NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)
Neuropsykiatrista palvelupolkua pilotoidaan opiskeluhuollon palveluissa 6-17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta. Palvelupolussa keskeistä on riittävä ja oikea-aikainen varhainen tuki, tutkimuksiin ohjautuminen sekä monialainen yhteistyö.
Lapin hyvinvointialueella noin 10–15 % väestöstä, eli arviolta 17 650–26 475 asukasta, kuuluu neurokirjoon. Neurokirjoon luetaan muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (adhd), autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. Vaikka kaikki neurokehityksellisiä piirteitä omaavat eivät täytä diagnostisia kriteerejä, nämä piirteet vaikuttavat merkittävästi heidän päivittäiseen elämäänsä. Usein nämä henkilöt ja heidän perheensä kokevat jäävänsä palvelujärjestelmässä "väliinputoajiksi".
Neurokehityksellisten häiriöiden diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvulla. Esimerkiksi Suomessa psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden kumulatiivinen ilmaantuvuus 14 ikävuoteen mennessä kasvoi vuosien 1987 ja 1997 syntymäkohorteissa tytöillä 9,8 prosentista 14,9 prosenttiin ja pojilla 6,2 prosentista 8,8 prosenttiin. Erityisesti adhd-diagnoosien määrä lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut merkittävästi vuosien 2015 ja 2023 välillä. Vuonna 2023 noin 11 % alakouluikäisistä pojista ja noin 4 % alakouluikäisistä tytöistä sai ADHD-diagnoosin. Nuorilla (13–17-vuotiaat) vastaavat luvut olivat pojilla noin 10 % ja tytöillä noin 6 %. Myös ADHD-lääkityksen käyttö on kasvanut vastaavasti. Nämä kasvuennusteet eivät osoita vielä vakaantumista, ja THL:n ja Kelan asiantuntija-arvioiden mukaan alakouluikäisten poikien adhd-diagnoosien vuosittainen esiintyvyys voi nousta jopa 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiaiden tyttöjen 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.
Tämä näkyy suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Esimerkiksi vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynneistä liittyi neuropsykiatriseen diagnoosiin. Lasten ja nuorten alle 16- vuotiaiden vammaistuen saajien määrä kasvoi Suomessa 15 prosenttia vuonna 2024, ja adhd oli yleisin syy vammaistuen myöntämiselle lasten ja nuorten keskuudessa. Kymmenen vuoden aikana (2014–2024) adhd-perusteisten vammaistukien määrä on kasvanut 349 prosenttia. Suhteessa 0–15- vuotiaiden väestöön eniten adhd: perusteella etuutta saatiin Lapissa ja Pohjois-Savossa (2,4 %). Lappi pitää myös kärkipaikkaa adhd diagnoosien ja adhd- lääkkeiden käyttäjien määrissä. Vammaistuen osalta alueiden väliset erot ovat varsin maltilliset.
Tämä kehitys heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia, kuten koulujen ja luokkien koon kasvua sekä erityisluokkien määrän vähenemistä, pandemian vaikutuksia ja lisääntyvää ruutuaikaa. Myös diagnosointikäytäntöjen muutokset ja oirekuvan parempi tunnistaminen ovat vaikuttaneet diagnoosien lisääntymiseen, kun diagnostiikan vastuuta on siirretty enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Adhd:n Käypä hoito -suosituksen päivitys keväällä 2025 linjaa ja vahvistaa osaltaan hyvää hoitoa ja kuntoutusta.
Opiskeluhuolto keskeisenä lasten ja nuorten ympäristönä
Lasten ja nuorten keskeinen toimintaympäristö on koulu ja siellä opiskeluhuolto. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan lapsen, oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen. (Opiskeluhuolto | Opetushallitus)
Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki koulun ja oppilaitoksen toimijat, ja siten se on ensisijaista ja luonteeltaan ehkäisevää. (Opiskeluhuoltopalvelut - THL)
Yksilökohtainen opiskeluhuolto on yksittäisille oppilaille ja opiskelijoille annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla ehkäisevää tai tarjota varhaista tukea. (Opiskeluhuoltopalvelut - THL)
Lappilaisille kansalaisille toteutettu kysely
VASA 2- hankkeen toteuttaman kyselyn (n=201) mukaan lappilaiset neurokirjon nuoret, aikuiset ja vanhemmat nostivat eniten kehittämistä vaativiksi neuropsykiatriksi palveluiksi tutkimuksiin pääsemisen, varhaisen tuen palvelut sekä neurokirjon tunnistamisen. Tutkimuksiin ohjautuminen ja siirtymä- ja nivelvaiheet nousivat myös keskeisiksi kehitettäviksi palveluiksi.
Kyselyn vastauksista koostettiin neuropsykiatristen palvelujen kehittämisehdotuksia ja näitä nousi seuraavia:
- ammattilaisten neurokirjon osaamisen lisääminen
- ihmisten kuuleminen
- varhainen tuki
- tutkimuksiin pääseminen
- tuen tarjoaminen koulussa
- ammattilaisten työn kehittäminen
- vaikuttavaa toimintaa ihmisille
Näitä asioita on pyritty huomioimaan vahvasti palvelupolulla, tuoden sinne ammattilaiselle välineitä ja menetelmiä vastata kansalaisten tarpeisiin ja toiveisiin palveluissa. Tarkemmin kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan liitteestä.
Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086).
Lapin hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 saamenkielisiltä palveluilta puuttui selkeä rakenne eivätkä saamenkieliset palvelut muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä Lapin hyvinvointialueelle määrättiin valtakunnallinen erityistehtävä tukea saamenkielisten palveluiden kehittämistä. Tähän vastattiin perustamalla kaksi saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden päällikön virkaa; palvelupäällikkö ja kehittämispäällikkö. Tämän jälkeen saamenkielisten palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle on alkanut muodostua selkeä rakenne. Saamenkieliset palvelut vaativat paljon kehittämistyötä ja Lapin hyvinvointialueelle ollaan työstämässä laajempaa saamenkielistä palvelupolkua, johon muut kehitettävät palvelupolut, kuten saamenkielinen neuropsykiatrinen palvelupolku, kytkeytyvät. Neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämistyön alusta alkaen oli vahvana ajatus, että saamenkielisen polku kulkee rintarinnan suomenkielisen polun kanssa, sillä ne ovat molemmat samaa polkua, vaikka polulla on omat erityisyytensä siinä, miten saamenkielinen asiakas ohjautuu saamenkieliseen palveluun.
NEPSYMIELI- PILOTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
NepsyMieli -pilotissa keskiössä ovat suomen- ja saamenkieliset 6–17- vuotiaat lapset, nuoret sekä heidän perheensä ja heidän kanssaan työtä tekevät opiskeluhuollon ammattilaiset. Tämä kohderyhmä tunnistettiin olevan keskeinen, missä on eniten heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja heidän perheitä. Opiskeluhuolto on myös keskeinen toimintaympäristö tässä kohderyhmässä, missä nämä lapset, nuoret ja perheen toimivat.
Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon sote-palvelut siirtyivät kokonaisuutena (opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut) hyvinvointialueen järjestettäväksi. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023 palvelut on Lapin hyvinvointialueella organisatorisesti tuotu yhteen. Tällä tavoitellaan sote-palveluiden yhteistyön vahvistamista ja palvelujen yhtenäisempää saatavuutta ja tasalaatuisuutta. Palvelujen aiempi järjestämistapa on voinut vaihdella ja Lapin alueella opiskeluhuollon palvelut on pääsääntöisesti järjestetty aiemmin kunnissa. Aiempi järjestämistapa on voinut tuottaa palveluissa kuntakohtaisia eroja toimintatavoissa, palvelupoluissa ja yhteistyökäytänteissä. Opiskeluhuollon palvelujen siirryttyä kunnilta hyvinvointialueen järjestettäväksi, aiempia erilaisia käytänteitä pyritään hyvinvointialueella yhdenmukaistamaan. Tavoitteena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa käytänteitä. Palvelujen yhdenmukaistamistyö on aloitettu ja se jatkuu edelleen. Lapissa on 21 kuntaa, joissa toimii kuntien ja muiden toimijoiden koulutuksen järjestäjiä, opiskeluhuollon palvelut tulee toteuttaa hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjän yhteistyönä. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten näkemyksiä työn muutoksista sote-uudistuksessa – OPA 2024 -tuloksia
NepsyMieli-pilotissa vahvistettiin yhtenäisiä käytänteitä palvelupolun avulla, joka tarjoaa rungon ammattilaisten perustyöhön. Opiskeluhuollon palveluissa kohdataan lapsia, nuoria ja perheitä, jotka tarvitsevat tukea varhaisessa vaiheessa esimerkiksi koulunkäynnin, sosiaalisten suhteiden, tunnetaitojen ja arjen toimintojen tueksi. Syksyllä 2023 tehdyn selvityksen (Leskelä, 2023, 5, 9–12) mukaan mm. opiskeluhuollon palveluissa on tarjolla esimerkiksi matalan kynnyksen varhaista tukea, ohjausta arkiympäristössä ja erilaisia interventioita erityisesti alle 13- vuotiaille lapsille liittyen neurokirjon oireisiin. Varhainen tuki, neurokirjoon liittyvät kartoitukset ja tutkimuksiin ohjaaminen ovat osa opiskeluhuollon ammattilaisten perustyötä. Nepsymieli-pilotissa keskeisenä nähdään varhainen tuki. Varhaisella tuella tarkoitetaan opiskeluhuollon palveluissa perustyön arjen kohtaamisia lasten, nuorten ja perheiden kanssa, tulosyystä riippumatta. Keskustelu lapsen, nuoren ja perheen arjesta, arjen rytmeistä ja elintavoista on osa jokaisen ammattilaisen perustyötä. Se auttaa tunnistamaan tuen tarpeita, jolloin niihin voidaan vastata varhaisen tuen keinoin. Kouluissa ja oppilaitoksissa tätä tukea on käytännössä koulun tukitoimet ja opiskeluhuollon tuki: yksilökohtainen tuki ja monialainen yhteistyö. Varhaisen tuen osalta keskeistä on onnistunut kohtaaminen. Sitä kautta oikea-aikainen varhainen tuki voi riittää, eivätkä haasteet kasva suuremmiksi. Varhainen tuki on pohja mahdollisiin myöhemmän vaiheen tarkempiin tutkimuksiin tai laajemmalle monialaiselle yhteistyölle.
