Muistisairaiden identiteettiä tukeva asuminen
Mallin mukainen asuminen tukee muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta omasta itsestä. Malli pohjautuu muistisairaiden asumistoiveisiin, joissa korostuvat: 1. Kodikkuus ja tuttuus, 2. Selkeys, 3. Turvallisuus, 4. Arvokkuus ja 5. Yhteys toisiin.
Toimintamallin nimi
Mallin mukainen asuminen tukee muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja kokemusta omasta itsestä. Malli pohjautuu muistisairaiden asumistoiveisiin, joissa korostuvat: 1. Kodikkuus ja tuttuus, 2. Selkeys, 3. Turvallisuus, 4. Arvokkuus ja 5. Yhteys toisiin.
Kuva
Muistisairaiden identiteettiä tukevassa asumisessa korostuvat kodikkuus ja tuttuus, selkeys, turvallisuus, arvokkuus ja yhteys toisiin ihmisiin.
Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen malli pohjautuu muistisairaiden omiin asumistoiveisiin, joita selvitettiin Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeessa vuonna 2020.
Mallissa otetaan huomioon niitä asumiseen vaikuttavia asioita, joita muistisairaus usein muuttaa ihmisessä.
Asumista kehittämällä voidaan parantaa muistisairaiden hyvinvointia. Tarpeiden mukainen asuminen on välttämätöntä muistisairaiden hyvinvoinnille. Mallin avulla löytyvät muistisairaan identiteettiä tukevat asiat asumisen suunnittelun tueksi:
Muistisairaiden asumistoiveissa korostuu tarve elää turvallista, muuttumatonta, tuttua, oman näköistä arkea läheisten ja muistojen parissa. Toiveiden mukainen asuminen on myös hallittua, yksityistä, vapaata, yksilöllistä, itsenäistä ja esteetöntä. Se on aktiivista elämää yhteisön arvostettuna jäsenenä aisteille miellyttävässä ympäristössä.
- Kodikkuus ja tuttuus
Asutaan tutussa, aisteja miellyttävässä kodissa yksityisesti ja vapaasti omassa arkirytmissä läheisten ja muistojen seurassa. Ympäristö muistoineen auttaa muistamaan kuka on.
- Selkeys
Asuminen on väljää, selkeää ja loogista. Kaikki löytyy helposti. Paikasta toiseen voi liikkua itsenäisesti ilman saattajaa.
- Turvallisuus
Fyysinen esteettömyys, tuttu ympäristö ihmisineen, sovittu apu ja sitä tukeva teknologia lisäävät hallinnan tunnetta. Aina tietää missä on ja missä koti on. Koti ei muutu. Ympäristössä mikään ei stressaa. Arkeen ja muutoksiin saa tukea. Ne toteutetaan yhdessä suunnitellen hallitusti.
- Arvokkuus
Muistiystävällinen lähipiiri, ympäristö, palvelut ja viestintä tukevat arvokkuuden kokemusta. Muistisairaus ei korostu arjessa, vaan muistisairas huomioidaan hienotunteisesti tunteineen ja tarpeineen.
Kohtaa arvostavia ihmisiä, ei kohdella sairaana. Oma persoona, tausta ja toiveet ovat toisten tiedossa.
- Yhteys toisiin
Yhteys toisiin syntyy, kun voi kokea kuuluvansa joukkoon. On monenlaista tekemistä ja yhdessäoloa. Kaikki, koko perhe, mahtuvat yhteisiin tiloihin. Ihmiset tutustuvat toisiinsa, mutta voivat valita seuransa. Aktiiviseen elämään saa seuraa ja apua voi itsekin antaa.
Muistisairauden yleiset oireet lisäävät tarvetta identiteettiä tukevalle asumiselle. Sairauden myötä ajan ja paikan taju sekä käsitys itsestä voivat heiketä. Kun uudet asiat eivät kiinnity muistiin, muistisairas ihminen käyttää apunaan vanhoja muistoja. Nykyisten asioiden muuttaminen hämmentää. Toisaalta yksitoikkoinen tai vieraan tuntuinen ympäristö passivoi.
Moni iäkäs ja muistisairas asuu kotonaan yksin, esteellisesti ja käyttämättä palveluja. Iäkkäitä kannustetaankin suunnittelemaan omaa asumistaan (Sosiaali- ja terveysministeriö (2020: 31-35) Iäkkäiden ja muistisairaiden asuminen yksin ja eristyksissä on yleismaailmallinen ongelma (WHO 2017:14, 22)
Muistisairaiden asumiseen tulee panostaa, sillä he eivät selviydy yksin kotona (Rappe, kotilainen, Rajaniemi & Topo 2018:11) Iäkkäitä pelottaakin vaihe, jossa he alkavat tarvita toisten apua (Pirhonen 2020). Muistisairaat jäävät usein sivuun oman asumisensa suunnittelussa. (Viinisalo-Heiskanen 2020: 17-21, 173-178)
Paras ympäristö muistisairaille on turvallinen, arvostava ja tuttu sekä ilmapiiriltään hyvä ympäristö. (Huang 2019)
Iäkkäiden kotona asumista tuetaan korjaamalla esteellistä asuntokantaa ja rakentamalla uusia, yhteisöllisiä asuinalueita. (Ympäristöministeriö 2020)
Kohderyhmänä ovat muistisairaat, joille asumisasiat ovat ajankohtaisia.
Kohderyhmänä ovat myös keski-ikäiset ja ikääntyvät, joilla ei ole muistisairautta.
Muistisairaiden identiteettiä tukevan asumisen mallia tullaan soveltamaan Tampereen Käräjätörmän alueen asumisen suunnittelussa. Vuoden 2021 aikana kiinnostunelle kerrotaan muistisairaiden asumistoiveista. Muistisairaat ja iäkkäät tutustuvat asumisen teknologian ratkaisuihin.
Toimintamallia käytetään varsinaisesti sitten, kun Tampereen Käräjätörmän alueen rakentaminen käynnisty ja alueelle muuttaa uusia asukkaita .
Kansikuva
