Muistipalvelupolku
Muistipalvelupolku on palvelukokonaisuus, joka antaa tietoa ja ohjaa asiakasta ja ammattilaista. Tavoitteena on ennaltaehkäisy, elintapaohjaus ja varhainen tunnistaminen sekä asiakasohjauksen sekä järjestötoiminnan näkyväksi tekeminen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Muistipalvelupolku on palvelukokonaisuus, joka antaa tietoa ja ohjaa asiakasta ja ammattilaista. Tavoitteena on ennaltaehkäisy, elintapaohjaus ja varhainen tunnistaminen sekä asiakasohjauksen sekä järjestötoiminnan näkyväksi tekeminen.
Toimintamallin kuvaus
Kuvataan palvelupolku, joka ohjaa asiakasta tiedon äärelle muistiasioihin liittyen. Polulla tuodaan esiin muistisairauksien ehkäisy, aivoterveys ja Finger- toimintamalli. Ikääntymisen ennakointi nähtiin erityisen tärkeäksi tälle asiakasryhmälle.
Muistisairautta ennaltaehkäisevän ja aivoterveyttä edistävän toiminnan aloittaminen varhaisessa vaiheessa tukee aivoterveyttä parhaiten. Tutkimusten mukaan aivoterveyttä edistävää toimintaa tarjoavat useat eri toimijat, kuten Muistiliitto ry jäsenyhdistyksineen. Muistiliiton toiminnan tarkoituksena on edistää kansallisesti ja kansainvälisesti muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja elämänlaatua.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa laatusuosituksessa tavoitteena on ikäystävällinen Suomi, jossa iäkkäitä kannustetaan omaehtoiseen toimintaan oman terveyden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi eri toimijoiden tukemana. Laatusuosituksen mukaan kunnissa tulee lisätä toimintaa, jonka avulla etsitään ennaltaehkäisevistä palveluista hyötyviä ikäihmisiä ja ohjataan heitä hyvinvointia ja toimintakykyä edistävän toiminnan pariin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)
Vuonna 2018 elämänlaatunsa (eurohis-8) hyväksi tuntevien % -osuus 65- vuotta täyttäneistä on Kanta-Hämeessä ollut toiseksi matalin koko maassa (48,3%). Itsensä yksinäiseksi tuntevien %-osuus 65-vuotta täyttäneistä on Kanta Hämeessä ollut maan korkein 33,3%. Edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä 65-vuotta täyttäneistä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan 78% Kanta-Hämeessä vuosina 2017-2040.
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti Muistisairauksien varhaisen toteamisen kansallisen palvelupolkumalli- hankkeen 1.8.2021, hanke päättyy 31.12.2023. Hanke toteutti ikäohjelman tavoitteita ja linkittyi myös Tulevaisuuden Sosiaali- ja Terveyskeskusohjelmaan. Tavoitteena oli edistää muistisairauksien varhaista tunnistamista, sujuvoittaa muistisairaan henkilön palvelu- ja hoitoketjua sekä vahvistaa elintapaohjausta palvelupolun eri vaiheissa luomalla kansallinen palvelupolkumalli.
Muistipalvelupolulla tavoitellaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaita sekä heidän läheisiään, jotka ovat kiinnostuneita/huolestuneita muistiin liittyvistä asioista, ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn sekä ikääntyvän aktiivisen arjen itsenäisestä ylläpitämisestä.
Palvelupolku löytyy Kanta-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulta sekä Oma Häme mobiilisovelluksesta. Palvelupolulle pääsemiseksi ei vaadita kirjautumista. Palvelupolku palvelee esimerkiksi ikäihmisten läheisiä, jotka asuvat kaukana, mutta ovat huolissaan läheisensä muistista ja tarvitsevat tietoa hyvinvointialueella olevista palveluista.
Palvelupolulla tuetaan myös ammattilaisia, järjestötoimijoita ja muita yhteistyökumppaneita, jotka kohtaavat työssään ikäihmisiä. Palvelupolun avulla eri toimijat saavat kootusti tietoa edellä mainituista teemoista. Palvelupolussa on erikseen hyvinvointialueen ammattilaisille tarkoitettu osio, jota pääsee lukemaan vain kirjautumalla.
Kohderyhmän pohdinnassa huomioitiin digikyvykkyys eli kyseessä on digitaalinen väline tiedon välittämiseen, jolloin asiakkaalla tulee palvelua käyttääkseen olla laite (tietokone, älypuhelin) sekä kyky käyttää digitaalisia välineitä. Palvelupolun materiaalit ovat tulostettavissa, joten asukas tai ammattilainen voi halutessaan saada materiaalin paperille luettavaksi. Palvelupolku on rakennettu digitaaliselle alustalle, mikä mahdollistaa lukuohjelman käytön, joten se soveltuu myös heikkonäköiselle. Tekstien kirjoituksessa huomioitiin selkokielisyys ja helppolukuisuus.
Palvelupolkua on testattu ei vielä palveluiden piirissä olevilla sekä jo palveluita käyttävillä ikäihmisillä ja heidän läheisillään kotikäynneillä, missä palvelusuunnittelija esitteli polku kokonaisuutta. Testaajat arvioivat palvelupolun sisältöä, saavutettavuutta ja visuaalista ulkoasua.
Palvelupolkua esiteltiin ikääntyneille SPR:n avoimessa ryhmässä, muistiyhdistyksen vertaistukiryhmässä, omaishoitoyhdistyksessä sekä osallisuusverkostossa vanhusneuvostojen jäsenille.
Polkua esiteltiin myös asiakastestaajille kotikäynneillä ja muutama arvioi polkua itsenäisesti. Näin saatiin arvokasta asiakas/ läheispalautetta. Palaute huomioitiin polun kirjoituksessa.
Muistipalvelupolulle on määritelty omistajat. Jatkossa he ja Muistisairaan palvelupolun omistaja vastaavat polun jalkauttamisesta käytäntöön.
Osittain muistipalvelupolkua oli hankala kuvata, koska muistisairaan hoitoprosessia ei ole yhtenäistetty vielä Kanta- Hämeen hyvinvointialueella. Polun laatimisen aikana myös muistiasiakkaan hoitoon osallistuvien muistikoordinaattoreiden ja muistihoitajien tehtävänkuvia muutettiin, eikä näitä pystytty kuvaamaan.
Kansallinen muistipalvelupolku- hanke päättyi 31.12.2023. Suositukset julkaistiin hankkeen loppuraportissa joulukuussa - 23. Olisi ollut hedelmällisempää, että Kansalliset suositukset olisivat olleet käytössä jo aiemmin alueellista muistipalvelupolun kuvaamista tukemassa ja toiminnan kehittämiseksi.
Kansikuva
