Mallin mukainen asuminen tukee muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta omasta itsestä. Malli pohjautuu muistisairaiden asumistoiveisiin, joissa korostuvat: 1. Kodikkuus ja tuttuus, 2. Selkeys, 3. Turvallisuus, 4. Arvokkuus ja 5. Yhteys toisiin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Muistisairaiden identiteettiä tukeva asuminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Mallin mukainen asuminen tukee muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta omasta itsestä. Malli pohjautuu muistisairaiden asumistoiveisiin, joissa korostuvat: 1. Kodikkuus ja tuttuus, 2. Selkeys, 3. Turvallisuus, 4. Arvokkuus ja 5. Yhteys toisiin.

Toteutuspaikka
Kotipirtti ry:n Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke
Paikkakunta tai maakunta
Tampere
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

01.03.2021

Viimeksi muokattu

11.01.2022
Ratkaisun perusidea **

 

Muistisairaiden identiteettiä tukevassa asumisessa korostuvat kodikkuus ja tuttuus, selkeys, turvallisuus, arvokkuus ja yhteys toisiin ihmisiin.

 

Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen malli pohjautuu muistisairaiden omiin asumistoiveisiin, joita selvitettiin Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeessa vuonna 2020.

Mallissa otetaan huomioon niitä asumiseen vaikuttavia asioita, joita muistisairaus usein muuttaa ihmisessä.

 

Asumista kehittämällä voidaan parantaa muistisairaiden hyvinvointia. Tarpeiden mukainen asuminen on välttämätöntä muistisairaiden hyvinvoinnille. Mallin avulla löytyvät muistisairaan identiteettiä tukevat asiat asumisen suunnittelun tueksi:

 

Muistisairaiden asumistoiveissa korostuu tarve elää turvallista, muuttumatonta, tuttua, oman näköistä arkea läheisten ja muistojen parissa. Toiveiden mukainen asuminen on myös hallittua, yksityistä, vapaata, yksilöllistä, itsenäistä ja esteetöntä. Se on aktiivista elämää yhteisön arvostettuna jäsenenä aisteille miellyttävässä ympäristössä.

 

 

  1. Kodikkuus ja tuttuus

Asutaan tutussa, aisteja miellyttävässä kodissa yksityisesti ja vapaasti omassa arkirytmissä läheisten ja muistojen seurassa. Ympäristö muistoineen auttaa muistamaan kuka on.

 

  1. Selkeys

Asuminen on väljää, selkeää ja loogista. Kaikki löytyy helposti. Paikasta toiseen voi liikkua itsenäisesti ilman saattajaa.

 

  1. Turvallisuus

Fyysinen esteettömyys, tuttu ympäristö ihmisineen, sovittu apu ja sitä tukeva teknologia lisäävät hallinnan tunnetta. Aina tietää missä on ja missä koti on. Koti ei muutu. Ympäristössä mikään ei stressaa. Arkeen ja muutoksiin saa tukea. Ne toteutetaan yhdessä suunnitellen hallitusti.

 

  1. Arvokkuus

Muistiystävällinen lähipiiri, ympäristö, palvelut ja viestintä tukevat arvokkuuden kokemusta. Muistisairaus ei korostu arjessa, vaan muistisairas huomioidaan hienotunteisesti tunteineen ja tarpeineen.

Kohtaa arvostavia ihmisiä, ei kohdella sairaana. Oma persoona, tausta ja toiveet ovat toisten tiedossa.

 

  1. Yhteys toisiin

Yhteys toisiin syntyy, kun voi kokea kuuluvansa joukkoon. On monenlaista tekemistä ja yhdessäoloa. Kaikki, koko perhe, mahtuvat yhteisiin tiloihin. Ihmiset tutustuvat toisiinsa, mutta voivat valita seuransa. Aktiiviseen elämään saa seuraa ja apua voi itsekin antaa.

 

Muistisairauden yleiset oireet lisäävät tarvetta identiteettiä tukevalle asumiselle. Sairauden myötä ajan ja paikan taju sekä käsitys itsestä voivat heiketä. Kun uudet asiat eivät kiinnity muistiin, muistisairas ihminen käyttää apunaan vanhoja muistoja. Nykyisten asioiden muuttaminen hämmentää. Toisaalta yksitoikkoinen tai vieraan tuntuinen ympäristö passivoi.

Toimintaympäristö **

Moni iäkäs ja muistisairas asuu kotonaan  yksin, esteellisesti ja käyttämättä palveluja. Iäkkäitä kannustetaankin suunnittelemaan omaa asumistaan (Sosiaali- ja terveysministeriö (2020: 31-35) Iäkkäiden ja muistisairaiden asuminen yksin ja eristyksissä on yleismaailmallinen ongelma (WHO 2017:14, 22)

Muistisairaiden asumiseen tulee panostaa, sillä he eivät selviydy yksin kotona (Rappe, kotilainen, Rajaniemi & Topo 2018:11) Iäkkäitä pelottaakin vaihe, jossa he alkavat tarvita toisten apua (Pirhonen 2020). Muistisairaat jäävät usein sivuun oman asumisensa suunnittelussa. (Viinisalo-Heiskanen 2020: 17-21, 173-178)

Paras ympäristö muistisairaille on turvallinen, arvostava ja tuttu sekä ilmapiiriltään hyvä ympäristö. (Huang 2019)

Iäkkäiden kotona asumista tuetaan korjaamalla esteellistä asuntokantaa ja rakentamalla uusia, yhteisöllisiä asuinalueita. (Ympäristöministeriö 2020)

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat muistisairaat, joille asumisasiat ovat ajankohtaisia.

Kohderyhmänä ovat myös keski-ikäiset ja ikääntyvät,  joilla ei ole muistisairautta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen mallia tullaan soveltamaan Tampereen Käräjätörmän alueen asumisen suunnittelussa.  Vuoden 2021 aikana kiinnostunelle kerrotaan muistisairaiden asumistoiveista.  Muistisairaat ja iäkkäät tutustuvat asumisen teknologian ratkaisuihin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallia käytetään  varsinaisesti sitten, kun Tampereen Käräjätörmän alueen rakentaminen käynnisty ja alueelle muuttaa uusia asukkaita .

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Muistisairaiden identiteettiä tukeva asuminen sopii useimmille. Tärkeää on panostaa siihen, että asuminen on asumismuodosta ja sairauden vaiheesta riippumatta kodikasta, tuttua, turvallista, selkeää, arvostavaa ja yhteyttä toisiin ihmisiin rakentavaa. Muistisairaiden tulisi läheisineen tutustua asumisen asioihin ja muodostaa niistä näkemys, jota voidaan käyttää suunnittelun tukena.

 

Kansikuva
Kuva: Veera Juutinen

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Asumispalvelut Kotona asuminen Muistisairaudet Turvallisuus

Kohderyhmä

Ammattilaiset Ikäihmiset Koko väestö Omaiset Paljon palveluita tarvitsevat Yritykset