Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ikääntyville vieraskielisille. Se yhdistää käsillä tekemisen, kulttuurien kohtaamisen, vertaisuuden ja arjen tuen vahvistaen osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja kotoutumista.

Toimintaympäristö

Helsingin kaupunki, sosiaali-, terveys ja pelastustoimiala. Seniorikeskus Helsinki.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin kaupungissa tarvitaan toimintamalleja, joilla tavoitetaan ja saadaan mukaan vieraskielisiä ikääntyviä, sekä kehitetään heille suunnattuja palveluja. Tavoitteena on lisätä palvelukeskustoimintaan vieraskielisten ikäihmisten ryhmiä, jotka lisäävät osallistujien hyvinvointia ja osallisuutta sekä tukevat kotoutumista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Suomeen muuttaneet ikääntyvät ja useat työttömät henkilöt jäävät helposti kotoutumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tukitoimien ulkopuolelle. Valtaosa olemassa olevista kotoutumisen palveluista painottuu nuoriin ja työikäisiin maahan muuttaneisiin, jolloin iäkkäämpien ryhmien tarpeet, kuten yksinäisyys, kielimuurit, kulttuuriset erot ja arjen tueksi tarvittavat yhteisöt, jäävät vaille huomiota. Samalla monilla ammattilaisilla ei välttämättä ole riittäviä työmenetelmiä tai resursseja kohdata näitä asiakkaita saavutettavasti ja sensitiivisesti.

Organisaatioiden näkökulmasta on tarve kehittää vaikuttavia, helposti toteutettavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja tukevat arjen hyvinvointia. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta ja inhimillisestä kotoutumisesta: kaikilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus tulla kohdatuksi, osallistua ja kokea elämän merkityksellisyyttä – iästä, kielitaidosta tai taustasta riippumatta.

Kehitettävä toimintamalli yhdistää yhteisöllisen ryhmätoiminnan, kulttuurien kohtaamisen ja henkilökohtaisen arjen tuen. Mallin avulla voidaan luoda siltoja ihmisten, palveluiden ja yhteiskunnan välille.

 

Tavoiteltu muutos

Multikulti-ryhmätoiminnalla tavoitellaan sosiaalista osallisuutta, arjen hyvinvointia ja kotoutumisen vahvistumista sellaisten ikääntyvien maahan muuttaneiden keskuudessa, jotka ovat vaarassa jäädä näkymättömiin.

  • Yhteenkuuluvuuden kokemus vahvistuu: Osallistujat kokevat kuuluvansa yhteisöön, jossa he voivat olla omia itsejään ilman kieli- tai osaamispaineita.
  • Suomen kielen käyttö lisääntyy turvallisessa ympäristössä: Arkikielitaito vahvistuu osallistumisen myötä, mikä madaltaa kynnystä asioida myös muualla yhteiskunnassa.
  • Tietoisuus palveluista ja yhteiskunnan toiminnoista kasvaa: Ryhmän kautta tarjottu neuvonta ja ohjaus tuo osallistujille selkeyttä suomalaisessa palveluviidakossa liikkumiseen.
  • Mielekäs arki ja elämänlaatu paranee: Viikoittainen toiminta tuo rytmiä ja sisältöä arkeen, mikä tukee hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä.
  • Osallistujien oma toimijuus ja itsetunto vahvistuvat: Mahdollisuus vaikuttaa ryhmän sisältöön, jakaa omaa osaamista ja oppia uutta lisää kokemusta merkityksellisyydestä.
  • Kulttuurinen vuoropuhelu rikastuttaa: Ryhmä mahdollistaa monensuuntaista oppimista ja kulttuurien jakamista, mikä lisää keskinäistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

 

Muutoksen mittaaminen

1. Osallistujamäärät ja osallistumisen jatkuvuus

  • Kuinka monta osallistujaa ryhmään tulee ja kuinka moni osallistuu toistuvasti?
  • Kuinka moni jatkaa ryhmässä yli tietyn ajan (esim. 3 kk)?

2. Osallistujien palaute ja tyytyväisyys

  • Kyselyt tai keskustelut, joissa selvitetään osallistujien kokemuksia:
  • Tuntevatko he enemmän yhteenkuuluvuutta?
  • Onko kielitaito tai arjen varmuus lisääntynyt?
  • Onko ryhmä tuonut iloa tai helpotusta yksinäisyyteen?