NepsyMieli- pilotin kohderyhmää tarkennettiin vielä siihen, että kaikki lapset, nuoret ja perheet, jotka tulevat ammattilaisen vastaanotolle keskittymiseen, sosiaalisiin suhteisiin tai mielialaan liittyvissä asioissa, olisi pilotin kannalta olennaisia kohtaamisia.
Opiskeluhuoltoa, kuten muutoinkin sote- sektoria, haastaa vähäiset resurssit, ja vaikka resurssit olisikin hyvässä kunnossa, voi toimintatavat ja – kulttuuri olla hyvin erilaista eri paikoissa. Myös saamenkielisiä palveluita haastaa saamenkielisten ammattilaisten vähyys ja palveluiden hajanaisuus. Kehittämistyössä palvelupolku tuodaan yhdeksi vaihtoehtostruktuuriksi taustalle, jota voi hyödyntää, kun toimintaa kehitetään tai ottaa siitä jotain osioita, joita organisaatiossa/ työyhteisössä lähdetään kokeilemaan.
NEPSYMIELI- PILOTTI OSANA VASA 2- HANKKEEN KEHITTÄMISKOKONAISUUTTA
Kokonaiskehittämistyön toimenpiteillä pyritään vastaamaan koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin. Kehittämistyössä kehitetään Lapin hyvinvointialueen sote-palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä. Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät lappilaiset palveluiden käyttäjät.
Kehittämistyön päätavoitteet ovat:
1. Sopia, rakentaa ja mallintaa heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoito- ja palveluketjut sekä ennalta ehkäisevät toimintamallit hyvinvointialueen strategian ja uuden organisaation toiminnan tueksi.
2. Kehittää heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita niin, että hoitoon ja palvelun piiriin pääsy nopeutuu ja pandemian aikana muodostunut hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka korjaantuu sekä turvataan hoidon ja palveluiden jatkuvuus.
3. Ottaa käyttöön, kehittää ja laajentaa jo käytössä olevia monikanavaisia matalan kynnyksen digitaalisia palveluita.
(VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle - eKollega)
NEPSYMIELI- PILOTIN YHTEYS LAPIN HYVINVOINTIALUEEN PALVELUSTRATEGIAAN
Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia on kehittämistyössä myös vahvasti taustalla mukana, sen tavoitteena on:
- vahvistaa palveluiden ja hoidon oikea-aikaista saatavuutta, varhaista tunnistamista ja tukea, sekä palvelun ja hoidon koordinaatiota
- varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut
- keventää palvelurakennetta vaikuttavasti
- että palveluverkosto uusiutuu ja joustavoituu asiakastarpeiden ja niiden muutoksen mukaan lähipalveluiden turvaamisen ollessa keskeisenä periaatteena
Kokonaiskehittämistyössä on ollut mukana laajasti suomen- ja saamenkielisiä sisote- ammattilaisia ja kehittäjäasiakkaita pitkin kehittämisen matkaa eri puolilta Lapin hyvinvointialuetta. Tällä porukalla on kehitetty palvelupolku, jota pilotissa lähdettiin testaamaan.
PILOTIN SEURANTARYHMÄ
NepsyMieli- pilotin osalta lähdettiin liikkeelle seurantaryhmän kokoamisella. Tähän kuului hyvinvointialueelta sekä pilottialueilta palveluista vastaavia tahoja, esihenkilöitä sekä terveydenedistämisen koordinaattorit. Yhteensä tähän työryhmään kuului 11 ammattilaista, joista yksi oli saamenkielisten palveluiden palvelupäällikkö. Seurantaryhmän tehtävänä oli nimensä mukaisesti seurata pilotin etenemistä sekä olla areena tehdä mahdollisia tarvittavia linjauksia pilotin osalta. Seurantaryhmä kokoontui neljä kertaa, joista ensimmäinen ajoittui ennen pilottia ja kolme muuta pilotin ajalle.
PILOTIN SUUNNITTELURYHMÄ
Suunnitteluryhmä oli seuraava, jota lähdettiin kokoamaan seurantaryhmän luvalla. Suunnitteluryhmän tehtävänä oli rakentaa olemassa olevasta palvelupolusta pilottiin sopiva kokonaisuus, mitä lähdettäisiin testaamaan sekä valmennuskokonaisuus palvelupolun ympärille. Valmennuskokonaisuuden kautta välitettiin tieto palvelualueiden opiskeluhuollon ammattilaisille, jotka lähtivät toteuttamaan testausta osana omaa työtään.
