| Innokylä

Toimintaympäristö

ADHD:n oireilun lisääntyminen ei ole pelkästään lääketieteellinen ilmiö, vaan se kytkeytyy laajasti yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Poliittiset päätökset, taloudelliset resurssit, koulutusjärjestelmän kehitys ja työelämän mukautukset vaikuttavat siihen, miten ADHD-oireiset pärjäävät yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa ADHD-tietoisuuden kasvu voi johtaa entistä yksilöllisempään ja joustavampaan yhteiskuntaan, jossa neurodiversiteetti nähdään voimavarana eikä pelkästään haasteena.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

ADHD- ja autismiliitto ovat saaneet kannanottoja Kainuun alueen asukkailta neurokirjon ihmisten hoitoon pääsystä ja kuntoutuksesta. Haaste on erityisesti ollut maakunnan suurimman kaupungin, Kajaanin, mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon toimipisteessä, jossa myös asiakasmäärät ovat isompia muihin kuntiin verrattuna.

Neurokirjon ryhmällä pyritään vastaamaan diagnosointi prosessin jatkumona psykoedukaation ohjauksen ja tuen tarpeeseen keskistetysti ja tehokkaasti ryhmä muotoisena. Lisäksi pyritään lisäämään ryhmäläisten oma-aloitteisuutta ja toimijuutta etsiä juuri omaan elämäntilanteeseen ja haasteisiin sopivaa tietoa ja keinoja arjen ja elämänhallintaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

1. Asiakkaan näkökulma

Tarpeet:

Saada tietoa ADHD:stä ja sen vaikutuksista omassa elämässä.
Ymmärtää omia vahvuuksia ja haasteita sekä löytää keinoja niiden hallintaan.
Kokemuksen jakaminen vertaisten kanssa voi vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta.
Konkreettiset keinojen saaminen arjen hallintaan (esim. ajanhallinta, tunne- ja impulssikontrolli, työ- ja opiskelutaidot) ja niiden harjoitteleminen ammattilaisen ja ryhmän tuella.
Psyykkisen kuormituksen vähentäminen, itsemyötätunnon lisääminen.

Muutostarve:
ADHD-oireisten henkilöiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin paraneminen tukemalla heitä kokonaisvaltaisesti tiedon, vertaistuen ja konkreettisten työkalujen avulla.

2. Ammattilaisen näkökulma

Tarpeet:

Tarjota asiakkaille tukea ilman, että jokainen tarvitsee yksilöllistä hoitokontaktia.
Lisätä ADHD:hen liittyvää osaamista ja ymmärrystä, mikä auttaa kohdentamaan palveluja paremmin.
Ennaltaehkäistä oireiden pahenemista ja raskaampien palveluiden tarvetta.
Selkeät toimintamallit ja välineet ADHD-oireisten tukemiseen.

Muutostarve:
Ammattilaisten työtaakan keventyminen, resurssien parempi kohdentaminen ja ADHD:hen liittyvän asiantuntijuuden vahvistuminen. Oman ammatillisen osaamisen vahvistuminen ja asiakaskohtaamisesta saadun palautteen vaikutus työhyvinvointiin.

3. Organisaation näkökulma

Tarpeet:

Vähentää mielenterveyspalvelujen kuormitusta ohjaamalla ADHD-oireisia henkilöitä oikeanlaisen tuen piiriin.
Sujuvoittaa palvelupolkuja ja varmistaa, että asiakkaat saavat apua riittävän varhaisessa vaiheessa.
Parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
Kehittää matalan kynnyksen interventioita, jotka eivät edellytä raskasta hoitoprosessia.

Muutostarve:
ADHD-ryhmän avulla voidaan luoda kustannustehokas ja vaikuttava tukimuoto, joka vähentää tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ja parantaa palveluiden saatavuutta.

4. Yhteiskunnan näkökulma

Tarpeet:

Ehkäistä ADHD:hen liittyviä syrjäytymisriskejä, kuten opintojen keskeytymistä, työttömyyttä ja mielenterveysongelmia.
Vähentää ADHD:n kanssa kamppailevien henkilöiden stressiä ja toimintakyvyn heikentymistä, mikä voi heijastua perheisiin, työyhteisöihin ja sosiaalisiin suhteisiin.
Tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Edistää ADHD:hen liittyvää yleistä ymmärrystä ja hyväksyntää.