3. Suomen kielen ja arkitaitojen kehittyminen

  • Itsearvioinnit tai ohjattu keskustelu: kokevatko osallistujat varmuutta käyttää suomea tai hoitaa arjen asioita?

4. Palveluihin ohjautuminen ja yksilöllinen tuki

  • Kuinka monelle osallistujalle on annettu palveluohjausta?
  • Ovatko osallistujat löytäneet muita palveluita tai harrastuksia ryhmän kautta?

5. Toiminnan laatu ja osallistujalähtöisyys

  • Onko ryhmän sisältö muokkautunut osallistujien toiveiden mukaan?
  • Onko mukana ollut osallistujien omaa kulttuurista panosta?

6. Verkostoyhteistyön vahvistuminen

  • Onko ryhmä tavoittanut uusia asiakkaita kumppaneiden kautta?
  • Onko toiminnasta syntynyt yhteistyötä muiden palveluiden kanssa?
Toteutussuunnitelma

Viikoittainen Multikulti-ryhmä, joka tarjoaa turvallisen ja saavutettavan tilan ikääntyville ja työttömille vieraskielisille. Toimintaa ohjaavat sosiaaliohjaaja ja kulttuuriohjaaja, ja siihen sisältyy sekä yhteisöllistä toimintaa että yksilöllistä tukea.

1. Ryhmätoiminta:

  • Viikoittainen kokoontuminen (2 tuntia), jossa hyödynnetään käsityö- ja taidemenetelmiä osallisuuden välineinä.
  • Ryhmätapaamiset suunnitellaan osallistujalähtöisesti. Sisältö muotoutuu osallistujien toiveiden mukaan.
  • Toiminta ei vaadi suomen kielen tai käsityötaitojen osaamista. Osallistua voi myös vain kuuntelemalla tai olemalla paikalla.
  • Tapaamisiin sisältyy yhteinen kahvi-/teehetki, mahdollisuus hiljentymiseen sekä joustava saapuminen/lähtö.

2. Kielellinen ja kulttuurinen saavutettavuus:

  • Ryhmässä voi puhua omaa äidinkieltään, mutta suomen kielen harjoittelu sisältyy luontevasti toimintaan.
  • Käytetään visuaalisia ja moniaistisia työskentelytapoja, jotka tukevat ymmärtämistä ilman kielitaitovaatimuksia.

3. Arjen ja kotoutumisen tuki:

  • Ryhmän yhteydessä tarjotaan henkilökohtaista palveluohjausta ja neuvontaa arjen asioihin.
  • Käydään läpi ajankohtaisia suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä ja palvelujärjestelmää osallistujien kiinnostuksen mukaan.
  • Järjestetään vierailuja/retkiä erilaisiin kulttuurikohteisiin ja palveluihin.

4. Asiakasymmärrys ja osallistujavaikuttaminen:

  • Toimintaa kehitetään yhdessä osallistujien kanssa keräämällä palautetta ja huomioimalla ryhmän dynamiikka ja toiveet.
  • Osallistujien omat ideat, taidot ja kulttuuritaustat otetaan voimavarana mukaan toimintaan.

5. Viestintä ja tavoitettavuus:

  • Tiedotus suunnitellaan monikieliseksi ja visuaalisesti selkeäksi.
  • Ryhmän tunnettuutta lisätään yhteistyössä eri palveluiden ja järjestöjen kanssa.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat ikääntyneet ja työttömät vieraskieliset henkilöt, joilla on usein rajallinen suomen kielen taito, puutteellinen tieto suomalaisista palveluista sekä riski sosiaaliseen eristäytymiseen. Monilla ei ole omaa tukiverkostoa tai mahdollisuutta osallistua suomenkieliseen toimintaan, minkä vuoksi he jäävät helposti palveluiden ja yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Kohderyhmässä esiintyy yksinäisyyttä, epävarmuutta omasta asemasta yhteiskunnassa sekä arjen haasteita, joihin ei löydy tukea. Samalla heillä on merkittävää kulttuurista ja elämänkokemukseen perustuvaa osaamista, jonka esille saaminen ja vahvistaminen edellyttävät matalan kynnyksen kielellisesti saavutettavaa ja kulttuurisensitiivistä toimintaympäristöä. Multikulti -ryhmätoiminta pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla osallistujille yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja arjen tukea edistävän ryhmän.