Suunnitteluryhmä koottiin alkuun kutsumalla opiskeluhuollon ammattialaisten esihenkilöt sekä terveydenedistämisen koordinaattorit yhteiseen tapaamiseen. Heidän toiveesta suunnitteluryhmään kutsuttiin edelleen mukaan molempien palvelualueiden opiskeluhuollon ammattilaisia. Suunnitteluryhmän kokoonpano oli lopulta 20hlöä, joista kaksi oli saamenkielisiä ammattilaisia. Mukana suunnitteluryhmässä oli myös koulun edustus; saamenkielinen rehtori Utsjoen kunnasta. Suunnitteluryhmän kanssa pidettiin tiivis 4 x 3 h työpajat kuukauden aikana.
AMMATTILAISTEN MOTIVOINTI
Tämän suurempaa motivointia ei tämä porukka tarvinnut; kaikki oli innokkaina mukana rakentamassa palvelupolkua sekä valmennuskokonaisuutta.
TAVOITELLUT MUUTOKSET PILOTISSA
- yhteneväinen neuropsykiatrinen palvelupolku opiskeluhuollon palveluissa itäisellä ja pohjoisella palvelualueella Lapissa, huomioiden saamen kieli ja kulttuuri
- strukturoitu tuki ammattilaisille omaan työhön monialaisesta ammattilaisverkostosta, huomioiden tarpeen mukaan saamenkielinen ja kulttuurinmukainen tuki
- lapsille, nuorille ja perheille oikea-aikaista varhaista tukea sekä selkeä ohjautuminen tarvittaessa tarkempiin keskittymisen arviointeihin, saamen kieli ja kulttuuri huomioiden
Lähtökohtana tavoiteltujen muutosten mittaamisessa oli palvelupolun toimivuus ammattilaisen työssä, kehitettyjen työvälineiden toimivuus ja tuki omaan työhön sekä monialaisen yhteistyön tuki ja toimivuus omaan työhön.
Muutosta mitattiin ammattilaispalautteella, asiakaspalautteella, laadullisella tiedonkeruulla ammattilaistapaamisissa, erillisillä täsmähaastatteluilla sekä ohjattujen omahoitojen määrällä.
AMMATTILAISPALAUTE
Pilotissa kerättiin tietoa ammattilaisilta Webropol- lomakkeella, missä pystyi valitsemaan prosessin, mitä arvioi ja sitten tarkennetuilla kysymyksillä antamaan vastaustaan strukturoidusti. Tiedonkeruulomakkeella arvioitiin yleisesti prosesseja, mutta annettiin myös tarkempaa tietoa esim. lomakkeiden ja toimintamallien soveltuvuudesta omaan työhön. Vastaamiseen ammattilaiselta meni tähän aikaa n.5min. Lomake ohjeistettiin täyttämään kohtaamisperustaisesti eli joka kerta, kun ammattilainen kohtasi pilotin kohderyhmään kuuluvan lapsen, nuoren tai perheen, hän täyttäisi tähän tiedonkeruulomakkeen.
ASIAKASPALAUTE
Pilotissa kerättiin myös asiakaspalautetta kohderyhmään kuuluvilta, ammattilaisten kohtaamilta lapsilta, nuorilta ja perheiltä. Tämä oli tärkeä kohta pilotissa, koska tästä kohderyhmästä ei hyvinvointialueella vielä ole koskaan kerätty systemaattisesti palautetta. Palautetta oli mahdollista antaa myös saamen kielellä.
TUKITUNNIT TIEDON KERUUN PAIKKOINA
Ammattilaisille järjestettiin pilotin ajalle säännöllisesti Teamsissä tukitunteja. Tukitunnin tarkoitus oli tukea ammattilaista pilotin toteuttamisessa; hän saattoi tulla tukitunnille jonkun asiansa kanssa, kysyä sen, saada vastaus ja lähteä jatkamaan työtään tai hän saattoi olla koko tunnin paikalla kuulolla. Tukitunnille sai tulla jonkun ajatuksen, kommentin tms. kanssa pilottiin liittyen ja toisaalta hanketyöntekijät toivat myös jonkun ajankohtaisen pilottiin liittyvän asian ammattilaisten tietoon. Tällainen asia saattoi olla esim. jonkun lomakkeen päivitetty sisältö. Tukitunteja järjestettiin yhteensä kuusi (6). tukituntien keskusteluista tehtiin muistiot yleisellä tasolla tiedoksi ammattilaisille, mutta ne toimivat samalla pilotin tiedontuottamisen tukena.
MUUT TAPAAMISET AMMATTILAISTEN KANSSA TIEDONKERUUN PAIKKOINA
Tapasimme ammattilaisia myös heidän omissa jo sovituissa tapaamisissaan, missä päästiin keskustelemaan ja edelleen tarkentamaan pilotin asioita. Myös näistä keskusteluista kerättiin laadullista tietoa pilotin etenemiseen liittyen.
TÄSMÄHAASTATTELUT TIEDONKERUUNA
Täsmähaastatteluja järjestettiin kolme, joissa oli pilotissa mukana olevia ammattilaisia kutsuttuna mukaan. Täsmähaastattelun kysymykset oli lähetetty haastateltaville etukäteen ja ne koostuivat pääsääntöisesti Webropol- kyselyn keskeisistä prosessikysymyksistä. Täsmähaastattelut järjestettiin Teamsissä ja ne tallennettiin. Sisällönpurun jälkeen tallenteet tuhottiin.
