NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)
Neuropsykiatrista palvelupolkua pilotoidaan opiskeluhuollon palveluissa 6-17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta. Palvelupolussa keskeistä on riittävä ja oikea-aikainen varhainen tuki, tutkimuksiin ohjautuminen sekä monialainen yhteistyö.
Toimintamallin nimi
Neuropsykiatrista palvelupolkua pilotoidaan opiskeluhuollon palveluissa 6-17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta. Palvelupolussa keskeistä on riittävä ja oikea-aikainen varhainen tuki, tutkimuksiin ohjautuminen sekä monialainen yhteistyö.
Kuva
NepsyMieli -pilotissa testattiin neuropsykiatrista palvelupolkua, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon palveluissa 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta itäisellä ja pohjoisella palvelualueella. Pilotilla pyrittiin tuomaan kahdelle Lapin palvelualueelle yhtenäinen malli varhaisen tuen, keskittymisen ja tarkkaavuuden tarkempiin arviointeihin ohjautumisen sekä monialaisen yhteistyön tueksi testiin.
Varhaisen tuen osuus polusta on hyvin universaali ja koskettaa jokaista lasta, nuorta ja perhettä opiskeluhuollon palveluissa kohtaavaa ammattilaista; jokainen ammattilainen tukee heitä osana omaa työtään. Varhaisen tuen osuudessa on ammattilaisen työn tueksi yhteisiä suomen- ja saamenkielisiä lomakkeita ja muistilistoja, jotka varmistavat osaltaan sen, että tarvittavat asiat ja toimenpiteet tehdään yhdenmukaisesti ja riittävän ajoissa.
Tutkimuksiin ohjautumisen prosessin taustalla on erikoissairaanhoidon määrittelemät omat prosessit, jotka osaltaan ohjaavat perustason työtä. Ennen tähän prosessiin siirtymistä kokonaan, tulee varmistaa, että varhaisen tuen osuudessa on tehty tietyt asiat ja toimenpiteet, niitä tehty ja niiden vaikutuksia on arvioitu.
Monialaisen yhteistyön tueksi palvelupolulle on kuvattu ja tarkennettu opiskeluhuollon lakisääteisen monialaisen asiantuntijaryhmän -malli. Tässä mallissa on merkityksellistä monialaisen asiantuntijaryhmän keskeinen rooli yhteistyön areenana, miettimässä ja jakamassa ammattilaisten välisiä vastuita palvelupolulla sekä perheen suuntaan yhdyshenkilön nimeämisessä.
Palvelupolulle on rakennettu myös strukturoitu selkeä toimintamalli ammattilaisten väliseen monialaiseen konsultaatioon, monialaiseen ammattilaisVASA- konsultaatioverkostoon. Tämän verkoston tarkoituksena on tukea opiskeluhuollon ammattilaista sekä monialaista asiantuntijaryhmään työssään lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Konsultaatioverkoston toiminnassa hyödynnettiin tietoturvallista etävastaanotto Teamsiä.
Näissä molemmissa malleissa on huomioitu myös saamenäkökulma eli mm. saamenkielisen asiakkaan kielelliset oikeudet, saamelaisen kulttuurin huomioiminen ja Lapin hyvinvointialueen palvelualuerajat ylittävä saamenkielinen monialainen yhteistyö sekä konsultaatiotuki ammattilaisille.
Lapin hyvinvointialueella noin 10–15 % väestöstä, eli arviolta 17 650–26 475 asukasta, kuuluu neurokirjoon. Neurokirjoon luetaan muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (adhd), autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. Vaikka kaikki neurokehityksellisiä piirteitä omaavat eivät täytä diagnostisia kriteerejä, nämä piirteet vaikuttavat merkittävästi heidän päivittäiseen elämäänsä. Usein nämä henkilöt ja heidän perheensä kokevat jäävänsä palvelujärjestelmässä "väliinputoajiksi".
Neurokehityksellisten häiriöiden diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvulla. Esimerkiksi Suomessa psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden kumulatiivinen ilmaantuvuus 14 ikävuoteen mennessä kasvoi vuosien 1987 ja 1997 syntymäkohorteissa tytöillä 9,8 prosentista 14,9 prosenttiin ja pojilla 6,2 prosentista 8,8 prosenttiin. Erityisesti adhd-diagnoosien määrä lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut merkittävästi vuosien 2015 ja 2023 välillä. Vuonna 2023 noin 11 % alakouluikäisistä pojista ja noin 4 % alakouluikäisistä tytöistä sai ADHD-diagnoosin. Nuorilla (13–17-vuotiaat) vastaavat luvut olivat pojilla noin 10 % ja tytöillä noin 6 %. Myös ADHD-lääkityksen käyttö on kasvanut vastaavasti. Nämä kasvuennusteet eivät osoita vielä vakaantumista, ja THL:n ja Kelan asiantuntija-arvioiden mukaan alakouluikäisten poikien adhd-diagnoosien vuosittainen esiintyvyys voi nousta jopa 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiaiden tyttöjen 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.
