymistä, opettamista ja oppimisen tukemista ammattilaisille ja esihenkilöille, jotta teknologia lähtisi sujuvammin/laajemmin käytäntöön. Laitteita ei osata täysin hyödyntää arjessa, mikäli ei tunneta kaikkia laitteen ominaisuuksia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Vuorokausikalenteria kokeili kolmella asiakkaalla, joista yhdellä laite oli koko kokeilujakson ajan. Toisella asiakkaalla muistisairaus oli edennyt niin pitkälle, ettei hän hyötynyt laitteesta lainkaan. Kolmas asiakas kokeili laitetta vajaat kaksi kuukautta ennen sairaalaan joutumista. Palautetta saatiin vain yhdeltä asukkaalta. Unenvalvonta antureita oli kokeilussa neljällä asukkaalla.
Kysymykset, joihin arvioinnissa haettiin vastauksia
- Onko hoitajien käynnit vähentyneet asiakkaan luona?
- Onko asiakkaiden yöllinen vaeltelu asunnon ulkopuolella vähentynyt?
- Ovatko asiakkaat oma-aloitteellisempia?
Vuorokausikalenteri oli kokeilussa kolmella asiakkaalla, joista yhdellä laite oli koko kokeilujakson ajan. Toisella asiakkaalla muistisairaus oli edennyt niin pitkälle, ettei hän hyötynyt laitteesta lainkaan. Kolmas asiakas kokeili laitetta vajaat kaksi kuukautta ennen sairaalaan joutumista. Palautetta saatiin vain yhdeltä asiakkaalta. Asiakas koki hyötyneensä laitteesta ja laitteen lisänneen oma-aloitteisuutta. Asiakas ei osannut sanoa, paransiko laite valmiiksi kokemaansa hyvää elämänlaatua. Asiakas lähti talon aktiviteetteihin omatoimisesti sovelluksen avulla. Vuorokausikalenterin ansiosta asiakkaiden omatoimisuus lisääntyi ja hoitajien muistutuskäynnit asiakkaan luona vähenivät.
Unenvalvonta-anturit ilmoittivat yöaikaan aktiivisista asiakkaista, joiden luokse hoitajat menivät käynnille hälytyksen tultua. Hoitajat tekivät asiakkaalle suunnitellut yökäynnit teknologialaitteesta huolimatta. Laitteesta saatava dataa olisi voitu hyödyntää enemmän, mutta tätä ei yksikössä hyödynnetty.
Kokeilun alussa haasteena olleet Internetyhteyden puuttuminen ja heikko verkkoyhteys saatiin korjattua lisätukiasemilla. Tämän jälkeen teknologialaitteet toimivat tarkoituksenmukaisesti. Hoitajat kokivat laitteiden käytön helppona. Abilia MEMOPlanner -toiminnanohjaus laitteen pieni koko ja pienet fontit toivat haasteita ikääntyneille, minkä vuoksi laitetta ei hyödynnetty alkuperäisessä tarkoituksessaan infonäyttönä, vaan työntekijöiden sähköisenä muistitauluna. Laitteet toimivat ilman teknisiä ongelmia, lukuun ottamatta unenvalvonta-anturin mobiilisovellusta, johon ei loppuvaiheessa päässyt kirjautumaan.
Kansikuva
