Muistipalvelupolku on palvelukokonaisuus, joka antaa tietoa ja ohjaa asiakasta ja ammattilaista. Tavoitteena on ennaltaehkäisy, elintapaohjaus ja varhainen tunnistaminen sekä asiakasohjauksen sekä järjestötoiminnan näkyväksi tekeminen.

Toimintaympäristö

Muistisairautta ennaltaehkäisevän ja aivoterveyttä edistävän toiminnan aloittaminen varhaisessa vaiheessa tukee aivoterveyttä parhaiten. Tutkimusten mukaan aivoterveyttä edistävää toimintaa tarjoavat useat eri toimijat, kuten Muistiliitto ry jäsenyhdistyksineen. Muistiliiton toiminnan tarkoituksena on edistää kansallisesti ja kansainvälisesti muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja elämänlaatua.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa laatusuosituksessa tavoitteena on ikäystävällinen Suomi, jossa iäkkäitä kannustetaan omaehtoiseen toimintaan oman terveyden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi eri toimijoiden tukemana. Laatusuosituksen mukaan kunnissa tulee lisätä toimintaa, jonka avulla etsitään ennaltaehkäisevistä palveluista hyötyviä ikäihmisiä ja ohjataan heitä hyvinvointia ja toimintakykyä edistävän toiminnan pariin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Vuonna 2018 elämänlaatunsa (eurohis-8) hyväksi tuntevien % -osuus 65- vuotta täyttäneistä on Kanta-Hämeessä ollut toiseksi matalin koko maassa (48,3%). Itsensä yksinäiseksi tuntevien %-osuus 65-vuotta täyttäneistä on Kanta Hämeessä ollut maan korkein 33,3%. Edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä 65-vuotta täyttäneistä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan 78% Kanta-Hämeessä vuosina 2017-2040. 

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti Muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallisen palvelupolkumalli- hankkeen 1.8.2021, hanke päättyy 31.12.2023. Hanke toteutti ikäohjelman tavoitteita ja linkittyi myös Tulevaisuuden Sosiaali- ja Terveyskeskusohjelmaan. Tavoitteena oli edistää muistisairauksien varhaista tunnistamista, sujuvoittaa muistisairaan henkilön palvelu- ja hoitoketjua sekä vahvistaa elintapaohjausta palvelupolun eri vaiheissa luomalla kansallinen palvelupolkumalli.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta löytyy muistihoitajia ja/tai -koordinaattoreita. Yleensä muistihoitajien ja -koordinaattoreiden välillä työnjako perustuu asiakkaan suunnitelmassa sovittuun seurantavastuuseen. Koordinaattorin työssä korostuu palvelujärjestelmän tuntemus, muistihoitajalla diagnostiikka ja lääkehoidollinen osaaminen. Muistihoitajat toimivat asiantuntijasairaanhoitajina suhteessa tiettyyn lääkäriverkostoon. 

Muistipalvelupolun kehittämisen alkuvaiheessa todettiin, että hyvinvointialueelle tulee kuvata yksi palvelupolku, joka kuvaa muistisairaan asiakkaan ja huomioi myös kokonaisuuden ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, tukee varhaista tunnistamista ja riskiryhmien löytämistä.  Asiakas pääsee oikea- aikaisesti palveluihin ja hoitopolku toimii saumattomasti asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen.

Muistipalvelupolulle rakentuu asiakkaan polku ja ammattilaisen polku. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategiset painopisteet ovat: Järjestämme vaikuttavat palvelut, osaamme ennakoida, autamme sopivalle polulle ja onnistumme toisiimme luottaen. Arvoina ovat yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja rohkeus. Asiakaslupauksena on "Askeleen edellä elämäsi polkua".  

Kanta- Hämeen keskussairaala on aiemmin laatinut Muistisairaanpalvelupolun, jossa korostui terveydenhuollon prosessien kuvaus. Nyt laadittavassa Muistipalvelupolussa korostetaan ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen näkökulmaa sekä kotona asumista tukevia palveluja ja 3. sektorin palveluita. Tarkoitus on jatkossa yhdistää nämä kaksi polkua asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden kuvaaminen auttaa myös ammattilaisia ja toimii heille työkaluna asiakkaan hoidossa.  

Liitteet
Kuva
Tässä Muistisairaan palvelupolun etusivun pääotsikot.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Muistipalvelupolulla tavoitellaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaita sekä heidän läheisiään, jotka ovat kiinnostuneita/huolestuneita muistiin liittyvistä asioista, ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn sekä ikääntyvän aktiivisen arjen itsenäisestä  ylläpitämisestä. 

Palvelupolku löytyy Kanta-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulta sekä Oma Häme mobiilisovelluksesta. Palvelupolulle pääsemiseksi ei vaadita kirjautumista. Palvelupolku palvelee esimerkiksi ikäihmisten läheisiä, jotka asuvat kaukana, mutta ovat huolissaan läheisensä muistista ja tarvitsevat tietoa hyvinvointialueella olevista palveluista. 

Palvelupolulla tuetaan myös ammattilaisia, järjestötoimijoita ja muita yhteistyökumppaneita, jotka kohtaavat työssään ikäihmisiä. Palvelupolun avulla eri toimijat  saavat kootusti tietoa edellä mainituista teemoista. Palvelupolussa on erikseen hyvinvointialueen ammattilaisille tarkoitettu osio, jota pääsee lukemaan vain kirjautumalla.