Tämä näkyy suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Esimerkiksi vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynneistä liittyi neuropsykiatriseen diagnoosiin. Lasten ja nuorten alle 16- vuotiaiden vammaistuen saajien määrä kasvoi Suomessa 15 prosenttia vuonna 2024, ja adhd oli yleisin syy vammaistuen myöntämiselle lasten ja nuorten keskuudessa. Kymmenen vuoden aikana (2014–2024) adhd-perusteisten vammaistukien määrä on kasvanut 349 prosenttia. Suhteessa 0–15- vuotiaiden väestöön eniten adhd: perusteella etuutta saatiin Lapissa ja Pohjois-Savossa (2,4 %). Lappi pitää myös kärkipaikkaa adhd diagnoosien ja adhd- lääkkeiden käyttäjien määrissä. Vammaistuen osalta alueiden väliset erot ovat varsin maltilliset.
Tämä kehitys heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia, kuten koulujen ja luokkien koon kasvua sekä erityisluokkien määrän vähenemistä, pandemian vaikutuksia ja lisääntyvää ruutuaikaa. Myös diagnosointikäytäntöjen muutokset ja oirekuvan parempi tunnistaminen ovat vaikuttaneet diagnoosien lisääntymiseen, kun diagnostiikan vastuuta on siirretty enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Adhd:n Käypä hoito -suosituksen päivitys keväällä 2025 linjaa ja vahvistaa osaltaan hyvää hoitoa ja kuntoutusta.
Opiskeluhuolto keskeisenä lasten ja nuorten ympäristönä
Lasten ja nuorten keskeinen toimintaympäristö on koulu ja siellä opiskeluhuolto. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan lapsen, oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen. (Opiskeluhuolto | Opetushallitus)
Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki koulun ja oppilaitoksen toimijat, ja siten se on ensisijaista ja luonteeltaan ehkäisevää. (Opiskeluhuoltopalvelut - THL)
Yksilökohtainen opiskeluhuolto on yksittäisille oppilaille ja opiskelijoille annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla ehkäisevää tai tarjota varhaista tukea. (Opiskeluhuoltopalvelut - THL)
Lappilaisille kansalaisille toteutettu kysely
VASA 2- hankkeen toteuttaman kyselyn (n=201) mukaan lappilaiset neurokirjon nuoret, aikuiset ja vanhemmat nostivat eniten kehittämistä vaativiksi neuropsykiatriksi palveluiksi tutkimuksiin pääsemisen, varhaisen tuen palvelut sekä neurokirjon tunnistamisen. Tutkimuksiin ohjautuminen ja siirtymä- ja nivelvaiheet nousivat myös keskeisiksi kehitettäviksi palveluiksi.
Kyselyn vastauksista koostettiin neuropsykiatristen palvelujen kehittämisehdotuksia ja näitä nousi seuraavia:
- ammattilaisten neurokirjon osaamisen lisääminen
- ihmisten kuuleminen
- varhainen tuki
- tutkimuksiin pääseminen
- tuen tarjoaminen koulussa
- ammattilaisten työn kehittäminen
- vaikuttavaa toimintaa ihmisille
Näitä asioita on pyritty huomioimaan vahvasti palvelupolulla, tuoden sinne ammattilaiselle välineitä ja menetelmiä vastata kansalaisten tarpeisiin ja toiveisiin palveluissa. Tarkemmin kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan liitteestä.
Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086).
Lapin hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 saamenkielisiltä palveluilta puuttui selkeä rakenne eivätkä saamenkieliset palvelut muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä Lapin hyvinvointialueelle määrättiin valtakunnallinen erityistehtävä tukea saamenkielisten palveluiden kehittämistä. Tähän vastattiin perustamalla kaksi saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden päällikön virkaa; palvelupäällikkö ja kehittämispäällikkö. Tämän jälkeen saamenkielisten palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle on alkanut muodostua selkeä rakenne. Saamenkieliset palvelut vaativat paljon kehittämistyötä ja Lapin hyvinvointialueelle ollaan työstämässä laajempaa saamenkielistä palvelupolkua, johon muut kehitettävät palvelupolut, kuten saamenkielinen neuropsykiatrinen palvelupolku, kytkeytyvät. Neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämistyön alusta alkaen oli vahvana ajatus, että saamenkielisen polku kulkee rintarinnan suomenkielisen polun kanssa, sillä ne ovat molemmat samaa polkua, vaikka polulla on omat erityisyytensä siinä, miten saamenkielinen asiakas ohjautuu saamenkieliseen palveluun.
