Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Nepsykoordinaattori Pohjois-Pohjanmaa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Käynnistetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden kehittäminen alueellisten nepsykoordinaattoreiden avulla. 

Toteutussuunnitelma

​​​​​​

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

  • Kehittää alueellisesti yhtenäistä toimintamallia, jonka avulla tuetaan neuropsykiatrisesti oireilevia tai jo diagnoosin saaneita lapsia, nuoria ja perheitä 

  • Tavoitteena ennaltaehkäistä isompia haasteita ja mahdollistaa varhainen tuki ilman terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuutta 

  • Matalan kynnyksen palvelut nepsy-oireista kärsiville, sekä diagnoosin saaneille lapsille, nuorille ja perheille  

  • Henkilöstön tukeminen ja osaamisen vahvistaminen  

  • Alueellisten nepsy-verkostojen toiminnan tukeminen  

  • Pohteen hyvinvointialueen kehittäminen yhdessä verkostojen kanssa

Hankkeessa toteutettua toimintaa

  • Nepsy-teemaiset keskusteluillat perheille sekä ammattilaisille 

  • Koulutusilta ammattilaisille  

  • Nepsy-teemaiset näyttelyt kirjastoilla ja tiedon jakaminen 

  • Vertaistukiryhmät nepsy-piirteisten lasten vanhemmille 

  • Vertaistuellinen digikahvila nepsy-piirteisten lasten ja nuorten vanhemmille  

  • Nepsy-kahvila nuorille ohjaamolla 

  • Järjestöyhteistyö (ADHD-, Autismi-, Pohjois-Suomen Autismikirjo ry ja Vanhempainliitto) 

  • Digi nepsy-café ja tallenteiden jakaminen 

  • Kyselyt perheille ja ammattilaisille 

  • Kehittämistyö Pohteen hyvinvointialueen nepsy-kehittäjien työryhmässä  

  • Nepsynäkökulma ja tiedottaminen eri verkostoissa (Radio, kuukausikirjeet, paikallislehdet, esitteet ja some) 

  • Tarkistuslista opettajan työn tueksi nepsy-piirteisen oppilaan tukemiseen koulussa 

  • Erityislasten harrastustoiminnan käynnistäminen

Hankkeessa suunniteltua jatkotoimintaa:

  • Nepsy- kansion materiaalin kokoamisen käynnistäminen koulujen käyttöön 

  • Nepsy-apuvälinelainaamo 

  • Vertaistukiryhmät nepsy-piirteisten lasten huoltajille sekä nepsy-piirteisille aikuisille 

  • Nepsy- osaajaverkostojen käynnistäminen eri alueilla 

  • Nepsy- infon järjestäminen vanhempainillan yhteyteen 

  • Eri hyvinvointialueiden hyvien toimintamallien selvittely ja esittely verkostoissa 

  • Räätälöityjen koulutusten selvitteleminen ja esitteleminen alueella 

  • Strategia-ohjausryhmistä ja koulutuksista tiedottaminen 

Ideointi

​​​​​

 

Kokeilun tavoitteet

​​​​​

 

Ratkaisun perusidea

Käynnistetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella neuropsykiatrisesti oireilevien (=nepsy) lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden kehittäminen alueellisten nepsykoordinaattoreiden avulla, jotka toimivat lapset, nuoret ja perheet- kehittämisohjelman pilottihankkeessa. Tarve nepsy-kehittämiselle on tunnistettu ja osassa kunnista asiaa on lähdetty viemään eteenpäin kokoamalla moniammatillinen nepsy-osaajaverkosto, jonka aloitteesta on haettu hankerahoituksella alueelliset nepsykoordinaattorit.  

Hankkeessa on kartoitettu asiakkaiden ja ammattilaisten koulutus- ja tuen tarpeita, sekä suunniteltu ja toteutettu toimintaa, joka tukee neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia, nuoria ja perheitä. Yhtenä tavoitteena on ollut henkilöstön tukeminen ja osaamisen vahvistaminen, sekä alueellisten nepsyverkostojen toiminnan tukeminen. Nepsykoordinaattorit ovat osa valtakunnallista nepsykehittäjäverkostoa, jonka keskeinen tehtävä on luoda yhdenvertaiset palvelut kaikille hyvinvointialueille ja jakaa tietoa hyväksi todetuista toimintamalleista. (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/nepsy-osaajaverkoston-kaynnistaminen-alueella) 