Muutostarve:
Parantamalla ADHD-oireisten hyvinvointia ja toimintakykyä voidaan vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia ja edistää heidän osallisuuttaan työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kun tarve ryhmälle on tunnistettu hyödynnettiin yksittäisten ammattilaisten osaamista ja yhteistyössä esihenkilön kanssa kysyttiin suoraan kiinnostusta ryhmän ideointiin ja toteutukseen.

Tavoiteltu muutos

Kainuun hyvinvointialue: Tavoitteena on ryhmämuotoisen toiminnan käynnistäminen mielenterveyspalveluissa ja vertaistuellisen toiminnan vaikuttavuuden näyttö. Ryhmämuotoisen toiminnan vakiintuminen osaksi mt- palveluita ja laajeneminen koko hyvinvointialueelle. Ryhmämuotoista toiminnan kehittämisellä tavoitellaan myös etäryhmän toteutumista.

Asiakas: Ryhmän tavoitteena on tukea asiakkaiden oma-aloitteisuutta ja toimijuutta. Ryhmän tuella voidaan etsiä juuri omaan elämäntilanteeseen ja haasteisiin sopivaa tietoa ja keinoja arjen ja elämänhallintaan. Asiakkaisen kuulluksi tulemisen kokemuksen vahvistuminen, kun he voivat vaikuttaa ryhmän sisällöllisiin aiheisiin.

Muutoksen mittaaminen

Neurokirjolla ryhmä täyttää jokaisen tapaamiskerran jälkeen lyhyen palautekyselyn, jossa on seuraavat kysymykset.

1.Ryhmän ilmapiiri tuntui turvalliselta (erittäin huonosti - erittäin
hyvin)Luokitus 1-5

2.Ryhmän työskentely tavat sopivat minulle (erittäin huonosti- erittäin hyvin)Luokitus.

3.Minut ja minun tarpeeni huomioitiin ryhmässä
(erittäin huonosti - erittäin hyvin)Luokitus 1-5.

4.Kokonaisuudessaan päivän ryhmätapaaminen oli minulle
(täysin hyödytön - erittäin hyödyllinen)Luokitus 1-5.

5.Suosittelisitko ryhmää vastaavassa tilanteessa oleville? Kyllä/En

6.Haluatko sanoa vielä jotain muuta? Kirjoita vastaus

HUOM: Kyselyn kysymys 5 on NPS- mittari. Tämä kertoo asiakastyytyväisyyden.

Ryhmä pilotin edetessä hyödynnetään myös lyhyttä ASRS- oirekyselyä sekä W-SAS toimintakykymittaria ja arvioidaan asiakkaiden jatkohoidon tarve.

Toteutussuunnitelma

1. Tavoitteiden ja kohderyhmän määrittely

Selkeytetään ADHD-ryhmän tavoite: Onko kyseessä ensisijaisesti vertaistukiryhmä, ohjaava interventio vai hoitoon ohjaava toiminta?
Kohderyhmän rajaus: Määritellään, kenelle ryhmä on tarkoitettu (esim. aikuiset, nuoret, vastadiagnosoidut, tukitoimia tarvitsevat).
Osallistujien rekrytointi: Hyödynnetään terveydenhuollon ammattilaisia (tässä psykiatri suositteli suoraan ryhmään ohjautumista ja ryhmänvetäjä otti henkilökohtaisesti yhteyttä kertoakseen lisää ryhmästä).

