| Innokylä

Toimintaympäristö

Moni iäkäs ja muistisairas asuu kotonaan yksin, esteellisesti ja käyttämättä palveluja. Iäkkäitä kannustetaankin suunnittelemaan omaa asumistaan (Sosiaali- ja terveysministeriö (2020: 31-35) Iäkkäiden ja muistisairaiden asuminen yksin ja eristyksissä on yleismaailmallinen ongelma (WHO 2017:14, 22)

Muistisairaiden asumiseen tulee panostaa, sillä he eivät selviydy yksin kotona (Rappe, kotilainen, Rajaniemi & Topo 2018:11) Iäkkäitä pelottaakin vaihe, jossa he alkavat tarvita toisten apua (Pirhonen 2020). Muistisairaat jäävät usein sivuun oman asumisensa suunnittelussa. (Viinisalo-Heiskanen 2020: 17-21, 173-178)

Paras ympäristö muistisairaille on turvallinen, arvostava ja tuttu sekä ilmapiiriltään hyvä ympäristö. (Huang 2019)

Iäkkäiden kotona asumista tuetaan korjaamalla esteellistä asuntokantaa ja rakentamalla uusia, yhteisöllisiä asuinalueita. (Ympäristöministeriö 2020)

Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke

https://www.karajatorma.fi/

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Muistisairaat ovat asujina väliinputoajia, jotka eivät tule toimeen yksin kotona, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoakaan. Heille eivät kotihoidon käynnit riitä. Ongelmana on itsenäisen elämän kaventuminen, kontaktien puute ja yksinäisyys ja jopa syrjintä. Asuntojen esteellisyys estää ja vaikeuttaa osaltaan itsenäistä elämää.

Keräämällä muistisairaiden asumisnäkemyksiä, voidaan kehittää asumista sellaiseksi, että muistisairaat voivat elää aktiivista, esteetöntä elämää muiden joukossa.

Muistisairaiden asumisen kehittäminen liittyy Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman 2020-2022 linjauksiin, joissa nostetaan esiin muistisairaiden erityistarpeet sekä esteettömyyden ja yhteisöllisyyden huomioiminen asumisen ratkaisuissa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas - muistisairas, joka ei asu tarpeittensa mukaisesti

Ammattilainen - hoitaja joka ei voi tarjota sitä mitä sairastunut tarvitsee

Organisaatio - hoivakoti tai kunta, joka tarjoaa hoitoa, jolle sairastuneella ei ole tarvetta tai tarjoaa liian vähän hoitoa

Yhteiskunta - tukee muistisairaiden toivomaa, yhteiskunnalle edulliseksi tulevaa asumista panostamatta siihen oikealla tavalla

Tavoiteltu muutos

Siitä, miten muistisairaat haluavat asua on tietoa, jota voidaan hyödyntää suunnittelussa.

Muistisairaat itse ovat mukana kertomasa näkemyksiään siitä millaista asumisen pitäisi olla.

Asumisen annkointi kiinnostaa myös heitä, joilla ei vielä ole muistisairautta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat muistisairaat, joille asumisasiat ovat ajankohtaisia.

Kohderyhmänä ovat myös keski-ikäiset ja ikääntyvät, joilla ei ole muistisairautta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Muistisairaiden identiteettiä tukevassa asumisessa korostuvat kodikkuus ja tuttuus, selkeys, turvallisuus, arvokkuus ja yhteys toisiin ihmisiin.

Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen malli pohjautuu muistisairaiden omiin asumistoiveisiin, joita selvitettiin Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeessa vuonna 2020.

Mallissa otetaan huomioon niitä asumiseen vaikuttavia asioita, joita muistisairaus usein muuttaa ihmisessä.

Asumista kehittämällä voidaan parantaa muistisairaiden hyvinvointia. Tarpeiden mukainen asuminen on välttämätöntä muistisairaiden hyvinvoinnille. Mallin avulla löytyvät muistisairaan identiteettiä tukevat asiat asumisen suunnittelun tueksi:

Muistisairaiden asumistoiveissa korostuu tarve elää turvallista, muuttumatonta, tuttua, oman näköistä arkea läheisten ja muistojen parissa. Toiveiden mukainen asuminen on myös hallittua, yksityistä, vapaata, yksilöllistä, itsenäistä ja esteetöntä. Se on aktiivista elämää yhteisön arvostettuna jäsenenä aisteille miellyttävässä ympäristössä.

Kodikkuus ja tuttuus

Asutaan tutussa, aisteja miellyttävässä kodissa yksityisesti ja vapaasti omassa arkirytmissä läheisten ja muistojen seurassa. Ympäristö muistoineen auttaa muistamaan kuka on.

Selkeys

Asuminen on väljää, selkeää ja loogista. Kaikki löytyy helposti. Paikasta toiseen voi liikkua itsenäisesti ilman saattajaa.

Turvallisuus

Fyysinen esteettömyys, tuttu ympäristö ihmisineen, sovittu apu ja sitä tukeva teknologia lisäävät hallinnan tunnetta. Aina tietää missä on ja missä koti on. Koti ei muutu. Ympäristössä mikään ei stressaa. Arkeen ja muutoksiin saa tukea. Ne toteutetaan yhdessä suunnitellen hallitusti.

Arvokkuus

Muistiystävällinen lähipiiri, ympäristö, palvelut ja viestintä tukevat arvokkuuden kokemusta. Muistisairaus ei korostu arjessa, vaan muistisairas huomioidaan hienotunteisesti tunteineen ja tarpeineen.

Kohtaa arvostavia ihmisiä, ei kohdella sairaana. Oma persoona, tausta ja toiveet ovat toisten tiedossa.

Yhteys toisiin

Yhteys toisiin syntyy, kun voi kokea kuuluvansa joukkoon. On monenlaista tekemistä ja yhdessäoloa. Kaikki, koko perhe, mahtuvat yhteisiin tiloihin. Ihmiset tutustuvat toisiinsa, mutta voivat valita seuransa. Aktiiviseen elämään saa seuraa ja apua voi itsekin antaa.

Muistisairauden yleiset oireet lisäävät tarvetta identiteettiä tukevalle asumiselle. Sairauden myötä ajan ja paikan taju sekä käsitys itsestä voivat heiketä. Kun uudet asiat eivät kiinnity muistiin, muistisairas ihminen käyttää apunaan vanhoja muistoja. Nykyisten asioiden muuttaminen hämmentää. Toisaalta yksitoikkoinen tai vieraan tuntuinen ympäristö passivoi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen mallia tullaan soveltamaan Tampereen Käräjätörmän alueen asumisen suunnittelussa. Vuoden 2021 aikana kiinnostunelle kerrotaan muistisairaiden asumistoiveista. Muistisairaat ja iäkkäät tutustuvat asumisen teknologian ratkaisuihin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Muistisairaiden identiteettiä tukeva asuminen sopii useimmille. Tärkeää on panostaa siihen, että asuminen on asumismuodosta ja sairauden vaiheesta riippumatta kodikasta, tuttua, turvallista, selkeää, arvostavaa ja yhteyttä toisiin ihmisiin rakentavaa. Muistisairaiden tulisi läheisineen tutustua asumisen asioihin ja muodostaa niistä näkemys, jota voidaan käyttää suunnittelun tukena.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallia käytetään varsinaisesti sitten, kun Tampereen Käräjätörmän alueen rakentaminen käynnisty ja alueelle muuttaa uusia asukkaita .