Nepsykoordinaattoreiden tavoitteena on ollut suunnitella ja pilotoida toimintaa, joka auttaa neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia, nuoria ja perheitä. Osaamisen ja tuen tarpeen kartoitusta on toteutettu alueellisesti. Keskeistä on ollut myös verkostoituminen alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä eri paikkakuntien hyvien toimintamallien esitteleminen hyvinvointialueen työryhmissä. Tärkeä osa hanketyötä on ollut tiedottaminen ja ymmärryksen lisääminen väestön keskuudessa jakamalla tietoa eri vaikuttamiskanavissa. Nepsykoordinaattorit ovat kartoittaneet ja nostaneet esiin alueellista osaamista sekä pyrkineet luomaan tiiviimpää yhteistyötä ammattilaisten ja eri toimijoiden välille nepsy-asioiden kehittämiseksi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hankkeessa pilotoitu toiminta on mahdollista integroida hyvinvointialueelle pienin kustannuksin muun muassa hyödyntäen järjestöjen osaamista sekä toimintaa. Toimintaa on mahdollista järjestää matalalla kynnyksellä tunnistamalla työyhteisöjen resurssit ja kohdentamalla ne paremmin sekä verkostoitumalla monialaisesti. Toiminnan integrointi hyvinvointialueelle vaatii vastuuhenkilön nimeämisen ja hänelle riittävän resurssin mahdollistamisen. Toiminta on perustunut verkostoitumiseen ja monialaiseen yhteistyöhön eri kuntatoimijoiden ja vapaaehtoistoimijoiden kesken sekä hyödyntäen muita hankkeita. Aikaisemmin koottujen osaajaverkostojen ja ammattilaisten osaamista on hyödynnetty ja sen toimintaa tulisi tukea myös resurssoinnin keinoin esimerkiksi antamalla nepsyvalmentajille mahdollisuus käyttää työaikaa osaamisen jakamiseen tai valmennusten tekemiseen.  

Kokemuksemme ja kartoituksemme mukaan kunnat hyötyisivät nepsytiimistä, joka jalkautuisi ja antaisi tukea muiden ammattilaisten työhön. Nepsytiimin toimintaa voisi olla esimerkiksi kaikille avoimet palvelut ja tarvittaessa annettavat harkinnanvaraiset palvelut. (https://www.tampere.fi/sosiaalinen-tuki-ja-turva/lasten-ja-lapsiperheiden-terveys-ja-hyvinvointi/neuropsykiatriset-erityisvaikeudet/nepsy-ohjausta-tarjoavat-tahot) Myös erillinen nepsy-vastaanotto voisi olla tarpeellinen osa kunnan perusterveydenhuollon palveluita. Nepsy-palvelut vastaavat lasten, nuorten ja perheiden avuntarpeisiin, joten niiden tulisi olla tärkeä osa perhekeskuksen toimintaa.  

Nepsy-kehittämistyön tarve on tunnistettu valtakunnallisesti. Kehittämisen tulisi olla hyvin  suunniteltua ja koordinoitua, siinä voidaan hyödyntää jo valmiita hyviä toimintamalleja jalkauttamalla niitä osaksi organisaation toimintaa ja kulttuuria.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintaa on mitattu ja arvioitu keräämällä asiakaspalautetta sanallisesti, kirjallisesti, Jamboardilla, QR-koodin ja Forms-ohjelman avulla. Nepsyteemaisiin sähköisiin kyselyihin saatiin vastauksia yhteensä 2694kpl sekä avoimia vastauksia 1592 kpl. Vastausten määrä, pituus ja sisältö kertoivat selkeästi sen, että vastaajilla oli tarve tulla kuulluiksi ja halu vaikuttaa nepsy-piirteisten yhdenvertaisten palveluiden kehittämiseen. Saimme kiitosta perheiltä sekä ammattilaisilta siitä, että viimeinkin joku kysyi heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan nepsy-teemaan liittyen.  

Nepsy-teema koskettaa kaikkia palveluita ja joka ammattiryhmästä on tullut haastatteluiden kautta selkeästi esille nepsy-kehittämisen tarve. Perheiden kokemuksista heijastuu suuri tarve tulla kuulluksi, ilman syyllistämistä sekä saada ammattilaisilta keinoja ja tukea arkeen, huomioiden koko perheen tilanne. Ammattilaiset kaipaavat koulutusta, riittäviä resursseja, selkeää tuenpolkua sekä konsultaation mahdollisuutta ja alueellista koordinointia nepsy-asioissa.