Kohderyhmän pohdinnassa huomioitiin digikyvykkyys eli kyseessä on digitaalinen väline tiedon välittämiseen, jolloin asiakkaalla tulee palvelua käyttääkseen olla laite (tietokone, älypuhelin) sekä kyky käyttää digitaalisia välineitä. Palvelupolun materiaalit ovat tulostettavissa, joten asukas tai ammattilainen voi halutessaan saada materiaalin paperille luettavaksi. Palvelupolku on rakennettu digitaaliselle alustalle, mikä mahdollistaa lukuohjelman käytön, joten se soveltuu myös heikkonäköiselle. Tekstien kirjoituksessa huomioitiin selkokielisyys ja helppolukuisuus. 

Palvelupolkua on testattu ei vielä palveluiden piirissä olevilla sekä jo palveluita käyttävillä ikäihmisillä ja heidän läheisillään kotikäynneillä, missä palvelusuunnittelija esitteli polku kokonaisuutta.  Testaajat arvioivat palvelupolun sisältöä, saavutettavuutta ja visuaalista ulkoasua. 

Palvelupolkua esiteltiin ikääntyneille SPR:n avoimessa ryhmässä, muistiyhdistyksen vertaistukiryhmässä, omaishoitoyhdistyksessä sekä osallisuusverkostossa  vanhusneuvostojen jäsenille. 

Polkua esiteltiin myös asiakastestaajille kotikäynneillä ja muutama arvioi polkua itsenäisesti. Näin saatiin arvokasta asiakas/ läheispalautetta. Palaute huomioitiin polun kirjoituksessa. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Sovellamme palvelupolkukuvauksessa Kanta- Hämeen keskussairaalan kehittämää yhtenäistä palvelupolkumallia. Palvelupolun tekemisessä on ollut mukana palvelupolkutyön ammattilainen, joka  on  ohjannut kirjoittajia,  vastannut tekstien viemisestä sähköiselle alustalle sekä polun visuaalisesta ulkoasusta.  Sama ammattilainen on ollut mukana myös muiden palvelupolkujen työstämisessä.

Idean valinta

Alussa oli näkökulmana kuvata muistipalvelupolussa Unelmapolkua eli Tavoitetilaa, miten palvelut olivat yhteneväiset ja asiakaslähtöiset. Polkutyöskentelyn edetessä todettiin, että emme voi näin polkua tehdä, koska palvelupolku on asiakaslupaus. Se mitä polulla kirjoitetaan on pitää käytännössä toteutua. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kootaan mahdollisimman selkokielinen Muistipalvelupolku.   Polulla tuodaan esiin muistisairauksien ennaltaehkäisy ja aivoterveys,  tuodaan vahvasti esiin järjestötoiminta eri polun eri kohdissa.  Kootaan kotona asumista tukevat palvelut yhteen ja yhteystiedot helposti saataville.  Pidetään mielessä palvelulupaus eli asiasisällöt asiakkaiden näkymässä tulee olla ajantasaiset.  

Idean testaus asiakkaalla
  • Kaikki vastaajat kokivat, että etusivun näkymä on selkeä, otsikot ymmärrettävät ja järjestys looginen.​

  • Osa vastaajista koki tekstin helppolukuisena, mutta osalle teksti oli liian pientä ja vaaleaa. Toivottiin mustempaa tekstiä.

  • Osalle vastaajista linkit olivat helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä, mutta osalla vaikeuksia palata takaisin polulle.​

  • Videot oli tykättyjä ja heikkonäköiselle helpotus, kun sai kuunnella.​

  •  Hyödyllinen, tuhti tietopaketti, informatiivinen, helpompi hakea tietoa polulta kuin Oma Hämeen nettisivuilta, ihan käypä kokonaisuus.​

Polun tekstikoko ei ole muutettavissa alusta ratkaisulla.  Jotta teksti olisi helpompilukuista , jäsennämme tekstiä  ja käytetään sisennyksiä ja lyhyempiä kappaleita. Osa tiedosta liitetään väliotsikoiden alle, jota klikkaamalla aukeaa lisätietoa aiheesta. 

Ratkaisun perusidea

Kuvataan palvelupolku, joka ohjaa asiakasta tiedon äärelle muistiasioihin liittyen.  Polulla tuodaan esiin muistisairauksien ehkäisy, aivoterveys ja Finger- toimintamalli. Ikääntymisen ennakointi nähtiin erityisen tärkeäksi tälle asiakasryhmälle. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Muistipalvelupolulle on määritelty omistajat. Jatkossa he ja Muistisairaan palvelupolun omistaja vastaavat polun jalkauttamisesta käytäntöön. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Palvelupolkua tehdessä on otettava huomioon mahdolliset alueelliset erot palveluiden järjestämistavoissa. Jos hyvinvointialueen eri alueilla on erilaisia prosesseja, tulee ne kaikki kuvata erikseen. Palvelupolku toimii asiakaslupauksena eli polulla voidaan kirjoittaa vain niistä palveluista, jotka ovat saatavilla. Ei ns. tulevaisuuden unelmatilasta.  

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Osittain muistipalvelupolkua oli hankala kuvata, koska muistisairaan hoitoprosessia ei ole yhtenäistetty vielä Kanta- Hämeen hyvinvointialueella. Polun laatimisen aikana myös muistiasiakkaan hoitoon osallistuvien muistikoordinaattoreiden ja muistihoitajien tehtävänkuvia muutettiin, eikä näitä pystytty kuvaamaan. 

Kansallinen muistipalvelupolku- hanke päättyi 31.12.2023.  Suositukset julkaistiin hankkeen loppuraportissa  joulukuussa - 23. Olisi ollut hedelmällisempää, että Kansalliset suositukset olisivat olleet käytössä jo aiemmin alueellista muistipalvelupolun kuvaamista tukemassa ja toiminnan kehittämiseksi.