Käynnistetään kunnassa tai alueella neuropsykiatrisesti oireilevien (=nepsy) lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden kehittäminen kokoamalla verkosto paikallisista nepsy-osaajista. Verkostossa kehittäminen pohjautuu alueen asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeisiin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Nepsy-osaajaverkoston käynnistäminen alueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Käynnistetään kunnassa tai alueella neuropsykiatrisesti oireilevien (=nepsy) lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden kehittäminen kokoamalla verkosto paikallisista nepsy-osaajista. Verkostossa kehittäminen pohjautuu alueen asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeisiin.

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaa, Liminka ja Kempele sekä heidän yhteistyö
Paikkakunta tai maakunta
Pohjois-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Liitteet ja linkit
Kuva
Nepsy-osaajaverkosto (Kempele-Liminka)
Kuvateksti
Kempeleen ja Limingan nepsy-osaajaverkoston yhteiskehittämistapaaminen keväällä 2022

Tekijä

Tiina Nissinen

Luotu

09.06.2022

Viimeksi muokattu

02.12.2022
Ratkaisun perusidea **

Nepsy-osaajaverkosto kokoaa yhteen kunnan tai alueen monitoimijaiset ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukea. Nepsy-osaajaverkostosta kiinnostuneet kannattaa kerätä kunnan työntekijöiden sähköpostilistan kautta, jotta se tavoittaa mahdollisimman monen.

 

Nepsy-osaajaverkoston käynnistäminen tapahtuu kolmen tapaamisen/työpajan aikana. Työpajoissa luodaan innostava vaikuttavuus- ja tulevaisuusorientoitunut perusta verkoston kehittämiselle sekä valitaan puheenjohtaja ja puheenjohtajalle suunnittelutiimi. Kolmen tapaamisen aikana verkoston vetovastuu siirretään organisaatiolähtöiseksi, jolloin puheenjohtaja ja suunnittelutiimi jatkavat verkoston johtamista ja koordinointia. Näin kolmen työpajan jälkeen nepsy-osaajaverkosto alkaa toimimaan paikallisesti ilman hankkeen tukea.

Toimintaympäristö **

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Hyvinvointialueilla julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimen palveluja kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Lakeuteen kuuluu kuusi kuntaa eli Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Lumijoki ja Hailuoto. Lakeuden alueella on paljon lapsiperheitä, väkiluku yhteensä noin 48 000. Lakeuden kunnissa on hyvinvointialueen aloitukseen asti järjestetty sote-palvelut vahvasti kunnan omina palveluina. Perhekeskustoimintaa kehitetään THL:n linjausten mukaan siten, että perheet saisivat varhaisessa vaiheessa tiedon, tuen ja palvelut hyvinvointialueen, kunnan, 3.sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä.

 

Neurokirjon henkilöitä on eri arvioiden mukaan 10-15% väestöstä. Lakeudella on noussut neurokirjon tuen ja palveluiden kehittämisen tarve vahvasti esille POPsote, Tulevaisuuden sote -keskushankkeen Lapset, nuoret ja perheet -kehittämisohjelman tuen ja palveluiden kartoittamisvaiheessa. Kartoittamisessa näkyi myös henkilöstön tahtotila päästä itse vaikuttamaan tuen ja palveluiden kehittämiseen omassa kunnassa. Nepsy-osaajaverkostot ovat monitoimijaisia kehittämisverkostoja, jotka huomioivat paikalliset asiakkaiden ja ammattilaisten tuen ja palvelun kehittämisen tarpeet.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Nepsy-osaajaverkoston asiakkaana on ammattilainen, joka kohtaa työssään neurokirjon lapsia, nuoria tai vanhempia. Verkostoon osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu kiinnostukseen keskustella ja kehittää neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukea ja palvelua. Koulutustausta ja toimiala ei rajoita millään tavalla verkostoon osallistumista. Verkostoon osallistuvat ammattilaiset ovat kokeneet, että tuki ja palvelu eivät ole kaikilta osin tarpeeksi oikea-aikaista ja ajankohtaista. He haluavat vaikuttaa siihen, että lapset, nuoret ja perheet saavat oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea ja palvelua sekä ammattilaisten osaaminen vahvistuisi tunnistamaan ja tukemaan paremmin neurokirjon lapsia, nuoria ja perheitä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Nepsy-osaajaverkoston toiminnasta on tärkeää viestiä esihenkilöille (esim. tiedottava kirje, johtoryhmän kokoukset), vaikka verkostossa toimivat niin ammattilaiset asiakasrajapinnassa kuin esihenkilöinä toimivat. Esihenkilöille on hyvä perustella verkoston toimintaa, miksi sen toiminta on vaikuttavaa ja miksi siihen osallistumiseen on tärkeää antaa työntekijälle resurssia/työaikaa. Esihenkilöiden on hyvä viestiä verkoston kanssa ja suunnitella 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden varhaisempi ja oikea-aikaisempi tuki ja palvelut ovat lisääntyneet nepsy-osaajaverkostojen käynnistyttyä kokeilukunnissa. 