OHJATTUJEN OMAHOITOJEN MÄÄRÄ
Pilotin aikana koulutettiin itäisen ja pohjoisen palvelualueen ammattilaisia ohjattuun omahoitoon, yhteensä n. 20. Koulutuksessa itsessään he keräsivät tietoa määristä ym. mutta pilotissa kerättiin vielä erikseen määriä.
Kehittäjäasiakkaita on ollut mukana neuropsykiatrisen palvelupolun, ml.saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, kokonaiskehittämisessä, tässä pilotissa heitä ei ole ollut mukana.
Pilotin ammattilaisten kohtaamilta asiakkailta kysyttiin palautetta saamastaan palvelusta ammattilaiselta.
Neuropsykiatrisen palvelupolun kokonaisuuteen on saatu taustatukea kansallisesta NepsySparraus ryhmästä, joka koostuu eri hyvinvointialueiden nepsykehittäjistä. Heidän kanssa on käyty yhteisiä keskusteluja ja heidän mallejaan on päässyt näkemään ja ottamaan niistä oppia omaamme.
Isoin selkeytys tapahtui Satakunnan mallin nähtyämme ja tämä ohjasi varsinaisen palvelupolun visuaalista kokonaisuutta.
Lapin hyvinvointialueella on otettu lasten ja nuorten palveluissa käyttöön hoidonporrastus ja lopullisen muodon palvelupolku sai tästä mallista. Kuvasimme polun hoidonportaille ja saimme näin selkeän kokonaisuuden, joka on linkattavissa isompaan lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuuteen.
Näiden pohjalta on NepsyMieli- pilotin palvelupolkua rakennettu.
NepsyMieli- pilotin idea lähti liikkeelle hankkeen kehittämistyön ja -kokonaisuuksien tuloksena. VASA 2- hankkeen ensimmäisen kokonaisen vuoden aikana kehittämistyötä tehtiin omissa kokonaisuuksissa, mutta tunnistettiin, että samojen asioiden äärellä me olemme, samojen ammattilaisten kanssa kehittämistyötä tehdään sekä samoihin prosesseihin kaivataan selkeytystä kentällä. Kehittämistyössä nousi toistuvasti esiin yhteisiä nimittäjiä meidän kehittämiskokonaisuuksien kesken ja totesimme, että me lähdemme tekemään näitä tästä syystä yhdistettynä, jotta pääsemme testaamaan mahdollisimman montaa asiaa kokonaisuudesta yhdellä kertaa.
Tästä kokonaisuudesta tunnistettiin yhdistäviksi tekijöiksi:
- kohderyhmä lapset ja nuoret, tarkentui vielä entisestään 6–17- vuotiaat lapset, nuoret ja perheet
- opiskeluhuolto toimintaympäristönä
- neurokirjon henkilöt kohderyhmänä
- mielenterveyspalvelut
- psykososiaaliset menetelmät ja tarkennuksena ohjattu omahoito
- saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut
Tästä saatiin NepsyMieli – kokonaisuus, missä lähdettiin testaamaan neuropsykiatrista palvelupolkua ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa. Psykososiaaliset menetelmät olivat tässä keskiössä jo luonnostaan, mutta pilottiin nostettiin erityisesti ohjattu omahoito keskiöön.
Tämän jälkeen lähdimme miettimään, missä konkreettisesti pilottia lähdettäisiin testaamaan. Kehittämistyössä oli noussut esiin ammattilaisten toimesta Lapin palvelualueiden hyvin erilaiset profiilit, monessakin suhteessa.
- Lounaisella palvelualueella on hyvin pitkälle omat muista palvelualueista ehkä osin eriytyneetkin toimintatavat, hyvin pitkälle johtuen, että siellä terveyspalvelut tuotetaan yksityisen palvelutuottajan (Mehiläinen) toimesta. Täällä olisi toisaalta ollut väestöä määrällisesti paljon pilottia ajatellen.
- Kaakkoinen palvelualue on isoin alue väestömäärällisesti, mikä olisi puoltanut pilotin asettamista tälle alueelle. Kuitenkin kaakkoisellakin alueella on omat, hyvin omanlaisetkin toimintakäytänteet, mitä ei ole muilla alueilla ja mietimme, saisimmeko pilotista tällä alueella riittävästi palvelupolun toistettavuuteen ja sovellettavuuteen dataa.
- Itäisellä palvelualueella on myös vahvat jo vakiintuneet käytänteen kunnissa, mutta resurssien näkökulmasta siellä on niukkuutta. Tästä syystä ammattilaisten kipeästi tarvitsema konsultaatiotuki oli myös osin jäsentymätöntä ja vaati tarkennuksia. Tämä alue kuuluu saamelaisalueeseen, mikä osaltaan tuki pilotin sijoittamista tälle alueelle.
- Pohjoisella palvelualueella on resurssit vähäiset jo pitkien välimatkojen vuoksi. Tällä alueella oli kuitenkin juuri nimetty kaksi terveydenhoitajaa nimenomaan nepsyasioihin liittyen sekä perheneuvolan kehittämistyö tulilla, joten tämä alue olisi hyvin herkullinen pilotin suhteen. Tämä alue kuuluu saamelaisalueeseen, mikä osaltaan tuki pilotin sijoittamista tälle alueelle.
Aika pian keskusteluissa ja näitä alueita verrattaessa, päädyttiin siihen, että pilottia lähdetään ehdottamaan itäiselle ja pohjoiselle palvelualueelle.
Halusimme kytkeä palvelupolun pilottiin opiskeluhuollon vahvan roolin lisäksi myös koulun, opettajan antaman luokkatasoisen tuen mukaan. Saimme pilottiin mukaan myös koulun edustuksen pohjoiselta palvelualueelta. Mukaan lähtivät Nuorgamin ja Karigasniemen koulut henkilökuntineen. Yhteyshenkilönä pilotissa oli näiden koulujen rehtori.
Neuropsykiatrista palvelupolkua testattiin opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut itäisellä ja pohjoisella palvelualueella Lapissa. Pilotissa testattiin palvelupolkua, sen prosesseja ja sinne koostettuja lomakkeita ja muistilistoja sekä ammattilaisille suunnattua monialaista konsultaatiotukea.
Pilotin yksilöityä palvelupolkua ei ole testattu kehittäjäasiakkailla. Kehittämisen vaiheessa yleistä neuropsykiatrista palvelupolkua ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, on kehitetty yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa.
Pilotissa kerättiin asiakaspalautetta saadusta palvelusta ja ammattilaisen kohtaamisesta.
Pilottia varten valmennettiin 40 itäisen ja pohjoisen palvelualueen ammattilaista kahdessa 3 h samansisältöisessä valmennuskokonaisuudessa. Mukana oli sekä suomen- että saamenkielisiä ammattilaisia.
Pilotin ajankohta oli 17.3.-23.5.2025 välinen aika. Tuloksia esiteltiin kesäkuussa. Me tiedostimme, että ajanjakso on lyhyt, mutta olimme hyvin optimistisia, koska pilotti kokonaisuudessa ei tuonut juurikaan mitään uutta ja mullistavaa ammattilaisten tekemiseen, vaan päinvastoin, pilotti koostui jo hyvin pitkälle olemassa olevasta työstä ja prosesseista opiskeluhuollon ammattilaisten työssä.
Toivottuna tuloksena pilotin jälkeen on toivon mukaan toimiva neuropsykiatrinen palvelupolku ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon palveluissa. Palvelupolkuun liittyy pilotissa olennaisena osana erilaisia toimintamalleja, lomakkeita ja muistilistoja, joita testataan osana palvelupolun prosesseja. Lomakkeet olivat pilotin aikana saatavilla suomen kielen lisäksi pohjoissaameksi, sillä pilotin aikana Lapin hyvinvointialueen saamenkieliset opiskeluhuollon ammattilaiset olivat pitkälti pohjoissaamenkielisiä. Muutoinkin neuropsykiatrisella osaamisella varustetut, neuropsykiatriseen palvelupolkuun kytkeytyvät Lapin hyvinvointialueen ammattilaiset, olivat pilotin aikana pääasiassa pohjoissaamenkielisiä. Pilotin jälkeen lomakkeet käännetään myös inarin- ja koltansaameksi.
Lomakkeita ja muistilistoja oli: (lomakkeet liitteeksi)
- Toimivan arjen tueksi- muistilista
- ihan alkuvaiheeseen, kun perhettä kohdataan ja käydään läpi arkea ja sen peruspalikoita. Muistilistalle on myös ohjausta matalan kynnyksen tuen piiriin. Muistilistaa voi soveltaa työssään kuten parhaaksi itse katsoo. Muistilista sisältää myös tietoa saamelaisen arjen erityispiirteistä.
- Kyselylomake
- koostuu kahdesta osasta:
- 1. osa on kokonaistilanteen kartoitukseen opiskeluhuollon ammattilaiselle tarkoitettu kysymyspatteristo, mistä käydään haastattelemalla asioita ja kysymyksiä läpi
- 2. osa on enemmän kehityksellisyyteen ja tarkempaan perheen kokonaistilanteeseen keskittyvä kokonaisuus. Tämä on tarkoitettu tutkimuksiin ohjautumisen osioon terveydenhuollon ammattilaisen työn tueksi.
- Lomakkeessa ohjataan huomioimaan asiakkaan kieli- ja kulttuuritausta.
- koostuu kahdesta osasta:
- Varhaisen tuen tarkistuslista
- tarkistuslista on kooste varhaisen vaiheen asioista, mitkä pitäisi olla tehtynä ennen kuin siirrytään arvioimaan tarkemmin mahdollista adhd:tä; muistilistalta voidaan siis tarkistaa, että kaikki on varmasti tehty. Lomakkeessa ohjataan huomioimaan asiakkaan kieli- ja kulttuuritausta.
Toimintamalleja oli:
- Monialaisen asiantuntijaryhmä (MAR) toimintamalli pilotin ajalle
- MAR-ryhmällä on lakisääteinen tehtävä ja se on toiminnassa taustalla. Tähän kokoavaksi struktuuriksi on tuotu tarkennettu malli, missä kiinnitetään huomiota erityisesti yhdyshlön nimeämiseen, hänen rooliinsa sekä MAR- ryhmän vastuulliseen rooliin lapsen, nuoren ja perheen asiassa. Toimintamallissa huomioidaan asiakkaan kieli- ja kulttuuritausta sekä ammattilaisten mahdollinen saamenkielinen ja –kulttuurinmukainen konsultaatiotarve.