Kehittäjäasiakkaita on ollut mukana neuropsykiatrisen palvelupolun, ml.saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, kokonaiskehittämisessä, tässä pilotissa heitä ei ole ollut mukana.
Pilotin ammattilaisten kohtaamilta asiakkailta kysyttiin palautetta saamastaan palvelusta ammattilaiselta.
Pilottialueille vahvistetaan palvelupolun kokonaisuutta vielä tarpeen mukaan, koska kaikkia ammattilaisia ei pilotin toteuttamiseen valmennettu. Tästä sovitaan erikseen palveluista vastaavien ja esihenkilöiden kanssa.
Pilotista rakennettua valmennuskokonaisuutta on tarjottu pilotin ulkopuolelle jääneille palvelualueille, kaakkoiselle ja lounaiselle. Heidän opiskeluhuollon esihenkilöt ja terveydenedistämisen koordinaattorit pyydettiin yhteiseen tapaamiseen, missä heille esiteltiin valmennuskokonaisuus ja pääsimme samalla vähän miettimään, miten tässä asiakokonaisuudessa edettäisiin.
He pitivät kovasti kuulemastaan ja totesivat, että ehdottomasti valmennus järjestetään heidän alueiden ammattilaisille, mutta se tulee suunnitella ja organisoida hyvin, jotta tiedon jalkautumisella olisi mahdollisimman otollinen maaperä.
Tämä valmennuskokonaisuus on avoin edelleen myös itäisen ja pohjoisen palvelualueen opiskeluhuollon ammattilaisille.
Pilotin loppuvaiheessa palvelupolulle saatiin virallinen nimi, joka kuvaa riittävällä tavalla palvelupolun kahta toisiaan täydentävää kokonaisuutta. Palvelupolun uusi nimi on: Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku.
Pilotissa lähdettiin testaamaan neuropsykiatrista palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa.
Keskeiset pilotoitavat kokonaisuudet olivat:
- varhainen tuki
- tutkimuksiin ohjautuminen
- monialainen asiantuntijaryhmän pilotinmukainen toimintamalli, sisältäen yhdyshenkilön vahvan roolin
- monialainen ammattilaisVASA- konsultaatioverkosto ammattilaisen työn tueksi.
Tulokset koostettuna kokonaisuuksittain:
Ammattilaisten huomiot varhaisen tuen kokonaisuudesta
- Varhaisen tuen kokonaisuus vastaa opiskeluhuollon ammattilaisen työtä, se toimii runkona ja tekee opiskeluhuollon ammattilaisen ja koulun perustyötä näkyväksi
- Varhaisen tuen prosessiin voi tukeutua ja se ohjaa opiskeluhuollon ammattilaisen työtä
- Lomakkeet toimivat apukäsinä vanhemman kohtaamisessa:
- Lomakkeissa on monipuolisesti huomioitu ja käsitelty asioita
- Toimivan arjen tueksi -muistilistan avulla voi antaa positiivista palautetta, saamelaisen arjen erityispiirteiden huomioiminen koettiin todella hyväksi
- Kyselylomake koettiin laajaksi ja kattavaksi kokonaisuudeksi, missä on hyvin huomioitu myös vanhempien jaksaminen ja voimavarat. Kyselylomakkeen kohdalla on tärkeää huomioida riittävä kirjaaminen ja tiedonkulku ammattilaisten välillä.
- Varhaisen tuen tarkistuslista koettiin hyväksi muistilistaksi, mistä voi tarkistaa kootusti varhaisen tuen asiat.
- Saamelaisen asiakkaan ohjautuminen palveluissa on selkiytynyt. Polulle oli rakennettu selkeä ohjeistus, miten saamenkielisen asiakkaan kohdalla toimitaan; miten ja minne voi ohjata sekä miten tulkkauskäytänteet menevät.
- Saamelaisen asiakkaan kulttuurinen huomioiminen kielen lisäksi on vahvistunut. Palvelupolulla ei mennä ainoastaan saamen kieli edellä, vaan ymmärretään myös kulttuurin merkitys ihmiselle ja huomioidaan se, että kaikki saamelaiset eivät puhu saamea, mutta voivat kuitenkin hyötyä kulttuurinmukaisesta palvelusta. Pilotin myötä ymmärrys tästä lisääntyi.
