Multikulti -monikulttuurinen kohtaamispaikka
Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ikääntyville vieraskielisille. Se yhdistää käsillä tekemisen, kulttuurien kohtaamisen, vertaisuuden ja arjen tuen vahvistaen osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja kotoutumista.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ikääntyville vieraskielisille. Se yhdistää käsillä tekemisen, kulttuurien kohtaamisen, vertaisuuden ja arjen tuen vahvistaen osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja kotoutumista.
Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ikääntyville ja työttömille vieraskielisille, jotka ovat vaarassa jäädä osallisuuden ja palveluiden ulkopuolelle. Keskiössä on yhteisöllisyys, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja arjen tuki — ohjattu taide- ja käsityötoiminta toimii välineenä, jonka kautta voidaan kohdata muita, osallistua ja vahvistaa omaa toimijuutta ilman kielitaitovaatimuksia.
Malli on yhdistelmä vertaistukea, toiminnallisuutta ja henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa osallistujia löytämään paikkansa uudessa yhteiskunnassa. Malli vastaa syrjäytymisen ehkäisyyn, lisää hyvinvointia ja luo siltoja palveluihin.
Helsingin kaupunki, sosiaali-, terveys ja pelastustoimiala. Seniorikeskus Helsinki.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat ikääntyneet ja työttömät vieraskieliset henkilöt, joilla on usein rajallinen suomen kielen taito, puutteellinen tieto suomalaisista palveluista sekä riski sosiaaliseen eristäytymiseen. Monilla ei ole omaa tukiverkostoa tai mahdollisuutta osallistua suomenkieliseen toimintaan, minkä vuoksi he jäävät helposti palveluiden ja yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Kohderyhmässä esiintyy yksinäisyyttä, epävarmuutta omasta asemasta yhteiskunnassa sekä arjen haasteita, joihin ei löydy tukea. Samalla heillä on merkittävää kulttuurista ja elämänkokemukseen perustuvaa osaamista, jonka esille saaminen ja vahvistaminen edellyttävät matalan kynnyksen kielellisesti saavutettavaa ja kulttuurisensitiivistä toimintaympäristöä. Multikulti -ryhmätoiminta pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla osallistujille yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja arjen tukea edistävän ryhmän.
Asiakasymmärrystä pyritään kehittämään keskustelemalla ja tietoa jakamalla muiden palveluiden, järjestöjen ja ammattilaisten kanssa, jotka työskentelevät saman kohderyhmän parissa.
Palautetta toiminnasta kerätään esimerkiksi kuvallisin kyselyin, ääniviestein tai ohjattujen keskustelujen yhteydessä. Näin on voitu tavoittaa myös ne, joiden luku- tai kirjoitustaito on rajallinen.
Ohjaajat ovat kiinnittävät huomiota siihen, mistä osallistujat innostuvat, milloin he vetäytyvät ja miten he kommunikoivat toistensa ja ohjaajien kanssa. Pienet eleet voivat kertoa paljon.
Osallistujille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa sisältöihin yhdessä. Osallistujien mukaan ottaminen suunnitteluun lisää sitoutumista ja tuo usein esiin myös tarpeita, joita ei muuten ehkä huomattaisi.
Tehtävät toimintamallin juurruttamiseksi
- Toimintamallin kuvaaminen kirjallisesti ja visuaalisesti (esim. ohje/esite)
- Henkilöstön perehdytys: koulutukset ja yhteinen ymmärrys toimintamallin tavoitteista
- Vakituinen aikataulutus: ryhmätoiminta vakiinnutetaan kalenteriin joka viikolle
- Kumppanuuksien ja verkostojen hyödyntäminen osallistujien tavoittamiseksi (esim. järjestöt, palvelukeskukset)
- Palaute- ja arviointikäytäntöjen käyttöönotto
- Mallin näkyväksi tekeminen viestinnässä ja organisaation kehittämissuunnitelmissa
Resurssit käytäntöön viemiseen
- Aika: toimintamallin kehittäminen, koordinointi, ryhmän ohjaus, yhteistyö ja seuranta vaativat jatkuvaa ajankäyttöä
- Henkilöstö: vähintään 1–2 ohjaajaa (esim. sosiaaliohjaaja ja kulttuuriohjaaja), varahenkilöt, mahdollisesti vapaaehtoisia tai kumppanitoimijoita
- Raha: tarvitaan mm. materiaalikuluihin (käsityövälineet, kahvitus), viestintään
- Osaaminen: ryhmän ohjaus, kulttuurisensitiivisyys, saavutettavuus, palveluneuvonta ja kotoutumisen tukeminen
Juurruttamisen prosessi ja vaiheet
- Valmistelu
- Toimintamalli kuvataan ja aikataulutetaan
- Resurssit varmistetaan (tila, henkilöstö, välineet)
- Tehdään yhteistyösopimuksia kumppaneiden kanssa
- Käyttöönotto
- Ryhmä käynnistetään suunnitelman mukaisesti
- Viestintä kohderyhmälle useilla kielillä ja saavutettavasti
- Ensimmäisten kertojen aikana painotetaan turvallista ilmapiiriä ja osallistujien toiveiden kuuntelemista
- Seuranta ja mukauttaminen
- Hyödynnetään arviointilomakkeita ja ohjaajien havaintoja
- Tehdään muutoksia ryhmän sisältöön palautteen perusteella
- Dokumentoidaan kokemukset ja jaetaan organisaation sisällä
- Vakiinnuttaminen
- Toimintamalli otetaan osaksi organisaation vakiopalveluja tai kehittämisohjelmia
- Kirjataan osaksi henkilöstön toimenkuvaa
- Toiminnasta viestitään systemaattisesti esim. uutiskirjeissä ja vuosikertomuksissa
- Jaetaan mallia myös muille toimijoille (esim. koulutus, mentorointi, materiaalit)
- Kohderyhmä ei enää jää näkymättömäksi: ryhmän avulla osallistujat tulevat kohdatuksi yksilöinä, eivät vain asiakkaina tai tilastoina.
- Syrjäytymisen riski vähenee: säännöllinen toiminta, vertaistuki ja ohjaus tuovat arkeen rytmiä ja tukea.
- Palveluihin kiinnittyminen helpottuu: matalan kynnyksen ohjauksen kautta osallistujat löytävät muita heille tarkoitettuja palveluita.
- Osallistujien kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista yhteisössä vahvistuu.
Positiivisia muutoksia
- Sosiaalinen rooli kehittyy: aiemmin vetäytyvä osallistuja saattaa löytää itsestään toisten tukijan tai oman kulttuurinsa edustajan.
- Monisuuntainen kulttuurivaihto: ei pelkästään suomalaiseen kulttuuriin kotoutumista, vaan myös työntekijät ja valtaväestö saavat uusia näkökulmia ja ymmärrystä.
- Osallistujien välinen omaehtoinen toiminta: ryhmäläiset alkavat järjestää tapaamisia tai auttavat toisiaan arjessa ryhmän ulkopuolella.
- Luottamus vahvistuu koko organisaatioon: osallistujat kertovat toiminnasta eteenpäin ja suosittelevat muille, mikä voi lisätä asiakasvirtaa myös muihin palveluihin.
- Uudet roolit ja toimintatavat henkilöstölle: ohjaajat voivat löytää uudenlaista työotetta ja keinoja kohdata moninaisempaa asiakaskuntaa – työ saa enemmän merkitystä.
Kansikuva