- Monialainen ammattilaisVASA- konsultaatioverkosto
- Pilotin ajalle rakennettiin oma konsultaatioverkosto alueiden tarpeisiin. Konsultaatioverkostoon kuului lasten ja nuorisopsykiatrian LaNKa- tiimi, perustason psykologi sekä saamenkieliset perheohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Konsultaatio tapahtui ajanvarauskirjan kautta ja itse konsultaatio tapahtui tietoturvallisen etävastaanotto Teamsin kautta. Tähän toimintamalliin tehtiin tunnuksia ja valmennettiin ammattilaisia, jotta heillä olisi riittävät valmiudet hyödyntää konsultaatioverkostoa. Nämä toimenpiteet tehtiin investointi 4 kanssa yhteistyössä. Voit lukea tästä tarkemmin niistä liitteenä olevasta linkistä.
Prosesseja oli:
- Varhainen tuki, huomioiden saamenkieliset ja –kulttuurinmukaiset palvelut sekä saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen
- Universaali, kaikille lapsille, nuorille ja perheille suunnattu varhaisen tuen polku, missä pyritään tarkastelemaan, suunnittelemaan, tukemaan ja arvioimaan lapsen, nuoren ja perheen tilannetta hyvin kokonaisvaltaisesti, laajasti ja monialaisesti.
- Tämä polku voi jo monen lapsen, nuoren ja perheen kohdalla olla riittävä eikä mitään vahvempaa tukea tai tutkimusarviointeja tarvita.
- Tämä polku on kuitenkin merkittävässä roolissa tarkempiin tutkimusarviointeihin siirryttäessä
- Polulla huomioitu ammattilaisten osaamisen vahvistaminen, myös saamenäkökulmasta ja tuotu selkeästi esiin mistä löytyy saamenkielinen ja –kulttuurinmukainen materiaali
- Tutkimuksiin ohjautuminen, huomioiden saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen
- Jos sitten lapsella tai nuorella todetaan olevan merkittäviä ja arkea haittaavia keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita tukitoimista huolimatta, niin siirrytään tekemään tarkempia tutkimusarviointeja.
- Polulla tuotu selkeästi esiin mistä löytyy saamenkielinen ja –kulttuurinmukainen materiaali
NepsyMieli- pilotin tavoitteena oli (myös saamen kieli ja kulttuuri huomioiden):
- Mallintaa varhaisen ja matalan kynnyksen tuen toimintamalli (ml. ohjattu omahoito) 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden parissa opiskeluhuollossa
- Mallintaa neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ohjautuminen perustasolla em. kohderyhmässä
- Mallintaa monialainen konsultaatiomalli perustason ammattilaisten työn tueksi yli palvelualuerajojen (VASA- verkoston toimintamallia soveltaen)
Pilotissa kuvattiin myös koulussa luokkaympäristössä tapahtuvaa opettajan antamaan tukea oppilaalle sekä opettajan ja opiskeluhuollon ammattilaisen välistä yhteistyötä. Kuvauksessa huomioitiin saamenkielisyys ja -kulttuurinmukaisuus. Kuvaukseen pääset tutustumaan tarkemmin liitteestä.
Pilotin ajatus taustalla oli vahvana se, että sen tuottama palvelupolku opiskeluhuollon palveluissa oli hyvin pitkälle jo sitä, mitä ammattilaiset tekevät omassa työssään. Palvelupolun tarkoituksena oli ainoastaan jäsentään ja tehdä näkyväksi prosesseja ja tukea ammattilaisten jo tekemään työtä. Valmennuskokonaisuus ja pilotti nähtiin kuitenkin päinvastaisessa valossa ja ammattilaiset eivät nähneet siinä omaa työtään ollenkaan.
Pilotti kesti kaksi kuukautta ja tähän aikaan tehtiin pilotin datankeruun osalta monia muutoksia alkuperäiseen toteutussuunnitelmaan.
PILOTIN ENSIMMÄINEN KUUKAUSI
Hankkeen toimesta seurasimme tietenkin silmä kovana Webropol- kyselyyn tulleita vastauksia. Ensimmäisellä vkolla sinne ilmestyi ensimmäinen palaute, mutta sen jälkeen viikosta toiseen kyselyn pysyi hiljaisena. Hankkeesta huolestuimme tästä suunnasta, koska pilotin toteutusaika oli muutoinkin jo lyhyt.
Pilotin ensimmäisen kuukauden aikana ammattilaiset alueilla alkoivat tuottaa pikkuhiljaa haasteita pilotin toteuttamisessa. Haasteiksi nostettiin mm. seuraavia asioita:
- tieto palveluista vastaavilta (seurantaryhmä), suunnitteluryhmältä sekä opiskeluhuollon esihenkilötasolta kentän ammattilaisille oli ollut niukkaa tai olematonta eikä ammattilaisille ollut syntynyt selkeää kuvaa siitä, mikä pilotti on tai mitä heiltä odotettiin pilotin suhteen. Tämä aiheutti sen, että valmennukseen tulleille ammattilaisille tuli siinä hetkessä yllätyksenä, että heidän pitääkin oikeasti tehdä jotain.