Ammattilaisten huomiot tutkimuksiin ohjautumisen kokonaisuudesta
- Palvelupolulla tutkimuksiin ohjaudutaan strukturoidusti ja varhainen tuki tehdään näkyväksi ennen sitä. Tämä auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ihan toisella tavalla kuin aiemmin.
- Prosessissa koettiin olevan selkeät ja näkyvät ammattilaisten vastuut. Palvelupolulla vastuut määriteltiin pääsääntöisesti lakisääteisessä monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja osin palvelupolulla prosesseissa.
- Ammattilaisten mielestä tutkimuksiin ohjautumisen prosessin sijaan diagnoosin jälkeinen aika vaatii tällä hetkellä huomioimista. Ammattilaisille ei ollut aivan selkeää, että mitä tapahtuu lapsen, nuoren diagnoosin saamisen jälkeen, kenellä on vastuu mistäkin ja miten prosessi tästä etenee. Myös koulun suuntaan tietoa ei välittynyt systemaattisesti. Tämä osio palvelupolusta ei ollut pilotin piirissä.
- Saamelaisen asiakkaan ohjautuminen palveluissa on selkiytynyt. Polulle oli rakennettu selkeä ohjeistus, miten saamenkielisen asiakkaan kohdalla toimitaan; miten ja minne voi ohjata sekä miten tulkkauskäytänteet menevät.
- Saamelaisen asiakkaan kulttuurinen huomioiminen kielen lisäksi on vahvistunut. Palvelupolulla ei mennä ainoastaan saamen kieli edellä, vaan ymmärretään myös kulttuurin merkitys ihmiselle ja huomioidaan se, että kaikki saamelaiset eivät puhu saamea, mutta voivat kuitenkin hyötyä kulttuurinmukaisesta palvelusta. Pilotin myötä ymmärrys tästä lisääntyi.
- Kulttuurisensitiivisen kirjaamisen huomioiminen tiedonkulkua tukien. Kirjaaminen korostuu saamenkielisen asiakkaan kohdalla, sillä tavalla sanoittaa asioita on merkitystä, jotta tieto kulkeutuu eteenpäin asiakkaan kieli- ja kulttuuritaustaa kunnioittaen. Esiin nousi tarve sopia Lapin hyvinvointialueella yhteisiä kirjaamiskäytänteitä saamenäkökulmasta käsin. Tämä tukisi kaikkia ammattilaisia työssään ja osaltaan yhdenmukaistaisi kirjaamiskäytänteitä koko hyvinvointialueen laajuisesti.
Ammattilaisten huomiot monialaisesta asiantuntijaryhmän mallista
- Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaa opiskeluhuollon palveluissa ohjaa laki. Monialaisessa yhteistyössä keskiössä on aina asiakas ja yhteistyön tekeminen vaati asiakkaan suostumuksen. Pilotin mallissa tätä korostettiin entisestään. Tämä ja yleisesti asiakkaan näkökulman esiin nostaminen koettiin hyvänä
- Monialaisen asiantuntijaryhmän malli selkeyttää työnjakoa ja tavoitteellisuutta, etenee loogisesti.
- Monialaisen asiantuntijaryhmän mallissa korostettiin yhdyshenkilön roolia perheen suuntaan. Yhdyshenkilön rooli nähdään tärkeänä ja sen koettiin poistavan epäselvyyksiä.
- Monialaisen asiantuntijaryhmän malli vahvistaa suunnitelmallisuutta ja sopii koulun arkeen, koska se on jo siellä toimintaympäristössä toimiva verkosto.
- Ymmärrys saamenkielisten työntekijöiden hyödyntämisestä yli palvelualuerajojen lisääntyi. Lapin hyvinvointialueen saamenkieliset ammattilaiset voivat työskennellä kaikilla palvelualueilla ja lisäksi muut ammattilaiset voivat konsultoida heitä koko hyvinvointialueen laajuisesti ja saamenkielisiä ammattilaisia voidaan pyytää mukaan esimerkiksi työparityöskentelyyn kaikkialla Lapin hyvinvointialueella, jos ammattilainen kaipaa tukea saamelaisen asiakkaan saamenkieliseen ja kulttuurinmukaiseen kohtaamiseen.
Ammattilaisten huomiot monialaisesta ammattilaisVASA- konsultaatioverkostosta
Pilotissa ei saatu monialaisesta ammattilaisVASA- konsultaatioverkostosta ja sen toiminnasta käyttökokemusta.