 

Miten ammattilaisen tilanne on muuttunut nepsy-osaajaverkoston käynnistämisen myötä: 

- Osallistava kehittäminen on tuonut virtaa perustyöhön.

- Kuulluksi tuleminen tuntuu hyvältä.

- Vaikuttamisen mahdollisuus kunnan palveluihin motivoi.

- Konsultaatiokäytänteitä kehitetään, jolloin esim. nepsyvalmentajien osaaminen saadaan työyhteisön käyttöön ja ammattilaiset tietäsivät, mistä saavat tukea.

- Osaamisen vahvistamisen suunnittelu eri toimialoille (koulutukset).

 

Miten neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tilanne on muuttunut nepsy-osaajaverkoston käynnistämisen myötä:

- Varhaisen tuen palveluita on jo muutamassa kuukaudessa saatu lisättyä: vanhempien vertaistukiryhmät (järjestöjen kanssa yhteistyönä), nepsy-infoillat vanhemmille ja työntekijöille (järjestöjen kanssa yhteistyönä), Strategia- vanhempainohjausryhmä ADHD-diagnosoitujen lasten vanhemmille, vilkkaiden lasten liikuntaryhmät, nepsy -kahvila nuorille jne.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voidaan soveltaa kaikkiin kuntiin, kuntayhtymiin tai hyvinvointialueen palvelualueille. Nepsy-osaajaverkosto nivoo yhteen hyvinvointialueen ja kunnan toimijoita. Siihen voi kutsua mukaan myös paikallisten järjestöjen, seurakunnan ja yksityisten toimijoiden edustajia. Kokeilukunnissa verkostoon saatiin paljon ilmoittautuneita, kun kutsukirje lähetettiin kunnan työntekijöiden sähköpostituslistalle, jonka kautta se saavutti kaikki kunnan työntekijät. 

 

Toimintamallista ei tule kustannuksia muuten, kuin mahdolliset työpajojen tarjoilut sekä henkilöstön käyttämä työaika verkoston toimintaan. Esihenkilöiden kanssa kannattaa käydä vuoropuhelua ja lähettää heille esimerkiksi kirje, jossa pyydetään ja perustellaan resurssoimaan osaajaverkoston jäsenille työaikaa verkoston toimintaan. Verkoston tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta kannattaa perustella.

 

Nepsy-osaajaverkoston toimijoiden erilainen osaaminen tuo rikkautta, monipuolisuutta ja laajaa näkökulmaa verkoston suunnitelmiin ja toimenpiteisiin. Limingan ja Kempeleen nepsy-osaajaverkostoissa on ollut toimijoita varhaiskasvatuksesta toisen asteen oppilaitoksen ammattilaisiin.

Kansikuva
Nepsy-osaajaverkoston palvelupolku

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis