Muistisairaiden identiteettiä tukeva asuminen
Mallin mukainen asuminen tukee muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta omasta itsestä. Malli pohjautuu muistisairaiden asumistoiveisiin, joissa korostuvat: 1. Kodikkuus ja tuttuus, 2. Selkeys, 3. Turvallisuus, 4. Arvokkuus ja 5. Yhteys toisiin.
Oivalla ja ymmärrä
Moni iäkäs ja muistisairas asuu kotonaan yksin, esteellisesti ja käyttämättä palveluja. Iäkkäitä kannustetaankin suunnittelemaan omaa asumistaan (Sosiaali- ja terveysministeriö (2020: 31-35) Iäkkäiden ja muistisairaiden asuminen yksin ja eristyksissä on yleismaailmallinen ongelma (WHO 2017:14, 22)
Muistisairaiden asumiseen tulee panostaa, sillä he eivät selviydy yksin kotona (Rappe, kotilainen, Rajaniemi & Topo 2018:11) Iäkkäitä pelottaakin vaihe, jossa he alkavat tarvita toisten apua (Pirhonen 2020). Muistisairaat jäävät usein sivuun oman asumisensa suunnittelussa. (Viinisalo-Heiskanen 2020: 17-21, 173-178)
Paras ympäristö muistisairaille on turvallinen, arvostava ja tuttu sekä ilmapiiriltään hyvä ympäristö. (Huang 2019)
Iäkkäiden kotona asumista tuetaan korjaamalla esteellistä asuntokantaa ja rakentamalla uusia, yhteisöllisiä asuinalueita. (Ympäristöministeriö 2020)
Muistisairaat ovat asujina väliinputoajia, jotka eivät tule toimeen yksin kotona, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoakaan. Heille eivät kotihoidon käynnit riitä. Ongelmana on itsenäisen elämän kaventuminen, kontaktien puute ja yksinäisyys ja jopa syrjintä. Asuntojen esteellisyys estää ja vaikeuttaa osaltaan itsenäistä elämää.
Keräämällä muistisairaiden asumisnäkemyksiä, voidaan kehittää asumista sellaiseksi, että muistisairaat voivat elää aktiivista, esteetöntä elämää muiden joukossa.
Muistisairaiden asumisen kehittäminen liittyy Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman 2020-2022 linjauksiin, joissa nostetaan esiin muistisairaiden erityistarpeet sekä esteettömyyden ja yhteisöllisyyden huomioiminen asumisen ratkaisuissa.
Siitä, miten muistisairaat haluavat asua on tietoa, jota voidaan hyödyntää suunnittelussa.
Muistisairaat itse ovat mukana kertomasa näkemyksiään siitä millaista asumisen pitäisi olla.
Asumisen annkointi kiinnostaa myös heitä, joilla ei vielä ole muistisairautta.
Kohderyhmänä ovat muistisairaat, joille asumisasiat ovat ajankohtaisia.
Kohderyhmänä ovat myös keski-ikäiset ja ikääntyvät, joilla ei ole muistisairautta.