- Tarve ammattilaisten väliselle konsultaatiolle on edelleen olemassa, mutta pilotissa olleen mallin käyttöön koettiin kynnystä. Kynnystä aiheutti mm. tiettyyn aikaan sidottu konsultaatio, ei niinkään johtunut tietoturvallisesta etävastaanotosta konsultaatiotapana.
- Ammattilaiset kokivat puhelimitse tapahtuvan konsultaation toimivammaksi arjen työssä
- Ammattilaiset kertoivat tekevänsä jonkin verran sähköpostitse tapahtuvaa konsultaatiota, mikä saattaa aiheuttaa tietosuojan näkökulmasta huolta. Vastausten perusteella nostettiin kirjallinen konsultaatio kehitysideana
Ohjattu omahoito (LOOH)
- Pilottiin lähti mukaan 20 terveydenhoitajaa ja kuraattoria, joista kaksi ilmoitti keskeyttämisestä heti alkuvaiheessa.
- Tähän mennessä kolme saanut koulutuksen loppuun ja lisäajasta sovittu syys-lokakuulle.
- Ammattilaiset miettivät koulutuksen aikana miten ottavat ohjatun omahoidon vanhempien kanssa puheeksi ja mitä kautta he tavoittavat perheet tässä kohtaa lukuvuotta.
- Mentorointitapaamisilla kannustettiin työntekijöitä tarjoamaan ohjattua omahoitoa heti kun esim. nepsy piirteitä nousee keskusteluissa esille. Tuolloin voisi pysähtyä ja kannustaa perheitä tutkimaan yhdessä ammattilaisen kanssa tilannetta.
- Varsinaista yhteenvetoa ei vielä ole, mutta palautetuista päiväkirjoista saimme muutamia kokemuksia poimittua ja nämä olivat linjassa kansallisten tulosten kanssa.
Vanhempien kokemuksia ja havaintoja:
- Apua voi saada hyvin varhaisessa vaiheessa, ei tarvitse puhua vielä edes haasteista
- Hyvä ja toimiva koko perheen arjen kannalta (arjen strukturointi)
- Ymmärryksen lisääntyminen, sai pohtimaan mistä lapsen käytös voisi johtua
- Muutos omassa toiminnassa heijastui myös lapseen
- Läsnäolon lisääntyminen
- Viikoittaisia etappeja sovittuna, tuli panostettua kotiharjoitteluun
- Tapaamisilla käytiin läpi myös onnistumisia
- Seurantatapaamisen sopiminen lisäsi turvallisuuden tunnetta
Ammattilaiset:
- Lyhyelläkin tuella voi päästä hyviin tuloksiin kun ollaan oikea-aikaisesti liikkeillä
- Pienilläkin muutoksilla voi olla iso merkitys perheen arjen sujumiselle
- Ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon erittäin sopiva menetelmä
- Toivotaan jäävän pysyväksi toiminnaksi
Johtopäätökset NepsyMieli –pilotista
- Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku on jo ADHD Käypä hoito- suosituksen mukainen
- Visuaalisesti palvelupolku on asetettu lasten ja nuorten hoidonporrastuksen mallin mukaisesti ja tämä tukee koko hyvinvointialuetasolla lasten ja nuorten palvelujen yhteneväisyyttä.
- Palvelupolku toteuttaa opiskeluhuollon ammattilaisen perustehtävän mukaista työtä ja tästä syystä se on istutettavissa työhön.
- Ohjattu omahoito varhaisessa vaiheessa antaa matalalla kynnyksellä perheille tukea arkeen.
- Palvelupolku on muunneltavissa; sitä voidaan hyödyntää niin laajemmin HVA tasolla kuin tarkemmin yksikkötasolla ( polun käyttöönotto vaatii yhteensovittamista palvelujen ja resurssien mukaan).
- Yhteistyö koulun kanssa on merkittävässä roolissa palvelupolulla.
- Palvelupolussa on huomioitu saamelaisten kielelliset oikeudet ja se vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista palveluissa. Myös visuaaliseen ilmeeseen on nostettu esiin saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen saamenkieliseen palveluun ja polun sisälle on selkeästi kuvattu, että miten tämä käytännössä tapahtuu.
- Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi.
Saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua ei ole aiemmin ollut, joten myös pilottikokeilu oli saamenäkökulmasta ainutlaatuinen. Pilotissa oli vahvasti huomioituna ammattilaisten osaamisen vahvistaminen liittyen saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden.
Kansikuva