2. Ryhmän rakenteen ja sisällön suunnittelu

Kesto ja tapaamisten määrä: Päätetään, kuinka monta tapaamista pidetään (esim. 6) ja kuinka usein ryhmä kokoontuu (tässä joka toinen viikko samaan aikaan ja samassa paikassa, myöhemmin myös kokeilu kerta viikkoisesta ryhmästä).
Sisältörunko: Määritellään tapaamisten aiheet, kuten ADHD:n ymmärtäminen, arjen hallinta, tunnesäätely ja työelämä. Ryhmään osallistujat vaikuttavat aiheisiin.
Menetelmät:
- Ryhmäkeskustelut ja kokemusten jakaminen
- Ohjatut harjoitukset ja toiminnalliset menetelmät
- Psykoedukaatio ja konkreettiset työkalut arkeen

3. Ohjaajien ja yhteistyökumppaneiden sitouttaminen

Ohjaajien ammattitaito ja motivaatio: Varmistetaan, että ryhmän vetäjillä on riittävä tieto ADHD:stä ja ryhmänohjaamisesta. Kokemattomuus ei haittaa. Uuden edessä olemisen voi myös sanoittaa ryhmäläisille.
Moniammatillinen yhteistyö: Ryhmänvetäjilläon omat erityisosaamisensa; ryhmien vetäminen, ryhmäpsykoterapia ja nepsyvalmennus
Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa: Esim. kolmannen sektorin palveluiden tarjonnan esittely

4. Seurantamenetelmät ja arviointi

Palaute ja arviointi: Jokaisen tapaamisen jälkeen kerätään lyhyt palaute osallistujilta.
Ennen ja jälkeen -mittaukset: Voidaan käyttää esimerkiksi lyhyitä kyselyitä liittyen osallistujien koettuun hyvinvointiin ja toimintakykyyn. ( ASRS ja W-SAS)
Kehittämisehdotukset: Ohjaajat ja osallistujat arvioivat yhdessä, miten ryhmää voisi parantaa tulevaisuudessa. Erilaisten kokoonpanojen ja frekvenssien kokeileminen sekä reflektoiminen.

5. Jatkokehitys ja skaalautuvuus

Mallinnetaan hyväksi havaittu toimintamalli: Dokumentoidaan prosessi ja parhaat käytännöt, jotta ryhmä voidaan ottaa laajemmin käyttöön (Innokylä).
Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen: Esimerkkien avulla erilaiset verkkoalustat, sivustot, kooste ADHD:ta tukevista sovelluksista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ryhmään osallistuvat asiakkaat vaikuttavat ryhmän sisältöön. Pilotointi vaiheessa palautteiden kautta saadaan myös seuraavien tapaamisten valmisteluun tarvittavaa tietoa suoraan osallistujilta.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Neurokirjo- ja ADHD-piirteisten valmiita ryhmämalleja on julkaistu Mielenterveystalon palvelussa sekä Innokylässä. Yhdistämällä nämä ammattilaisten osaamiseen ja asiakkaiden tarpeisiin, saadaan aikaan laadukas ja asiakkaille suunnattu sisältö. Ryhmän suunnitteluun osallistuvat ryhmäpsykoterapeutti sekä neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen saaneet sairaanhoitajat, joilla on kokemusta ryhmätoimintojen pitämisestä mielenterveyden palveluissa. Lopulliseen ryhmän sisältöön vaikuttavat myös ryhmään osallistuvat asiakkaat.

Ideointi

Neuropsykiatristen tutkimuksien jälkeen on mahdollista hoitaa ja tukea asiakkaita ryhmämuotoisesti.

Idean valinta

Ryhmä menetelmä: Useita hyötyjä niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin näkökulmasta.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa ADHD-ryhmätoimintaa, joka tukee neurokirjon henkilöitä kokonaisvaltaisesti. Projektissa pyritään vastaamaan ADHD-oireisten tarpeisiin tarjoamalla tietoa, vertaistukea ja konkreettisia keinoja arjen hallintaan. Ryhmätoiminta auttaa asiakkaita ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja haasteitaan sekä löytämään keinoja niiden hallintaan.

Projektin lähtökohtana on ollut Kainuun alueen asukkaiden tarve saada parempaa tukea neurokirjon henkilöille. ADHD- ja autismiliitto ovat saaneet palautetta hoitoon pääsyn haasteista erityisesti Kajaanin mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon toimipisteessä. Ryhmätoiminnan avulla pyritään vähentämään mielenterveyspalvelujen kuormitusta ja parantamaan palveluiden saatavuutta.