- valmennuskokonaisuus koettiin sekavaksi ja isoksi kokonaisuudeksi, minkä haltuun ottaminen omassa kiireisessä työssä oli haastavaa tai miltei mahdotonta
- alueen ammattilaisten välinen vähäinen tai olematon kommunikaatio, mikä tarkoitti sitä, ettei oman alueen kollegojen kanssa päässyt keskustelemaan pilotista ja sen asettumisesta omaan työhön
- pilotti ja yhtä aikaa alkanut ohjatun omahoidon kokonaisuudet sekoitettiin keskenään ja toisiinsa, mikä aiheutti osaltaan vielä enemmän sekaannusta ammattilaisilla
- pilottialueilla oli jo lähtökohtaisesti olemassa toimivia käytänteitä, ja vaikka pilotin valmennuksessa ei oltu tuottamassa mitään uutta alueille, vaan ainoastaan toivottiin ammattilaisten testaavan tiettyjä asioita työssään, koettiin pilotin tulevan sekoittamaan olemassa olevia käytänteitä
- kevätlukukausi osoittautui hankalaksi ajankohdaksi ammattilaisten työmäärän ja lasten ohjautumisen osalta
- ammattilaiset eivät oikein uskaltaneet tuottaa omaa ymmärtämättömyyttään pilotista hankkeelle, mikä aiheutti sen, että ammattilaiset eivät tehneet sitten mitään pilotin eteen omassa työssään
Hankkeen toimesta lähdettiin heti vastaamaan näihin esille nostettuihin haasteisiin:
- tukitunteja lisättiin hetkellisesti ja pyydettiin ammattilaisia tulemaan niihin mukaan, kysymään omaa asiaansa ja saamaan siihen selvyyden
- valmennuskokonaisuudesta tehtiin lyhennelmätallenne, mistä vielä pointattiin kohdat, mistä löytyy mihinkin kokonaisuuteen tarkennuksia ja ohjeistuksia
- valmennuksesta ja pilotin kokonaisuudesta tehtiin pähkinänkuori- ohjeistus tehty ja sen kautta on käyty keskusteluja ammattilaisten kanssa
- opiskeluhuollon esihenkilöitä ja terveydenedistämisenkoordinaattoreista lähestyttiin huolen kanssa, mitä ammattilaisilta kuultiin ja pyydetty heitä selvittelemään ja miettimään yhdessä jatkoa
- päästiin kertomaan alueiden terveydenhoitajille vielä tarkemmin pilotista. näihin pääsi osallistumaan n. 10 ammattilaista
- kuraattoreiden ja psykologien osalta yhteistyö pilotin tarkennusten osalta jäi tässä kohtaa ohueksi
Ensimmäisen kuukauden viimeisellä viikolla päädyimme hankkeen toimesta muuttamaan tiedonkeruun suunnitelmaa.
- panostamme tukitunneille ja pyrimme siellä saamaan tietoa prosessien toimivuudesta/ lomakkeista jne.
- kokoamme pienen aktiivisen porukan, jota haastattelemme tarkemmin à keräämme laadullista tietoa
- suunnitteluryhmän kanssa katsomme prosessit vielä läpi ja haastattelemme heitä tarkemmin à laadullista tietoa
PILOTIN TOINEN KUUKAUSI
Pilotin toisella kuukaudella lähdimme toteuttamaan datankeruun muutossuunnitelmaa.
Muokkasimme tukituntien struktuurit enemmän haastattelevampaan suuntaan ja toivoimme sen kautta saavamme vastauksia kriittisiin kysymyksiin palvelupolun osalta. Tukitunneille tuli edelleen vain muutamia ammattilaisia, mutta heidän kanssa keskusteluissa vahvistui kuitenkin tieto siitä, että palvelupolun prosessit toimivat käytännössä, ammattilaisten on vain itse jostain syystä hankala hahmottaa tätä. Vahvistimme keskusteluissa samalla heidän toimintaa ja tekemistä, kun he havahtuivat tekevänsä juuri oikeita asioita.
Suunnittelimme ja toteutimme täsmähaastattelut kolmelle suunnitteluryhmän jäsenelle sekä yhdelle opiskeluhuollon työryhmälle, jotka olivat mukana myös pilotissa. Haastatteluissa pääsimme pureutumaan vielä tarkemmin palvelupolun prosesseihin ammattilaisten näkökulmasta. Saamamme tiedot mukailivat tukitunneilta saamiamme tietoja ja vahvisti käsitystämme palvelupolun toimivuudesta. Haastattelujen perusteella vahvistui myös tieto siitä, että pilottialueilla on hyvin erilaisia käytänteitä tehdä palvelupolun prosessinmukaisia asioita ja tämä saattoi osaltaan haastaa ammattilaisten ymmärrystä pilotista ja sen tarkoituksesta.