Asiakasymmärrystä pyritään kehittämään keskustelemalla ja tietoa jakamalla muiden palveluiden, järjestöjen ja ammattilaisten kanssa, jotka työskentelevät saman kohderyhmän parissa. 

Palautetta toiminnasta kerätään esimerkiksi kuvallisin kyselyin, ääniviestein tai ohjattujen keskustelujen yhteydessä. Näin on voitu tavoittaa myös ne, joiden luku- tai kirjoitustaito on rajallinen.

Ohjaajat ovat kiinnittävät huomiota siihen, mistä osallistujat innostuvat, milloin he vetäytyvät ja miten he kommunikoivat toistensa ja ohjaajien kanssa. Pienet eleet voivat kertoa paljon.

Osallistujille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa sisältöihin yhdessä. Osallistujien mukaan ottaminen suunnitteluun lisää sitoutumista ja tuo usein esiin myös tarpeita, joita ei muuten ehkä huomattaisi.

 

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ikääntyville ja työttömille vieraskielisille, jotka ovat vaarassa jäädä osallisuuden ja palveluiden ulkopuolelle. Keskiössä on yhteisöllisyys, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja arjen tuki — ohjattu taide- ja käsityötoiminta toimii välineenä, jonka kautta voidaan kohdata muita, osallistua ja vahvistaa omaa toimijuutta ilman kielitaitovaatimuksia.

Malli on yhdistelmä vertaistukea, toiminnallisuutta ja henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa osallistujia löytämään paikkansa uudessa yhteiskunnassa. Malli vastaa syrjäytymisen ehkäisyyn, lisää hyvinvointia ja luo siltoja palveluihin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tehtävät toimintamallin juurruttamiseksi

  • Toimintamallin kuvaaminen kirjallisesti ja visuaalisesti (esim. ohje/esite)
  • Henkilöstön perehdytys: koulutukset ja yhteinen ymmärrys toimintamallin tavoitteista
  • Vakituinen aikataulutus: ryhmätoiminta vakiinnutetaan kalenteriin joka viikolle
  • Kumppanuuksien ja verkostojen hyödyntäminen osallistujien tavoittamiseksi (esim. järjestöt, palvelukeskukset)
  • Palaute- ja arviointikäytäntöjen käyttöönotto
  • Mallin näkyväksi tekeminen viestinnässä ja organisaation kehittämissuunnitelmissa

Resurssit käytäntöön viemiseen

  • Aika: toimintamallin kehittäminen, koordinointi, ryhmän ohjaus, yhteistyö ja seuranta vaativat jatkuvaa ajankäyttöä
  • Henkilöstö: vähintään 1–2 ohjaajaa (esim. sosiaaliohjaaja ja kulttuuriohjaaja), varahenkilöt, mahdollisesti vapaaehtoisia tai kumppanitoimijoita
  • Raha: tarvitaan mm. materiaalikuluihin (käsityövälineet, kahvitus), viestintään
  • Osaaminen: ryhmän ohjaus, kulttuurisensitiivisyys, saavutettavuus, palveluneuvonta ja kotoutumisen tukeminen

Juurruttamisen prosessi ja vaiheet

  1. Valmistelu
    • Toimintamalli kuvataan ja aikataulutetaan
    • Resurssit varmistetaan (tila, henkilöstö, välineet)
    • Tehdään yhteistyösopimuksia kumppaneiden kanssa
  2. Käyttöönotto
    • Ryhmä käynnistetään suunnitelman mukaisesti
    • Viestintä kohderyhmälle useilla kielillä ja saavutettavasti
    • Ensimmäisten kertojen aikana painotetaan turvallista ilmapiiriä ja osallistujien toiveiden kuuntelemista
  3. Seuranta ja mukauttaminen
    • Hyödynnetään arviointilomakkeita ja ohjaajien havaintoja
    • Tehdään muutoksia ryhmän sisältöön palautteen perusteella
    • Dokumentoidaan kokemukset ja jaetaan organisaation sisällä
  4. Vakiinnuttaminen
    • Toimintamalli otetaan osaksi organisaation vakiopalveluja tai kehittämisohjelmia
    • Kirjataan osaksi henkilöstön toimenkuvaa
    • Toiminnasta viestitään systemaattisesti esim. uutiskirjeissä ja vuosikertomuksissa
    • Jaetaan mallia myös muille toimijoille (esim. koulutus, mentorointi, materiaalit)