Ryhmätoiminnan kehittämisessä hyödynnetään ammattilaisten osaamista ja yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda kustannustehokas ja vaikuttava tukimuoto, joka parantaa ADHD-oireisten henkilöiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Ryhmän toimivuutta arvioidaan jatkuvasti palautteen ja mittausten avulla, ja tavoitteena on laajentaa toimintamalli koko hyvinvointialueelle

Idean testaus asiakkaalla

Positiivinen Palaute: Osallistujat kokivat ryhmän hyödylliseksi ja vertaistuen arvokkaaksi. He saivat uusia vinkkejä ja tunsivat olonsa turvalliseksi ja kuulluksi.

Kehitysehdotukset: Monet toivoivat pidempiä tapaamisaikoja ja enemmän käyntikertoja. Lisäksi toivottiin tarjoilujen palauttamista ja enemmän tietoa toimintaterapeutilta.

Jatkoryhmän tarve: Useat osallistujat ilmaisivat tarpeen jatkoryhmälle ja toivoivat ryhmän jatkuvan pidempään.

Yksilöllisyys: Osallistujat arvostivat henkilökohtaista huomioimista ja kysymysten esittämistä kaikille.

Ratkaisun testaaminen

Prosessi:

Kevät 2024: "Idea ilmoille"- Esihenkilön hyväksyntä ja kiinnostuneiden työntekijöiden rekrytointi.

Kesä 2024: "Suunnittelu"- Neljä yhteistä tapaamista ryhmänohjaajien kanssa suunnitellen ryhmään rekrytoimista, sisältöjä ja käytänteitä.

Syksy 2024: "Toteutus"- Ryhmän pilotoiminen alkaa

Ryhmiä on kaksi, jotka kokoontuvat joka toinen viikko.

Kokeilun tavoitteet

Ryhmään osallistuvat saavat psykoedukaatiota neurokirjosta. Ryhmän sisällöt muokataan ryhmään osallistuvien omista toiveista ja tarpeista. Osallistuja kokevat tulevansa kuulluksi, saavansa tietoa ja keinoja omiin ominaisuuksinsa ja tukea omaan pärjäävyyteensä. Ryhmän tarkoitus on olla myös vertaistuellinen.

Kokeilussa opittua

Ryhmiin valikoituvien henkilöiden persoonilla ja elämäntilanteilla on merkitystä, esimerkiksi nuori perheetön voi kokea turhautumista, jos ryhmässä keskustelun aiheet ovat perhetilanteisiin tai lapsiperhearkeen liittyviä. Ryhmiin siis kannattaa valikoida kohtalaisen homogeeninen osallistujajoukko. Näissä tilanteissa ryhmänvetäjän rooli korostuu, täytyy olla rohkeutta aiheen rajaamiseen.

Ryhmää muodostaessa kannattaa siis perehtyä hieman asiakkaan taustatietoihin.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ryhmämuotoisella toiminnalla vastataan nopeasti useamman asiakkaan tarpeeseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työntekijä resurssi: Kolme työntekijää mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon alueelta. Ryhmä psykoterapeutti, sairaanhoitaja perustason miepä palveluista ja sairaanhoitaja ryhmätalon toimipisteestä. Pilotissa kaikki kolme vetivät ryhmää yhdessä. Toiminnan vakiintuessa ryhmänvetäminen tapahtuu pareittain, jolloin samanaikaisesti pyörii 3 eri ryhmää erilaisilla frekvensseillä ja ajankohdilla, jotta voidaan huomioida myös erilaisessa elämäntilanteessa olevat asiakkaat.

Esihenkilön ennakkoluuloton suhtautuminen toimintamallien kehittämiselle ja työyhteisön tuki on tärkeää. Neurokirjolla ryhmä on muotoutunut osaksi toimintayksikköä ja ammattilaiset ymmärtävät ryhmän roolin ja vaikutuksen asiakkaiden hoidossa, joten ryhmään ohjautuu myös muita pidempiaikaisia asiakkaita kuin suoraan tutkimusprosessin jälkeen.

Neurokirjolla - ADHD-ryhmätoiminnan kehittäminen ja toteutus (RRP, P4, I1)