Mallin mukainen asuminen tukee muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta omasta itsestä. Malli pohjautuu muistisairaiden asumistoiveisiin, joissa korostuvat: 1. Kodikkuus ja tuttuus, 2. Selkeys, 3. Turvallisuus, 4. Arvokkuus ja 5. Yhteys toisiin.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Moni iäkäs ja muistisairas asuu kotonaan yksin, esteellisesti ja käyttämättä palveluja. Iäkkäitä kannustetaankin suunnittelemaan omaa asumistaan (Sosiaali- ja terveysministeriö (2020: 31-35) Iäkkäiden ja muistisairaiden asuminen yksin ja eristyksissä on yleismaailmallinen ongelma (WHO 2017:14, 22)
Muistisairaiden asumiseen tulee panostaa, sillä he eivät selviydy yksin kotona (Rappe, kotilainen, Rajaniemi & Topo 2018:11) Iäkkäitä pelottaakin vaihe, jossa he alkavat tarvita toisten apua (Pirhonen 2020). Muistisairaat jäävät usein sivuun oman asumisensa suunnittelussa. (Viinisalo-Heiskanen 2020: 17-21, 173-178)
Paras ympäristö muistisairaille on turvallinen, arvostava ja tuttu sekä ilmapiiriltään hyvä ympäristö. (Huang 2019)
Iäkkäiden kotona asumista tuetaan korjaamalla esteellistä asuntokantaa ja rakentamalla uusia, yhteisöllisiä asuinalueita. (Ympäristöministeriö 2020)
Muistisairaat ovat asujina väliinputoajia, jotka eivät tule toimeen yksin kotona, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoakaan. Heille eivät kotihoidon käynnit riitä. Ongelmana on itsenäisen elämän kaventuminen, kontaktien puute ja yksinäisyys ja jopa syrjintä. Asuntojen esteellisyys estää ja vaikeuttaa osaltaan itsenäistä elämää.
Keräämällä muistisairaiden asumisnäkemyksiä, voidaan kehittää asumista sellaiseksi, että muistisairaat voivat elää aktiivista, esteetöntä elämää muiden joukossa.
Muistisairaiden asumisen kehittäminen liittyy Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman 2020-2022 linjauksiin, joissa nostetaan esiin muistisairaiden erityistarpeet sekä esteettömyyden ja yhteisöllisyyden huomioiminen asumisen ratkaisuissa.
Siitä, miten muistisairaat haluavat asua on tietoa, jota voidaan hyödyntää suunnittelussa.
Muistisairaat itse ovat mukana kertomasa näkemyksiään siitä millaista asumisen pitäisi olla.
Asumisen annkointi kiinnostaa myös heitä, joilla ei vielä ole muistisairautta.
Kohderyhmänä ovat muistisairaat, joille asumisasiat ovat ajankohtaisia.
Kohderyhmänä ovat myös keski-ikäiset ja ikääntyvät, joilla ei ole muistisairautta.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Muistisairaiden identiteettiä tukevassa asumisessa korostuvat kodikkuus ja tuttuus, selkeys, turvallisuus, arvokkuus ja yhteys toisiin ihmisiin.
Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen malli pohjautuu muistisairaiden omiin asumistoiveisiin, joita selvitettiin Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeessa vuonna 2020.
Mallissa otetaan huomioon niitä asumiseen vaikuttavia asioita, joita muistisairaus usein muuttaa ihmisessä.
Asumista kehittämällä voidaan parantaa muistisairaiden hyvinvointia. Tarpeiden mukainen asuminen on välttämätöntä muistisairaiden hyvinvoinnille. Mallin avulla löytyvät muistisairaan identiteettiä tukevat asiat asumisen suunnittelun tueksi:
Muistisairaiden asumistoiveissa korostuu tarve elää turvallista, muuttumatonta, tuttua, oman näköistä arkea läheisten ja muistojen parissa. Toiveiden mukainen asuminen on myös hallittua, yksityistä, vapaata, yksilöllistä, itsenäistä ja esteetöntä. Se on aktiivista elämää yhteisön arvostettuna jäsenenä aisteille miellyttävässä ympäristössä.
Asutaan tutussa, aisteja miellyttävässä kodissa yksityisesti ja vapaasti omassa arkirytmissä läheisten ja muistojen seurassa. Ympäristö muistoineen auttaa muistamaan kuka on.
Asuminen on väljää, selkeää ja loogista. Kaikki löytyy helposti. Paikasta toiseen voi liikkua itsenäisesti ilman saattajaa.
Fyysinen esteettömyys, tuttu ympäristö ihmisineen, sovittu apu ja sitä tukeva teknologia lisäävät hallinnan tunnetta. Aina tietää missä on ja missä koti on. Koti ei muutu. Ympäristössä mikään ei stressaa. Arkeen ja muutoksiin saa tukea. Ne toteutetaan yhdessä suunnitellen hallitusti.
Muistiystävällinen lähipiiri, ympäristö, palvelut ja viestintä tukevat arvokkuuden kokemusta. Muistisairaus ei korostu arjessa, vaan muistisairas huomioidaan hienotunteisesti tunteineen ja tarpeineen.
Kohtaa arvostavia ihmisiä, ei kohdella sairaana. Oma persoona, tausta ja toiveet ovat toisten tiedossa.
Yhteys toisiin syntyy, kun voi kokea kuuluvansa joukkoon. On monenlaista tekemistä ja yhdessäoloa. Kaikki, koko perhe, mahtuvat yhteisiin tiloihin. Ihmiset tutustuvat toisiinsa, mutta voivat valita seuransa. Aktiiviseen elämään saa seuraa ja apua voi itsekin antaa.
Muistisairauden yleiset oireet lisäävät tarvetta identiteettiä tukevalle asumiselle. Sairauden myötä ajan ja paikan taju sekä käsitys itsestä voivat heiketä. Kun uudet asiat eivät kiinnity muistiin, muistisairas ihminen käyttää apunaan vanhoja muistoja. Nykyisten asioiden muuttaminen hämmentää. Toisaalta yksitoikkoinen tai vieraan tuntuinen ympäristö passivoi.
Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen mallia tullaan soveltamaan Tampereen Käräjätörmän alueen asumisen suunnittelussa. Vuoden 2021 aikana kiinnostunelle kerrotaan muistisairaiden asumistoiveista. Muistisairaat ja iäkkäät tutustuvat asumisen teknologian ratkaisuihin.
Toimintamallia käytetään varsinaisesti sitten, kun Tampereen Käräjätörmän alueen rakentaminen käynnisty ja alueelle muuttaa uusia asukkaita .
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.