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mitä soveltaminen vaatii käytännössä

  • Henkilöstöresurssit: Vähintään 1–2 ohjaajaa, joilla on osaamista kulttuurisensitiivisestä työotteesta, ryhmän ohjauksesta ja ohjaavasta vuorovaikutuksesta.
  • Tila ja ajankäyttö: Soveltuva tila, jossa voi kokoontua viikoittain; tarvitaan aikaa valmisteluun, toteutukseen ja yksilölliseen tukeen.
  • Materiaalit: Perustoimintaa varten tarvitaan käsityö-/taidevälineitä, kahvitustarvikkeita, tulostusmahdollisuus jne.
  • Saavutettava viestintä: Monikielinen ja visuaalisesti selkeä tiedotus sekä yhteistyö kumppaneiden kanssa.
  • Arviointi- ja kehittämisosaaminen: Kyky havaita ryhmän dynamiikkaa, kerätä palautetta ja mukauttaa sisältöä joustavasti.

Sovellettavuus eri ympäristöissä ja kohderyhmille

Toimintamalli on hyvin monistettavissa, koska se perustuu matalaan kynnykseen, yhteisöllisyyteen ja toimintaan ilman kielitaitovaatimusta.

Mahdollisia sudenkuoppia

  • Liiallinen strukturointi: Ryhmä menettää joustavuutensa, jos osallistujien ideat eivät saa tilaa.
  • Kielellinen ja kulttuurinen esteellisyys: Jos toiminta ei ole saavutettavaa, kohderyhmä ei tule paikalle.
  • Väärin kohdennettu viestintä: Esitteet ja kutsut eivät saavuta heitä, joita eniten halutaan tavoittaa.
  • Henkilöstön sitoutumattomuus tai vaihtuvuus: Luottamus ei ehdi rakentua.
  • Pelkkä mukava ajanviete ilman tavoitteellisuutta: Toiminnan merkitys hämärtyy, eikä vaikutuksia tunnisteta tai osata kuvata.

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Kohderyhmä ei enää jää näkymättömäksi: ryhmän avulla osallistujat tulevat kohdatuksi yksilöinä, eivät vain asiakkaina tai tilastoina.
  • Syrjäytymisen riski vähenee: säännöllinen toiminta, vertaistuki ja ohjaus tuovat arkeen rytmiä ja tukea.
  • Palveluihin kiinnittyminen helpottuu: matalan kynnyksen ohjauksen kautta osallistujat löytävät muita heille tarkoitettuja palveluita.
  • Osallistujien kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista yhteisössä vahvistuu.

 Positiivisia muutoksia

  • Sosiaalinen rooli kehittyy: aiemmin vetäytyvä osallistuja saattaa löytää itsestään toisten tukijan tai oman kulttuurinsa edustajan.
  • Monisuuntainen kulttuurivaihto: ei pelkästään suomalaiseen kulttuuriin kotoutumista, vaan myös työntekijät ja valtaväestö saavat uusia näkökulmia ja ymmärrystä.
  • Osallistujien välinen omaehtoinen toiminta: ryhmäläiset alkavat järjestää tapaamisia tai auttavat toisiaan arjessa ryhmän ulkopuolella.
  • Luottamus vahvistuu koko organisaatioon: osallistujat kertovat toiminnasta eteenpäin ja suosittelevat muille, mikä voi lisätä asiakasvirtaa myös muihin palveluihin.
  • Uudet roolit ja toimintatavat henkilöstölle: ohjaajat voivat löytää uudenlaista työotetta ja keinoja kohdata moninaisempaa asiakaskuntaa – työ saa enemmän merkitystä.